Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Hyväksyn vastauksen. Koronaviruksella on "reunus", joka myksoviruksen piikikkäästä reunuksesta poiketen koostuu pyöreämuotoisista "terälehtimäisistä" ulokkeista.
 
Stalinin työhuoneen seinällä Moskovan Kremlissä oli (ainakin toisen maailmansodan aikana) neljän henkilön muotokuvat. Keiden?
 
Kyllä sieltä varmaan Iivana Julma löytyi ja veikataan vielä Leniniä ja Pietari Suurta. Marx oli varmaankin Pagballa oikein.
 
Kointähdellä kaksi oikein. Marx ja Lenin komeilivat tosiaan Stalinin seinällä.

Vaikka Stalin ihaili Iivana Julmaa ja Pietari Suurta, näissä oli myös paljon kritisoitavaa. Iivana Julman olisi pitänyt Stalinin mukaan toteuttaa puhdistustoimensa päättäväisemmin, ja Pietari taas oli suhtautunut liian vapaamielisesti ulkomaalaisiin.
 
Ottaen huomioon että kyseessä oli Stalin, niin arvaan että yksi kuva esitti Stalinia itseään. Yksi kauhugallerian jäsenistä olisi voinut olla myös marsalkka Zukov.
 
Stalin otti usein vierailijoita vastaan Kremlin-toimistossaan. Hän ei pitänyt sen seinällä omaa kuvaansa saati kenenkään (vielä toistaiseksi elossa olevan) alaisensa kuvaa. Stalin oli vaatimaton mies, tai niin hän ainakin mielellään antoi ymmärtää, ja hänen marsalkoidensa ja muiden alaistensa oli syytä olla vieläkin vaatimattomampia.
[Oli eri asia, mikäli neuvostokansalaiset halusivat osoittaa spontaania kiintymystään johtajaansa kohtaan tämän kuvien avulla, sitä Stalin ei halunnut estää.]

Kointähden arvaukset olivat sikäli oikeammansuuntaisia, että Stalin tosiaan - varsinkin sotilaallisen kriisin aikana - etsi samaistumiskohteita sankarillisista historian hahmoista, vähän samaan tapaan kuin Hitler Fredrik Suuresta.
 
Last edited:
Vai sankarillisia historian hahmoja? Eipä taida olla ketään sellaista, jota toveri Vissarionovitsh olisi voinut katsoa ylöspäin. Mutta edes lähestulkoon hänen vertaisensa? Aleksanteri Nevski (olkoonkin, että pääsi pyhimykseksi) ja ehkä joku ensimmäisen Rooman sankarihahmoista. Keisari Augustus?
 
Aleksanteri Nevski olisi kieltämättä sopinut toisen maailmansodan tilanteeseen erityisen hyvin, mutta ehkä tietty bolshevistinen häveliäisyys esti laittamasta esille suuriruhtinaan kuvaa. Mutta Marx ja Lenin saivat joka tapauksessa rinnalleen seinälle Venäjän sotahistorian hahmoja, kansakuntansa puolustajia.
 
Taistelua maahan tunkeutunutta Natsi-Saksaa ja sen liittolaisia vastaan kutsuttiin "Suureksi isänmaalliseksi sodaksi". Samaa ilmausta oli kuulemma käytetty eräästä aiemmastakin Venäjän historian vaiheesta.
 
Olikohan se Iivana kolmas, joka löi Kultaisen Ordan ja lopetti venäläisten alistussuhteen näihin. Kokeillaan.
 
Stalin halusi ennemmin etsiä esikuvia tilanteesta, jossa venäläiset puolustautuivat lännestä tunkeutuvaa, voittamattomalta tuntunutta valloittajaa vastaan.
 
Napoleon teki melkoisen sotaretken itään, mutta minulla ei ole hajuakaan Venäjän silloisesta hallitsijasta.
 
Silloinen hallitsija kai oli Aleksanteri I, joka oli myös maamme 1. suuriruhtinas, mutta olisiko hän päässyt Stalinin seinälle, jos Iivana ja Pietari eivät kelvanneet?
 
Keisarien kuvat eivät selvästikään olleet poliittisesti soveliaita, mutta eivät he yleensä itse olleet armeijoitaan johtaneetkaan.
 
Tämä visailu ei näytä etenevän. Jos lisävastauksia ei tule ensi perjantain ja lauwantain väliseen keskiyöhön mennessä (viimeistään pe klo 23.59), niin ottakoon Kointähti seuraavan vuoron. (Kaksi neljästä oikein, ja toiset kaksi - K:n ensimmäisessä vastauksessa - oikeasta maasta ja väljästi ottaen oikealta aikakaudelta.)
 
Marxin ja Leninin kuvien rinnalla Stalinin Kremlin-toimiston seinällä oli sodan aikana keisarivallan aikaisten sotamarsalkoiden Suvorovin ja Kutuzovin kuvat. Kutuzov komensi Venäjän armeijaa Napoleonin hyökkäyksen kriittisimmällä hetkellä, Suvorov taas oli Venäjän voittoisin sotapäällikkö 1700-luvun lopulla. Suvorov ei ilmeisesti hävinnyt uransa aikana ainuttakaan taistelua, tosin vastustajat olivat etupäässä turkkilaisia ja puolalaisia.

Tieto on Oleg Hlevnjukin uudesta, mielestäni varsin suositeltavasta Stalin-elämäkerrasta. Hlevnjuk pyrkii nojautumaan vain kaikkein luotettavimpiin arkistolähteisiin, ja oikoo eräitä värikkäimpiä ja liioitelluimpia Stalin-anekdootteja. Stalininista kerrottaessa liioittelu ja dramatisointi ei ole edes tarpeen. Ottakoon @Kointähti vuoron.
 
Last edited:
Valitettavasti en muista kuulleni näistä venäläismarskeista aiemmin. Täytyy sivistää itseään joskus näistä uuden ajan hahmoista, Ruotsin kenraaleista tiedän joitain nimiä Peter Englundin kirjojen kautta.

Kysymykseni kuuluu: millaiseksi uskotaan keskiajan Mustan surman synty- ja leviämismekanismi? Tässä haetaan mikrotason selitystä, ei epidemian leviämistä maasta toiseen.
 
Ah. Olisi minun pitänyt ainakin Suvorov tietää, asunhan yhdessä hänen linnoituksessaan!

Musta surma: et varmaan tarkoita ilmeisintä selitystä eli rottia, jotka salamatkustivat laivoissa?
 
Ylös