Vohobitti sanoi:
On myös väitetty, että suurin osa Itä-Euroopan askenaasijuutalaisista on nykyisen Ukrainan alueella 700-luvulla eläneiden kasaarien jälkeläisiä.
Askenaasien geeniperimää on tutkittu 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella. Käsittääkseni Itä-Euroopan juutalaiset olivat geneettisesti lähempänä Länsi-Euroopan tai Pohjois-Afrikan juutalaisia kuin Itä-Euroopan muita kansoja. Ja jos askenaasien enemmistö polveutuisi kasaareista niin eikö jiddisin kieli muistuttaisi enemmän turkkia kuin saksaa? Mutta kyllähän juutalaisuuteen kääntyneitä kansanryhmiä löytyy Etiopiaa myöten.
On kiinnostavaa että juutalaiset, joiden pyhä kirja on varsin väkivaltainen, ovat rakentaneet poikkeuksellisen väkivallattoman sivilisaation. (En nyt puhu nyky-Israelista.) Klassinen juutalaisuus viimeisten parintuhannen vuoden aikana on käytännössä ennemmin talmudistista kuin raamatullista. Ortodoksijuutalaisetkaan eivät enää pitkään aikaan ole tappaneet tottelemattomia lapsia tai jättäneet kaivoon pudonneita härkiä nostamatta sapattina.
Ehkä Intian jainalaiset ovat juutalaisiin verrattava ryhmä, joka on säilynyt kauan vähemmistöasemassa eläen ja jonka kannattajat ovat usein varsin menestyneitä. Joidenkin matemaattisten mallien mukaan juuri tällaisten uskontojen olisi epäilemättä pitänyt kadota kauan sitten, sekä juutalaisuus että jainalaisuus asettavat jäsenilleen ankarampia vaatimuksia kuin ympärillä olevan enemmistön uskonnot tai kulttuurit, ja vaativat siis ylimääräisiä resursseja. Mutta ilmeisesti tiivis perheyhteys ja lukemisen arvostus ovat korvanneet tämän, samalla kun pikkutarkkuus sapattisääntöjen (jainalaisilla puhtaussäädösten?) kanssa on opettanut menestykseen tarvittavaa kärsivällisyyttä ja täsmällisyyttä.
Juutalaisuus on erityisesti valmentanut jäseniään kohtaamaan epäonnen aikoja ja toipumaan niistä, pyhissä kirjoituksissahan niistä on runsaasti esimerkkejä. Esimerkiksi islam taas on selvästi tarkoitettu voittajien uskonnoksi, muslimit ovat joka suhteessa paras ja menestyvin kansakunta, ja Jumala palkitsee tottelevaisuuden aina nopeasti. Kun näin ei ole tapahtunut esimerkiksi viimeisten sadan vuoden aikana, niin tämän ristiriidan synnyttämä hämmennys näyttää muuttuvan helposti väkivallaksi.
Kalvinistien menestyksestä sen verran, että sekä Englannissa että Saksassa he olivat vähemmistöryhmiä, joilta esimerkiksi julkiset virat olivat usein suljettuja, joten toimeliaisuus suuntautui kaupalliselle alalle (lievemmässä määrin sama ilmiö kuin juutalaisilla). Weberin teesi on kai melko kapealla pohjalla, katolinen Italia johti kapitalismin syntyä uuden ajan alussa, ja toisaalta aineellinen menestys osoituksena ennaltavalinnasta ei myöskään kuulu virallisiin reformoituihin tunnustuksiin.
Nietzschen Zarathustra muuten puhui kauniisti eri kansojen "Tuhannesta ja yhdestä päämäärästä"
...
'Kunnioittaa isää ja äitiä ja olla heidän tahdollensa kuuliainen sielun juuria myöten'; tämän voittamistaulun ripusti ylleen eräs toinen kansa ja tuli siitä mahtavaksi ja ikuiseksi.
Veikkaisin että liberaalijuutalaisuus tulee katoamaan ehkä jo aikaisemmin kuin nykyaika mutta ortodoksijuutalaisuus kestämään kauemmin kuin nykyaika.