Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Tik on oikeassa! Babylonin kuningas oli suututtanut nimikkokaupungin väen laiminlyömällä pyhiä, vain kuninkaan suoritettavissa olevia riittejä, joten kaupunkilaiset toivottivat Kyyroksen tervetulleeksi. Juutalaiset saivat palata kotiinsa pakkosiirtolaisuudesta, mutta suuri osa oli saanut parempaa duunia ja jäi uusille asuinsijoilleen. Myös sukunsa kotiseuduille palanneet olivat omaksuneet heimolleen uusia muinaisporvarillisia tapoja, mikä edesauttoi "juutalainen pettää aina"-sanonnan syntymistä. (Huom! Olen kuullut tämän pitämässäni keskusteluryhmässä kahdeksan- ja yhdeksänkymppisiltä viipurilaisrouvilta, joten sanonta on kaiken arvostelun yläpuolella)
 
Siirrytäänpä kuitenkin Thermopylain suuntaan ja siitä vielä Salamiin meritaisteluun (molemmat vuonna 480 e.a.a.), jossa persialaiset saivat kunnolla köniinsä. Kreikkalaisten puolella laivaston varsinainen komentaja oli muuan Themistokles, jota siis saamme kiittää voitosta (ellemme satu olemaan persialaisten puolella). Kysymys: Osaatteko sanoa, millaisen kiitoksen Themistokles sai maanmiehiltään tästä sankarillisesta voitosta, eli tarkemmin sanottuna, missä (suunnilleen) ja millaisessa duunissa (suunnilleen) hän oli kuollessaan vuonna 459 e.a.a.?
 
Kolmen pisteen vihje: Themistokles ei kuollut Ateenassa hänen suurteoistaan kiitollisten kansalaisten suremana.
 
Jalojen helleenien keskuudessa liian menestyneitä johtajia uhkasi usein maastakarkotus. Sellaisen jälkeen Themistokleelle olisi ollut johdonmukaista hakeutua nimenomaan entisen vihollisen eli Persian palvelukseen. Kenties hän sitten kuoli ollessaan valloittamassa jotain kapinoivaa rajakaupunkia, jolloin hänen päähänsä osui erään vanhan eukon muurilta heittämä kivi.
 
Muuten joo, paitsi että noin dramaattinen ei hänen loppunsa ollut. Hänet ajettiin ennen pitkää Ateenasta maanpakoon, koska häntä pidettiin turhan ylpeänä ja vallanhimoisena. Muutaman kreikkalaisen etapin jälkeen hänen pakomatkansa suuntautui Persiaan, jossa hän asettui kuningas Artakserkses I:n palvelukseen tämän neuvontantajaksi kreikkalaisasioissa. Myöhemmin hänet nimitettiin Vähässä-Aasiassa sijaitsevan Magnesian alueen käskynhaltijaksi. Hän eleli varsin lokoisasti, kunnes sairastui ja kuoli. Mutta Thelimektarios jatkakoon tietovisaa.
 
Eurooppalaisessa kristillisessä kulttuuripiirissä itä oli symbolisesti arvokkain ilmansuunta, Tolkienin maailmassa länsi. Mikä oli symbolisesti arvokkain ilmansuunta vanhassa kiinalaisessa kulttuurissa?
 
Kiinaa pidettiin maailman keskipisteenä, joten mikään ilmansuunta ei ollut erityisen tärkeä.
 
Ilmeisesti kiinalaisilla tosiaan oli tietty käsitteellinen (geopoliittinen) viiden ilmansuunnan skeema, jossa pohjoista, etelää, itää ja länttä vastaavat ilmaukset tarkoittivat Kiinan eri rajojen toisella puolen asuvia barbaareja, ja Keskusta (Kiina) oli se viides, ylivertainen "ilmansuunta".

En kuitenkaan hae tätä. Lukemani mukaan oli tiettyjä asiayhteyksiä joissa arvostettiin ja suosittiin nimenomaan yhtä neljästä ilmansuunnasta. Näin esimerkiksi valtaistuimien ja alttarien sijoittelussa, ja luullakseni myös joissakin ennustamismenetelmissä yms.
 
Hm.
Etelä? Koska aurinko paistaa etelästä (joskus) ja aurinko on tärkeä lämmön ja valon ja sadon kannalta ja joskus vuonna peruna Kiinassa keisari oli Erusta seuraava heppu, niin voisi järkeillä, että hallitsijan haluttiin olevan hyväntuulinen jaistuvan lämpimässä eteläisessä huoneenosassa ja "jumalaisen valon" tuovan hyvää onnea ja pitkää ikää arvon kruunupäälle.
 
Etelä? Koska aurinko paistaa etelästä (joskus) ja aurinko on tärkeä lämmön ja valon ja sadon kannalta

Tämä oli hakemani vastaus. Asia on ehkä monimutkaisempi kuin kysymystä esittäessäni ajattelin (eri ilmansuunnat saattoivat olla eri yhteyksissä suotuisia tai vähemmän suotuisia). Useat lähteet kuitenkin vahvistavat että etelää pidettiin yleisesti ottaen parhaana suuntana ja ilmeisesti alunperin juurikin tuon konkreettisen lämmön ja valon takia - jo muinaisissa kiinalaisissa taloissa oviaukko oli yleensä etelään eli aurinkoon päin. Keisarin valtaistuimen sijaintia ajatellen tämä johti siihen, että keisari tai joku muu kunnia-asemassa oleva henkilö omassa talossaan istui salin pohjoispäässä ja katsoi etelään päin, kohti salin porttia, jota kautta häntä lähestyttiin. (Tämän opin alunperin Kiellettyä kaupunkia esitelleessä näyttelyssä Tampereen museokeskuksessa.)

Logiikka on siis se, että arvokkain suunta on se, minne päin katsotaan (vrt. Mekkaan päin kumartaminen, tai gondorilaisten tapa kääntyä Länttä kohti aterialla). Kiinalaisille tämän mukaan etelä oli arvokkain suunta katsoa, joten keisari katsoi sinne. Mutta koska alamaisia ei julkisilla vastaanotoilla haluttu päästää keisarin tai muun tilaisuuden arvokkaimman henkilön selän taakse, niin he joutuivat katsomaan vähemmän arvokkaaseen suuntaan, pohjoiseen. Keisari katsoi etelään ikäänkuin alaistensa puolesta.

@Amroth, ole hyvä!
 
Last edited:
Amroth taitaa vaellella pitkin Vihermetsää kun ei ole käyttänyt vuoroaan. Nappaisiko sen joku, joka ei ole pitkään aikaan arvuutellut?
 
Päivän kunniaksi arvaan, että siellä allekirjoitettiin eräs antautumissopimus aamuvarhain 11. marraskuuta 1918.
 
Päivän kunniaksi arvaaminen ei ole lainkaan huono idea, mutta vastaus ei ole oikein.
 
Thiervillen laitamilla sijaitsee vuori, jonka sisällä kuuluu olevan alienien tukikohta. Siksi kylä houkuttelee kaikenkarvaisia ufotutkijoita, jotka aikanaan lähtevät pois muutamaa euroa köyhempinä, mutta ET-tavaraa rikkaampina.
 
Onhan Ranskassa myös kuntia, joissa ei ole enää yhtään asukasta. Thiervilleläisten kohtalo oli hieman päinvastainen.
 
Kuudessa kunnassa tosiaan ei ole ollut yhtään asukasta reiluun sataan vuoteen. Niitä ei päätetty lakkauttaa, mutta ne jätettiin tuhoutumisensa jälkeen jälleenrakentamatta. Thiervillessä sen sijaan on parisataa aukasta.
 
Ei kylän erikoisuus ole mitään niin synkkää, mutta ei siellä varmaan ole paljoa mitään nähtävyyksiä ylipäätään.
 
Ylös