Oliko Konnun hobitinkolojen ikkunoissa lasit? Entä Rivendelissä?
Oikeassa maailmassa teräväsärmäistä oliviinidiabaasia (luonnonlasia, jähmettynyttä laavaa) käytettiin työkaluissa kivikaudella (ja kirurginveitsissä nykyäänkin, sen verran terävää on..). Egyptissä valmistettiin n. 4000 eaa alkalikalkkisavella päällystettyjä lasitettuja kivihelmiä ja siellä sekä mesopotamiassa 1600-1500 eaa alkaen lasiastioita. Lasihelmiä harappasta pakistanista 1900 eaa. Lasinpuhallus keksittiin n. 50 eaa Egyptissä tai Syyriassa. Roomalaiset käyttivät 300-luvulta alkaen lasi-ikkunoita ja niitä oli myös viikinkiajan skandinaviassa. Lasinpuristuskoneet isompien tasaisten lasipintojen aikaansaamiseksi tulivat 1800-luvun alussa. (Tämä siis historiaa pikakelauksella ja jäi paljon välivaiheita ja alueita pois.)
Lasi on pelkiltään hiukan vihertävää hiekan rautapitoisuuden vuoksi, mutta siihen voidaan laittaa väriaineita (rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa, ...) tai kirkastaa sitä ruskokivellä. Mietin tämän perusteella että jos hobitinkoloissa on lasiset ikkunat niin tuleeko niistä hiukan vihertävää valoa vai onko lasimassaan käytetty sekotteita. Rivendelissä ehkä saattaisikin olla monivärisiä ikkunoita yksiväristen lisäksi. Kuka lasia valmistaa ja missä?
Ainakin lasi materiaalina jollain tasolla oli tunnettu, kun Kontuwikin mukaan sillä on nimet quanyaksi (calca, cilin, cilintilla, cilinyul ja hyellë), sindariksi (heleð) ja kääpiökielellä (kheled).
Mitäs materiaalia se Galadrielin antama kristallipullo olikaan alkukielellä? Kristallilasissa on lyijymonoksidia seassa tehden siitä helpommin muokattavaa ja vuorikristalli taas on kvartsia. En tiedä miten helppoa tai vaikeaa jälkimmäisiä olisi muokata pulloksi. Kvartseista (joihin piikivikin kuuluu) on aikanaan lohkottu työkaluja ja tuluskiviä.
Tuolla viitataan siihen, että haltioilla olis lasia, mutta mitä lukee englannin kielisessä alkutekstissä?