Tekninen kehitys Keski-Maassa

Nurn

ääni yössä
Onko Keski-Maassa tapahtunut samankaltaista teknistä kehittymistä kuin omassa todellisessa maailmassa? Tarkoitan siis siirtymistä kivikaudesta rautakaudelle ja mukana tulleita kehityksiä mm. maanviljelyssä. Oman rajallisen historiantuntemukseni mukaan Sormusten herran aikakaudella pyöritään meidän maailmanne myöhäiskeskiaikaa vastaavassa ajassa (ainakin Gondor).
 
Voisi ajatella, että haltiat elivät metsästäjä-keräilijäkulttuurissa Cuiviénenillä ja sen jälkeen Suurella matkalla, kunnes asettuivat pidemmäksi aikaa asumaan Beleriandiin. Avari saattoivat jäädä tähän kulttuurin vaiheeseen lopullisesti (ja olivat tyytyväisiä oloonsa). Valar opettivat heille kaikenlaisia taitoja, ennen kaikkea laivanrakennusta mutta myös maanviljelystä. Ja tässä lienevät myös entvaimot olleet asialla.

Amanissa kehittyivät esim. sepäntaito ja luku- ynnä kirjoitustaito. Taas olivat valar avittamassa.

Hobittien elämänmenossa tapahtui tiettyä kehitystä heidän matkatessaan länteen ja asettuessaan viimein Kontuun (ja jo sitä ennen joksikin aikaa Sumuvuorten jommallekummalle puolelle). Konnussa heidän asumisolonsa kehittyivät luola-asuuksista hienostuneemmiksi luola-asumuksiksi ja olosuhteiden vaatiessa myös maan pinnalle rakennetuiksi taloiksi (jotka eivät sinänsä olleet kehityksen kärki, koska kolot olivat heidän mielestään kuitenkin mukavuuden huippua). Teollisen kehityksen pisimmälle viedyt laitokset lienevät olleet vesimyllyjä. Voimakoneita rakennettiin viimein Sarkun siunauksellisen opetuksen ansiosta mutta niistä luovuttiin pikapikaa Sarkun häviön jälkeen, kun teollisen kehityksen ikuinen seuralainen, saastuminen, tuli tutuksi.

Sama pätee kai ihmisiin: ensin vaellettiin (ja opittiin yhtä ja toista pimentohaltioilta), sitten asetuttiin asumaan Sinivuorten länsipuolelle eldarin vaikutuspiiriin ja opittiin näiltä tietoja ja taitoja. Ne jotka jäivät itään, olivat selvästi jäljessä.

Númenorissa tekninen kehitys porhalsi eteenpäin kovaa vauhtia. Puhutaan jopa lentävistä laitteista.

Tässä joitakin hajanaisia huomioita. Mutta aika hajanaisia ne lienevät myös kertomuksissa. Ehkä jos lukisi kaiken läpi aihetta silmälläpitäen, voisi nähdä tarkemmin. Ja ehkä joku on jo aiheesta jotakin kirjoittanutkin?
 
Tikiltä haltioiden historiaa, kääpiöt takoivat Keskimaassa ensimmäisenä metalleja, luulisin kyseessä olevan alkuun kuparin ja pronssin, en nyt muista kerrottiinko jossain örkeillä ja kääpiöillä olleen rautaa jo paljon ennen auringon syntyä, mutta luulisin näin olleen. Terästäkin saivat ainakin auringon noustua aikaiseksi. Aulen opetti varmaankin malmien jalostamisen idean, ja joitakin tekniikoita kääpiöille joiden piti tuleman Melkorin vallan kaudella.
 
Näkisin, ettei keskimaalaiseen mentaliteettiin sovi tekninen evoluutio, vaan taidot saavuttavat lyhyessä ajassa ylittämättömän huippunsa, ja sama haltiaseppo voi vääntää kalvan kylkeä monta aikaa uutta oppimatta. Korkeintaan sielun palon hiipuminen vie uusilta teriltä vanhojen leikkaavuuden. Keski-Maa on hiipumisen maailma, ei edistyksen.
 
Sormusten herran erään kohdan voisi tulkita viittaavan jonkinlaiseen pronssikauteen, Tom Bombadilin kertoessa Hautakerojen historiasta:
Kings of little kingdoms fought together, and the young Sun shone like fire on the red metal of their new and greedy swords.
"Nuori aurinko" viittaa siihen että kyse olisi ajasta ennen kuin edain ylittivät vuoret ja tulivat Beleriandiin. Tosin Tolkienin käsitys toisen ja kolmannen ajan historiasta ei ollut vielä kovin selvä hänen kirjoittaessaan Sormusten herran ensimmäistä kirjaa.
Kaatuneen haradilaisen soturin pronssinen rintapanssari "Yrttejä ja jänispataa" -luvussa sen sijaan ei tarkoita että Haradissa olisi vielä Kolmannen ajan lopulla eletty "pronssikautta". Esimerkiksi klassisen kauden kreikkalaiset suosivat pronssipanssareita vaikka aseet olivatkin jo rautaa (pronssista sai karkaisemalla ainakin yhtä kovan panssarin kuin raudasta, pronssi oli vähemmän altista korroosiolle ja sillä oli ehkä myös perinteistä statusarvoa).
(... his corslet of overlapping brazen plates .)

Aineellisen kulttuurin kehityksestä Keskimaassa toisen ajan alkupuolella saa (numenorilaisten näkökulmasta kirjoitetusta) Akallabêthista sellaisen kuvan, että Keskimaan rannikkoseutujen ihmiset olivat taantuneet suurinpiirtein varhaisen kivikauden tasolle, ennen kuin numenorilaiset palasivat opettamaan heitä:
...Middle-earth went backward and light and wisdom faded...
For most of the Men of that age that sat under the Shadow were now grown weak and fearful. And coming among them the Númenoreans taught them many things. Corn and wine they brought, and they instructed Men in the sowing of seed and the shaping of stone...


Mahtisormukset ja Kolmas aika -teoksesta sen sijaan saa sellaisen kuvan että Sauronin välittömässä alaisuudessa asuvat kansat ainakin tietyssä vaiheessa, Eregionin tuhon jälkeen, hyötyivät taloudellisesti ja teknologisesti.
In the east and south well nigh all Men were under his dominion, and they grew strong in those days and built many towns and walls of stone, and they were numerous and fierce in war and armed with iron. To them Sauron was both king and god
Jos erikseen mainitaan että näillä kansoilla oli (nyt) rautaiset aseet, niin sen voi tulkita tarkoittavan että suinkaan kaikilla kansoilla ei vielä tuohon aikaan ollut.

Nämä kaksi kuvausta voidaan toki yhdistää, niin että ne koskevat eri alueita ja eri vuosituhansia toisella ajalla.

Ajattelisin että ylipäätään Keskimaassa ei ole ajateltava pitkää, hidasta kehitystä apinaihmisvaiheesta ja kivikaudesta myöhemmille kulttuuritasoille, vaan ensimmäisillä ihmisillä on ajateltava heti heräämisensä jälkeen olleen jo jonkin tasoinen kulttuuri. Mahdollinen, paikallinen kivikautinen kulttuuritaso olisi degeneraation tulosta.
 
Last edited:
Niin, aika samalla tasolla kehitys vaikuttaa olleen vuosituhannesta toiseen myös "korkeammissa kulttuureissa". Ajatellaan nyt vaikka aseita ja esimerkiksi kirjaimistoja.

Toisaalta hobitit olivat hämmästyttävän edistyneitä, koska Bilbollakin oli takanreunalla kello, keittiössä viheltävä vesipannu ja käsittääkseni myös laaja kirjasto (paperin valmistus suuremmassa mittakaavassa ei kai ole aivan yksinkertaista). Kai suurin osa näistä keksinnöistä on haltioilta peräisin? Itselleni tulee Rohanista ja Minas Tirithistä paljon alkeellisempi vaikutelma kuin Konnusta!
 
Toisaalta hobitit olivat hämmästyttävän edistyneitä, koska Bilbollakin oli takanreunalla kello, keittiössä viheltävä vesipannu ja käsittääkseni myös laaja kirjasto (paperin valmistus suuremmassa mittakaavassa ei kai ole aivan yksinkertaista). Kai suurin osa näistä keksinnöistä on haltioilta peräisin?
Kirjapainotaitoa ei sentään ole keksitty. Mekaaninen kello on kyllä ongelmallinen esine jonka henkilökohtaisesti haluaisin poistaa herrashobitin asunnon varustuksesta. Sen tason hienomekaniikan hallitseminen ei mielestäni kuulu hobiteille. Korvaisin sen vaikka aurinkokellolla, joka tarvittaessa vietäisiin ulos kiinteälle suunnatulle jalustalle. K.o. kellon pitäisi nimenomaan olla haltioiden tai kääpiöiden mestareiden tekoa, ja on vaikea ajatella miten tuo esine olisi päätynyt rauhallisen Reppuli-suvun haltuun. Kenties Tukin puolelta jostain, heillä varmaan on ollut paremmin yhteyksiä kääpiöihin. Samalla selittyisi Bilbon nopea juoksu virranvarressa olleeseen majataloon, aurinkokellosta on vaikeaa katsoa varttituntia tarkempia aikoja. Paperin luulisin olevan ruokopaperia, ja tätä pitäisi kyllä hobittienkin osata valmistaa kasapäin koska kirjeitä lähetettiin hyvinkin taajaan tahtiin. Kenties järviruo'osta tai kaislasta saa jollain konstilla kirjeeksikin taiteltavaa paperia...
 
Mites mulla heti alkoi raksuttaa tuo, mitä koneita hobitit käyttävät. Päässäni alkoi pyöriä heti seuraava lainaus: "he eivät ole koskaan ymmärtäneet sen monimutkaisempia koneita tai laitteita kuin palkeet, vesimylly tai kangaspuut..." (Lainaus TSH:n prologista)

Tuo viittaa siihen, että muualla oli edistyksellisempää, mutta hobitit eivät niistä vempeleistä kiinnostuneet. Heidän arkensa sujui tarpeeksi sutjakasti ja ilmeisesti vapaa-aikaa jäi joka mahdollisti rennonkin oleskelun.
Olikohan Sarumanin käyttämä teknologia sitä tyypillistä koneellista toimintaa, vai olikohan niissä laitteissa nähtävissä jo askel kehittyneenpään suuntaan? Ainakin Sarumanin kehittämä räjähde oli uusi ja vieras asia, joka vei kehitystä eteenpäin niin hyvässä kuin pahassakin.
 
Päässäni alkoi pyöriä heti seuraava lainaus: "he eivät ole koskaan ymmärtäneet sen monimutkaisempia koneita tai laitteita kuin palkeet, vesimylly tai kangaspuut..." (Lainaus TSH:n prologista)

Tuo viittaa siihen, että muualla oli edistyksellisempää, mutta hobitit eivät niistä vempeleistä kiinnostuneet.

Minä olen ajatellut että tuo on tarkoitettu nykylukijalle, ja että siinä verrataan hobitteja ja heidän teknologiaansa nykyajan (tai 1900-luvun puolivälin) ihmisiin.
 
Tuo viittaa siihen, että muualla oli edistyksellisempää, mutta hobitit eivät niistä vempeleistä kiinnostuneet.
Minulle itseasiassa tulee sama ajatus. Toisaalta kuten aikaisemmin totesin, minulle tulee kyllä monista muista Keski-Maan kolkista paljon antiikkisempi (Gondor) tai keskiaikaisempi (Rohan) vaikutelma.
 
Melbourne Housen LotR-tekstiseikkailupelin mukaan hobitit harrastivat myös valokuvausta :shock:.
Frodon galleriassa oli kuvia pyhäpukuisista hobiteista ja maatalousnäyttelyssä palkituista vihanneksista ja possuista.

lotr-melbournehouse.jpg
 
Oliko Konnun hobitinkolojen ikkunoissa lasit? Entä Rivendelissä?

Oikeassa maailmassa teräväsärmäistä oliviinidiabaasia (luonnonlasia, jähmettynyttä laavaa) käytettiin työkaluissa kivikaudella (ja kirurginveitsissä nykyäänkin, sen verran terävää on..). Egyptissä valmistettiin n. 4000 eaa alkalikalkkisavella päällystettyjä lasitettuja kivihelmiä ja siellä sekä mesopotamiassa 1600-1500 eaa alkaen lasiastioita. Lasihelmiä harappasta pakistanista 1900 eaa. Lasinpuhallus keksittiin n. 50 eaa Egyptissä tai Syyriassa. Roomalaiset käyttivät 300-luvulta alkaen lasi-ikkunoita ja niitä oli myös viikinkiajan skandinaviassa. Lasinpuristuskoneet isompien tasaisten lasipintojen aikaansaamiseksi tulivat 1800-luvun alussa. (Tämä siis historiaa pikakelauksella ja jäi paljon välivaiheita ja alueita pois.)

Lasi on pelkiltään hiukan vihertävää hiekan rautapitoisuuden vuoksi, mutta siihen voidaan laittaa väriaineita (rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa, ...) tai kirkastaa sitä ruskokivellä. Mietin tämän perusteella että jos hobitinkoloissa on lasiset ikkunat niin tuleeko niistä hiukan vihertävää valoa vai onko lasimassaan käytetty sekotteita. Rivendelissä ehkä saattaisikin olla monivärisiä ikkunoita yksiväristen lisäksi. Kuka lasia valmistaa ja missä?

Ainakin lasi materiaalina jollain tasolla oli tunnettu, kun Kontuwikin mukaan sillä on nimet quanyaksi (calca, cilin, cilintilla, cilinyul ja hyellë), sindariksi (heleð) ja kääpiökielellä (kheled).
Mitäs materiaalia se Galadrielin antama kristallipullo olikaan alkukielellä? Kristallilasissa on lyijymonoksidia seassa tehden siitä helpommin muokattavaa ja vuorikristalli taas on kvartsia. En tiedä miten helppoa tai vaikeaa jälkimmäisiä olisi muokata pulloksi. Kvartseista (joihin piikivikin kuuluu) on aikanaan lohkottu työkaluja ja tuluskiviä.

Tuolla viitataan siihen, että haltioilla olis lasia, mutta mitä lukee englannin kielisessä alkutekstissä?
 
Hobittien tekninen osaaminen näyttää olleen aika pitkällä 1700- tai 1800-luvun tasolla kelloineen ja kaikkineen. LoTR:ssa lasi (glass) mainitaan useita kertoja:

1) Juomalasi: "after a glass or two..." (s. 28), "drained his own glass silently" (s. 31). "he drained his glass" (s. 68)

2) Lasihelmet: "not a penny-piece or a glass bead was given away" (s. 38)

3) Peili: "‘Yes, you have seen a thing or two since you last peeped out of a looking-glass,'" (s. 225)

Vertauksissa: "and growing stronger to turn the veil all to glass and silver" (s. 136) "there was a distant glint like pale glass where the Brandywine River made a great loop" (s. 137), "He may become like a glass filled with a clear light for eyes to see that can" (s. 223), "where pale as glass / beneath the Hill of Ilmarin / a-glimmer in a valley sheer" (s. 235), "a huge empty hall; its black walls, polished and smooth as glass" (s. 315), "It could be beaten like copper, and polished like glass" (s. 317) jne. jne.

Entä sitten ikkunalasi? Oliko lasia vai pelkät luukut. Nämä puhuvat kenties pelkkien luukkujen puolesta: "After a while Gandalf got up, closed the shutters outside the window,..." (s. 50), "He went to the window and drew aside the curtains and the shutters" (s. 61), mutta ei mitenkään varmasti. Samaten kertomus Klonkun ryöstöretkistä: "it slipped through windows to find cradles" (s. 58). Ikkunoita avataan ja suljetaan, sade piiskaa niitä, valo loistaa niistä (tai ei) mutta kaiken voisi selittää ilman lasia, paitsi tämän: "Lady was small and distant. She shone like a window of glass upon a far hill in the westering sun" (s. 377). Eikä oikein tätäkään: "For a moment the water below him looked like some window, glazed with grimy glass" (s. 628). Eikä kai tätä: "The Green Dragon, the last house on the Hobbiton side, now lifeless and with broken windows" (s. 1004).

Jotenkin siis tuntuu, että lasi oli kovin tuttu materiaali Keski-Maassa ja lasi-ikkunat myös.
 
Mutta Tolkienhan muistaakseni oli sitä mieltä, ettei rohirrimilla puolestaan ollut teknisesti niin edistynyt, että kuninkaan kartanossa olisi ollut lasi-ikkuna. Muistelisin näin jossain kuvatun hänen suhtautumistaan suunnitteilla olleen piirroselokuvan yksityiskohtiin.
 
Eikö rohirrimin ollut muutenkin tarkoitus olla vähän anakronismi, vain toiseen suuntaan kuin hobittien? He elivät edelleen rautakautta ja esihistoriaa, kun muualla läntisessä Keski-Maassa historialliseen aikaan oli siirrytty jo ammoin.
 
Toki niinkin, mutta minusta hobittien edistyneisyys on paljon selvempää ja anakronistisempaa kuin rohirrimin kehittymättömyys. Hehän olivat se kehittyneen Gondorin liepeillä asustellut paimentolaiskansa, joka oli vain satunnaisesti ottanut käyttöön näiden teknologiaa. Alkujaanhan he asuivat kauempana ja saapuivat Rohaniin vasta Eriadorin jo autioiduttua ja Gondorin heikennyttä. Ja eivät kai vaikka mustainmaalaiset olleet sen kehittyneempiä?
 
Mustainmaalaisista kerrotaan niin onnettoman vähän, ettei heistä oikein voi sanoa juuta eikä jaata. Keskeinen kysymys olisi se, kirjoittivatko he mitään vai perustuiko heidän kulttuurinsa jatkuvuus pelkkään suulliseen perimätietoon. Rohanilaisten kohdalla kyse tuntuu kuitenkin olevan enemmän siitä, että Tolkien on nimenomaan halunnut heidän elävän jonkinlaista beuwulfiaanista tarujen aikaa.
 
Sanotaanko silmarileista jotain "lasinkaltaista mutta vahvempaa" (luvussa jossa Fëanor tekee ne) vai muistanko perunoita? Veikkaisin että tässä viitattaisiin nimenomaan ikkuna/peili/juomalasi-tyyppiseen lasiin kuin kristalliin, joka toki olisi huomattavasti kovempaa/vahvempaa.

Edit. Mutta eikös peilejä tehty entisaikoina kaatamalla jotain hopea-elohopeahommelia metallilevyn päälle, jolloin ns. oikeaa lasia ei ollut peileissä ollenkaan? Mistä juontaa syy että vampyyrit eivät näe itseään peilistä, koska hopea on jotenkin pyhää ja näin estää kuvajaista näkymästä. Eli tässä olisi Tolkienin maailmassa kolmas "lasin" tyyppi, tai kenties neljäs, jos mystinen "silmaril-materiaali" lasketaan mukaan. En usko että 1800-luvun alkuun teknisesti päätyneet hobitit osaisivat tehdä lasipeilejä, koska ne wikipedian mukaan keksittiin vasta 1886. Samalla googlettelulla löytyi myös "mercury glass vases", eli samalla tekniikalla on osattu tehdä muutakin kuin peilejä.
 
Last edited:
Keskeinen kysymys olisi se, kirjoittivatko he mitään vai perustuiko heidän kulttuurinsa jatkuvuus pelkkään suulliseen perimätietoon.
Onko rohanilaisista sanottu, etteivät he kirjoittaneet mitään?

Mitä tulee noihin lasipeileihin, ilmeisesti 1800-luvulla on kehitty uusia menetelmiä, joilla on saatu parempia ja halvempia peilejä. Mutta Wikipedian mukaan lasia on peileissä käytetty kauan:

Wikipedia sanoi:
The Roman scholar Pliny the Elder claims that artisans in Sidon (modern-day Lebanon) were producing glass mirrors coated with lead or gold leaf in the back. The metal provided good reflectivity, and the glass provided a smooth surface and protected the metal from scratches and tarnishing. However, there is no archeological evidence of glass mirrors before the third century.
 
Ylös