Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

En keksi kerrassaan yhtään mitään muuta 800-ja-risat-vuotiasta parillista jutskaa kuin karsta. Mutta sehän on työkalu! Satekai parka, mitä kaikkea joudutkaan kestämään meiltä jarmottomilta, kun pimeässä haparoimme ja totuutta esiin rapsuttelemme kuin karstaa vauvan päälaelta.
 
Kahdestaan eli kaksi ihmistä. Yhdellä tai kolmella menis jo hankalammaksi, vaikka teoriassa onnistuu kyllä.
 
Jonkinlainen peli- tai leikkikalu se varmaan sitten olisi. Minulle syntyi mielikuva jostain langoista tai naruista koostuvasta asiasta. Olisiko toinen merkitys saari?.
 
Jospa sovitaan, että tarpeeksi lähellä ja Olorin jatkaa.

Jarmo on siis lautapeli, jota tarinan mukaan pelasi myös mongolijohtaja Batu Khan (1205-1255) (Genghis Khanin lapsenlapsi) ennen taisteluja päästäkseen tunnelmaan. Pelissä molemmilla pelaajilla on jousimiehiä jotka koittavat päästä epäsymmetrisen laudan toiselle puolelle. Jos syö vastustajan nappulan niin oma nappula kääntyy ympäri ja tällaisella nappulalla toiseen reunaan päästessään saa oman syödyn nappulan takaisin peliin. Pelejä pelataan usein kaksi peräkkäin pelilaudan epäsymmetrian takia. Kirjoin jarmon tuohon pelilaudan pussiin, joka näkyy oikealla ylhäällä. Pelilaudan voi tehdä monella tapaa; nahalle, kankaalle, puulle, tuohelle, metallille, paperille, kiveen, jne tai vaikka piirtää hiekkaan.

Toinen vaihtoehto olisi sitten ollut 1940-luvulla löytynyt arkeologinen kohde Qal'at Jarmo, joka sijaitsee nykyisen Irakin alueella. 20-25 talon maatalouskylä joka on ollut käytössä 7090-4950 eaa paikkeella. Se on yksi vanhimmista paikoista, joista tunnetaan keramiikkaa. Siellä on viljelty emmer- ja yksijyvävehnää, ohraa ja linssejä. Kerätty ruuaksi ainakin yrttejä, herneitä, tammenterhoja, johanneksenleipäpuun siemeniä, pistaaseja, villivehnää ja kotiloita. Heillä oli vuohia, lampaita, koiria ja sikoja. Löytynyt uuneja, luisia neuloja, kivisiä kehriä, lasten leluja, koruja jne. Obsidiaania saatiin käymällä kauppaa (lähimmät Anatoliassa).
 
Ei ehkä kovin ansaittu voitto, mutta jatketaan aiheesta. Mikä yhdistää Panua ja Urpoa?
 
Eivät kuulu sienikuntaan vaikka nimet vähän sellaisilta kuulostavatkin.

Kaikkia noita on ollut Suomessa.

Oikeaan vastaukseen on luultavasti mahdotonta vaatia tarkkaa tietoa noista kaikista (tai tässä olisi samassa kolme tietokilpailukysymystä) niin noita yhdistävä tekijä riittää. Jos tietää jonkun, niin ehkä arvaa myös muut.
 
Tuhkuri oli jokin lumikon kaltainen elämäin. Epäilen että kaikki ovat sukupuuttoon kuolleita, tai ainakin Suomesta.
 
Japp on oikeassa tuhkurin suhteen mutta muihin se ei päde. Tautejakaan ne eivät ole vaikka kuulostavatkin vähän kohtalokkailta.
 
Tuhkuri on turkiseläin (ja näköjään myös tauti, tuhkarokko, mutta muut eivät ole) mutta muiden käyttö turkiseläiminä saattaisi olla vähän hankalaa. Kyse ei ole aivan niin samankaltaisesta joukosta kuin vaikka yöperhoset. Yöleikkoa ja tuhkuria yhdistää yksi ominaisuus, samoin yöleikkoa ja suokulaista mutta tuhkuri ja suokulainen ovat aika kaukana toisistaan. Kaikkia yhdistävä ominaisuus ei ole fyysinen.
 
Haettaisiinko tässä sellaista vastausta, että nämä ovat eräiden Suomessa elävien tai eläneiden eläinlajien aikaisemmin käytössä olleita nimiä?
 
Juuri sitä. Otin nimet A. J. Melan Koulun eläinopista vuodelta 1903. Tuhkuri tunnetaan nykyään paremmin nimellä vesikko, yöleikko on korvayökkö ja suokulainen suokukko. Sarjaan olisivat sopineet myös kenkuru ja sirahvi, mutta ajattelin että ne ovat liian helppoja. Vuosi Telimektarille!
 
Ylös