Lindëalda
Kontulainen
Kauhean usein en tällaisista iloitse, mutta minä lähdin tänään baariin kuorotreenien jälkeen. Olen koko vuoden vältellyt tällaisia kuorojatkoja, koska niissä on poikkeuksetta mukana alkoholia ja typeriä juttuja, ja jännitän suuria ihmislaumoja. En ole myöskään tutustunut kauhean hyvin muihin kuorolaisiin, ja tästä on sitten syntynyt sellainen negatiivinen kierre: En ole halunnut jäädä jatkoille koska en osaa jutella kuorolaisten kanssa, ja en osaa jutella kuorolaisten kanssa koska en ole oppinut tuntemaan heitä (=jäänyt jatkoille).
Mutta kuten sanottu, tänään uskalsin. Saimme manata yhdessä Baba Yetun orkesteriversion,(mikä on sävelaskeleen matalammalla kuin orkkis&kuoroarri ja puurouttaa kaikki kuorostemmat, pakottaa solistit laulamaan joko kauhean matalalta tai belttaamaan korkeita säveliä), keskustelimme vegaaniudesta, terveyssuosituksista, uravalinnoista, lentämisestä, ja mikä parasta, musiikista! Siinä samalla oppi tuntemaan toisia, kun he ripottelivat pieniä asioita itsestään ja elämistään keskusteluun. Porukka oli mukavan pieni, ja minä viihdyin vallan loistavasti alkoholiton siideri kädessäni. ^^ Päivän lopuksi autoin vielä yhtä bassoa, joka tuskaili, miten sellon soittamisesta saisi jälleen mielekästä. Ehdotin loopperia, tai tietokoneen ohjelmistoa ja sen looppaustoimintoa. Pidin hänelle informatiivisen kymmenen minuutin tietoiskun Garage Bandin toiminnasta, sanoin että aina saa kysyä jos askarruttaa, ja kerroin että jos haluaa tulla matalan kynnyksen musailtoihin joita kavereilleni järjestän, hän on tervetullut. Hän lähti iloisena kotiin ja hänen ilonsa sai minutkin iloiseksi. Olenpas iloinen että uskalsin lähteä jatkoille, se poiki upeita oivalluksia ja sain auttaa kaveria musiikkikriisissä! ^^
Mutta kuten sanottu, tänään uskalsin. Saimme manata yhdessä Baba Yetun orkesteriversion,(mikä on sävelaskeleen matalammalla kuin orkkis&kuoroarri ja puurouttaa kaikki kuorostemmat, pakottaa solistit laulamaan joko kauhean matalalta tai belttaamaan korkeita säveliä), keskustelimme vegaaniudesta, terveyssuosituksista, uravalinnoista, lentämisestä, ja mikä parasta, musiikista! Siinä samalla oppi tuntemaan toisia, kun he ripottelivat pieniä asioita itsestään ja elämistään keskusteluun. Porukka oli mukavan pieni, ja minä viihdyin vallan loistavasti alkoholiton siideri kädessäni. ^^ Päivän lopuksi autoin vielä yhtä bassoa, joka tuskaili, miten sellon soittamisesta saisi jälleen mielekästä. Ehdotin loopperia, tai tietokoneen ohjelmistoa ja sen looppaustoimintoa. Pidin hänelle informatiivisen kymmenen minuutin tietoiskun Garage Bandin toiminnasta, sanoin että aina saa kysyä jos askarruttaa, ja kerroin että jos haluaa tulla matalan kynnyksen musailtoihin joita kavereilleni järjestän, hän on tervetullut. Hän lähti iloisena kotiin ja hänen ilonsa sai minutkin iloiseksi. Olenpas iloinen että uskalsin lähteä jatkoille, se poiki upeita oivalluksia ja sain auttaa kaveria musiikkikriisissä! ^^