Kootut harharetket

Tästä tulee nyt Tommi Liimatta mieleen. Kolme ekaa riviä ja tauot sopisivat hyvin johonkin biisiin säkeistön osaksi, neljäs on toisen biisin nimi ja viides kertosäe kolmannessa. Tämmöinen vaikutelma.
(muoks
Turhaan puin päälleni puhtaan ja hiettömän paidan
En siis uskonut että hikinen homma alkaa heti
Vaikka useimmat niitä ovatkin )
 
Last edited:
  • Like
Reaktiot: Tik
Sateinen aamu, tuuli heiluttaa puiden oksia. Katselen oravaa.
Häntä pitkänä se loikkaa kuusesta koivuun, juoksee varmoin askelin tuttua reittiä.

Orava hyppää tammeen ja palaa saman tien takaisin kuuseen.
Kuusessa on kypsyviä käpyjä, tammessa runsaasti terhoja.
Se oli tarkastuskierros: syksy tulee, riittääkö ruoka?

On toinenkin koivu, siinä ei käyty tällä kerralla.
Toisesta koivusta pääsee pitkällä loikalla vaahteraan.
Vaahterassa on kyyhkysten toinen pesä.

Linnut tarkkailivat huolissaan oravan menoa.
Ja kissa seurasi kaikkea tätä laiskasti päätään kääntäen.
 
reittejä, osa 2:
ilmajohto - sähkötolppa - aidanranka - syreeni - omppu - koivu - tammi - kuusi - toinen orava - missä on hopeapaju? (metsuri kaatoi sen 6 vuotta sitten)
 
Syntyvätkö nämä Suonekkuuden ja Sadon hiuduttavaisuuksien työtä kohtaan kapinoivat runosi, Tik, yleensä jonkin stemmaavalla tavalla inspiroivan musiikin (minkälaisen?) soidessa. . . . vaiko muunlaisen äänimaailman ympäröimänä — kuten esimerkiksi kuiskaamalla luettujen runo- tai proosatekstien ?
 
Last edited:
Varikset veisaa ja harakat haukkuu,
pienemmät linnut pillittää.
Taivahan kansi on sininen ja musta
ja maa yksi karvainen kauhistus.

Pihlajan oksalla istun ja itken,
punaisia marjoja maistelen.
Keskustelen vain kettujen kanssa
ja pimeällä pöllöjä pelkää en.
 
o
o
oτò τελευταίον τ'ἦμαρ

Kuu valelee autiota rantaa,
nuotiot savuavat vielä.

Laivat ovat lähteneet
airot naristen, mastot alhaalla.

Merikäärmeet odottavat
mustien aaltojen poimuissa.

Puut kalisevat alttarille,
härän sarviin solmitaan nauhoja.

Naurakaa ja tanssikaa,
tämä on viimeinen päivä.
o
o
o
 
Minulle tuli tästä jotenkin mieleen Eldamarin ranta Alqualondën Sukusurman jälkeen, vaikkeivat yksityiskohdat ihan siihen sovikaan. Hieno tunnelma joka tapauksessa!
 
o
o
o
o
oooooViha

Vihasi on kuin maapallon rautainen ydin,
kuin rantaan vyöryvä äänetön aaltoseinä.

Vihasi on kuin kaduilla kyynelkaasu,
kuin ikuiseen routaan avautunut kuilu.

Vihasi on kuin kiiltävät kaksoistornit,
jotka kaatuvat aamun auringonpaisteessa.

Sinun hehkuva vihasi piirtää hahmoni seinään
olen kuvasi ikuisesti ja en koskaan.
o
o
o
o
o
 
o
o
o
o
ooooojalat polkevat hiljaisuutta

oooookädet kuiskivat toisilleen

ooooosilmien takana keväiset aamut

oooooookoittavat uudelleen
o
o
o
o
 
Jotta joki on joki
sen täytyy virrata

Sen täytyy virrata
ylhäältä alas

ja päätyä mereen
tai järveen
tai toiseen jokeen

Jos joki ei virtaa
se ei ole joki
se on kuollut

Jos siinä on vettä
mutta se ei virtaa
se on suo

Jos siinä ei ole vettä
se on kuiva uoma
se on kuollut
se ei ole enää joki

Jos joki virtaa
alhaalta ylöspäin
se on hirviö

se ei ole elävä
se ei ole kuollut
se on suo kuivassa uomassa

se vie elämän toisista joista
se vie elämän järvistä

se imee meret tyhjiksi
ja sitten tulee loppu
 
Meri on kylmä ja autio.
Meri vihaa ihmistä. Aina.
Ja me lähdemme merelle.
Lämmin maa, linnut, perhoset ja Erendis.
Me jätämme hänet ja lähdemme merelle.
Rannaton meri. Mykät aallot
Laivan nimi on Hirilondë.
Meri ei välitä.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös