Minua on ärsyttänyt jo muutaman kerran se, että kaikki mitä minä sanon yhdessä keskustelussa/kokouksessa, niin yksi ihminen vetää hirveät pultit ja alistaa minut heti maanrakoon. Hän on siis "Turpiin vaan ja onnea!" -meningillä ollut minua kohtaan viime kuukausina. En siis ihan rehellisesti sanottuna ole tehnyt tietääkseni mitään väärin, mutta heti, kun hän näkee, että ehdotan jotain tai sanon jotain, niin hän takertuu niihin ja "heittää muka hyvää vitsiä minulle."
Eilen rehellisesti sanottuna romahdin tästä kaikesta paineesta, jota tuon yhden örkin takaliston sorto minua kohtaan, on aiheuttanut. Itkin yli tunnin, koska en enää jaksa tätä, että saan aina hirveän rähähdyksen, kun jotain ehdotan. Olin eilen oikeasti erittäin pahalla mielellä, sillä tajusin, ettei minulla ole enää niitä ystäviä tukena, jotka ovat ennen olleet. Se minua ärsyttää, etten saa sanottua sitä heille ääneen, että haluaisin vielä olla ystäviä ja tarvitsisin tukea.
Toinen ärsytykseni aihe on se, että tosiaan jouduin viime perjantaina anafylaktisen shokin takia sairaalaan tiputukseen (johtui siis näillä näkymin tietystä hajusteesta) ja siitä sitten menin naamakirjassa avautumaan, jotta ihmiset asiasta tietäisivät, sillä liian moni kyläläinen oli nähnyt minun menevän ambulanssiin. Sattumoisin pienellä paikkakunnalla jutut leviävät kulovalkean tavoin, niin koin sen pienemmäksi pahaksi julkaista naamassa. Yksi kotisairaanhoidon työntekijä sitten päättikin, että hän ei ymmärrä toisten hajusteallergiaa vaan tyyliin kaataa päälleen litran verran, ennen kuin lähtee minnekään ja antoi ymmärtää, että tekee niin minun kohdallani aina, kun tavataan. Se, kuinka hän viis veisaa toisen hengestä, suututti monet lähipiiristäni ja ystävistä. Sain paljon kiukkuisia viestejä asiaan koskien ja päätin örkin takapuolen olla omassa lemussaan, etten viitsi enää kommentoida mitenkään. Tulevaisuudessa tiedän kyllä, että jos hän tulee paikalle lemuten hajusteilta, minä lähden pois. Ei kukaan sosiaali-/terveysalan ihminen luulisi olevan noin välinpitämätön toisen hengestä.
Ärsyttää, etten ole enää oma itseni niin kuin ennen, koska kaikki ympärilläni painostavat minua tietyistä asioista ja itse olen vielä "liian heikko" sanoakseni vastaan. Kaikki tuntuu kaatuvan päälle.