KTK 7: Elrosin perilliset

Haltiamieli

Kontulainen
Dodih, nyt taas luku-urakkaa etiäpäin (ei yhtään myöhässä, kiellän kaiken, kiellän myös saaneeni Tikiltä muistutuksen yksärillä!)

Eli pureudutaanpa nyt tähän toiseen KTK:n toisen osan pikkukappaleista. Minä olen kovin väsynyt eikä minulla ole tästä hurjasti ajatuksia, joten suonette anteeksi aloituksen lyhykäisyyden. Kenties sitä voitaisiin yrittää korreloida siten, että te rakkaat lukijat myös vastailisitte innolla asioita pohtien? :)

Siispä Númenorin kuninkaita. Yksi ajatus joka tätä listaa lukiessa tulee väistämättä mieleen on, että Tolkienilta oli kyllä aika nerokas ratkaisu tehdä "sivistyneistä" lännenihmisistä ja eritoten heidän kuninkaistaan pitkäikäistä väkeä - ajatelkaa jos yli 3000 vuotta kestäneen dynastian kaikki hallitsijat luetteloitaisiin, jos heidän keskimääräinen elinikänsä olisi ollut jossain kuudenkympin pinnassa? Nyt tuo aika katettiin ovelasti vain kahdenkymmenenviiden hallitsijan kausilla. Näin myös dramatiikka tällaista listaa lukiessa säilyy, kun miltei jokaisesta hallitsijasta on jotain kerrottavaakin. 25:stä hallitsijasta listassa mainitaan pelkiltä elin- ja hallintovuosiltaan laskujeni mukaan vain kahdeksan (joista yhdeksi laskin Ar-Pharazônin - josta taas kyllä olisi runsaasti kerrottavaa, mutta Tolkien ei tuohon ole änkenyt).

Mitäs mieltä olette tuosta mister yhdeksännestätoista, Tar-Ardaminista (ks. luvun viite 11)? Kuuluisiko hänet laskea Númenorin "Keski-Maa-kaanon -hallitsijoihin"? Vai eikö mielestänne tässä(kään) kohden kannata edes tavoitella yhtä kaanonia, kun ristiriitaisuuksia on?

Ja vielä loppukevennys: lukeeko teidänkin painoksissanne alussa Tar-Miniatyr Elrosin suurhaltikielisenä nimenä? :D
 
Haltiamieli sanoi:
kiellän myös saaneeni Tikiltä muistutuksen yksärillä

Hyvä niin, enhän minä sellaista koskaan tee.

Haltiamieli sanoi:
Nyt tuo aika katettiin ovelasti vain kahdenkymmenenviiden hallitsijan kausilla. Näin myös dramatiikka tällaista listaa lukiessa säilyy, kun miltei jokaisesta hallitsijasta on jotain kerrottavaakin.

Totta puhut, jos eivät olisi eläneet niin vanhoiksi, kuninkaita olisi ollut ainakin sata. Nimien keksiminenkin olisi jo vienyt aikaa, mutta kukapa tietää, tästä luvusta olisi voinut tulla mainio erillinen teos - tai vaikka kolmiosainen Taru Elrosin perillisistä, jossa olisi ollut hirveä määrä vuosilukuja. Meinaan, ei tässä 25 kuninkaan luettelossakaan dramatiikkaa ole edes yhtä paljon kuin koulun historiankirjan liitteissä. Epäilen, että vain me täyshöyrähtäneet jaksamme ylipäätään tällaista lukea.

Haltiamieli sanoi:
Mitäs mieltä olette tuosta mister yhdeksännestätoista, Tar-Ardaminista?

Vaikuttaa siltä, että professori T. on jossakin vaiheessa mennyt paperiensa kanssa sekaisin eikä ole - ihme kyllä - saanut niitä järjestykseen ennen TSH III:n painoon menoa. Vaan lienee tuo liitteiden toimittaminen ollut aika rasittavaa touhua hänelle, enkä haluaisi moisen pikkutarkkuuden mestarinäytteen pikku vikoja erikseen esiin nostaa. Pakkohan niitä on tulla. Aivan pakko.

Haltiamieli sanoi:
lukeeko teidänkin painoksissanne alussa Tar-Miniatyr Elrosin suurhaltikielisenä nimenä? :D

Kyllä vain! :lol: Enpä ollut aiemmin huomannutkaan, piiloutui niin hyvin. painovirheitähän tässä kirjassa on melkein yhtä paljon kuin Silmarillionissa (eli luvattoman paljon) mutta tämä on kyllä erityisen ihastuttava osoitus kääntäjän nukahtamisesta työnsä ääreen.
 
On ollut niin paljon koulusta tekstejä luettavana, ettei yksinkertaisesti sen lisäksi huvittanut lukea yhtään mitään, varsinkin kun tämä osuus kirjasta ei ole niitä kiinnostavimpia. :wink: Mukavaa nippelitietoa ja sinänsä kiinnostavaa, mutta onneksi ei ole pitkä teksti. Pitkä ikä, mikä mahtava idea!

Eipä paljoa suuria ajatuksia herännyt tuota lukiessa. Vuosilukujen suuri määrä ja niiden virheellisyyden selittely liitteissä vievät suurimman tilan koko jutussa. En ollut sillä tuulella että niihin olisin niin jaksanut keskittyä, ehkä joskus myöhemmin sitten. :D

Niin hyviä kuin huonojakin kuninkaita ja kuningattaria mahtuu Númenorin historiaan sopivasti, niin että jokainen on hieman erilainen.
Kolme kuningatarta taisin löytää ja kaksi heistä ei halunnut ollenkaan naimisiin ja taisivatpa muutenkin olla luonteeltaan aika samanlaisia. Ihmissuhde ongelmia.

Perimysjärjestykset tuntuivat vaihtuvan vähän väliä, aina sen hetkisen hallitsijan tahdon ja edun mukaan. Eiköhän olisi ollut helpompaa jos kuningas vain olisi päättänyt kuka hänän jälkeläisistään (sukulaisistaan) nousisi valtaan? :D
 
Haltiamieli sanoi:
Mitäs mieltä olette tuosta mister yhdeksännestätoista, Tar-Ardaminista (ks. luvun viite 11)? Kuuluisiko hänet laskea Númenorin "Keski-Maa-kaanon -hallitsijoihin"? Vai eikö mielestänne tässä(kään) kohden kannata edes tavoitella yhtä kaanonia, kun ristiriitaisuuksia on?
Nyt Tar-Ardamin on muuten ainakin sikäli kaanonia, että hänet on näköjään lisätty Númenorin hallitsijoiden luetteloon LotRin (Christopherin hyväksynnällä) tarkistetun ja korjatun 50-vuotisjuhlapainoksen liitteisiin. Julkaisupäässä on siis otettu selvä kanta asiaan.
 
Noista muista en ole täysin varma, mutta kyllä minunkin painoksessani Elrosia kutsuttiin Tar-Miniatyriksi. Jos kääntäjä ei ole nukahtanut, niin hän on kai kuvitellut Elrosia kääpiöksi !
 
Tar-Miniatyrin lisäksi tässä luvussa on vain vähän käännös- ja painovirheitä.

s. 299, kuudes rivi: Tar-Atamirin > Tar-Atanamirin

s. 300, kolmas rivi alhaalta: Hallatarin > Hallatanin

s. 304, ensimmäinen rivi: hallitsit > hallitsi

s. 304, neljäs kappale, otsikko: AR-SAKALTHÓR > AR-SAKALTHÔR

s. 306, kolmas kappale, otsikko: (ARIMRAPHEL) > (AR-ZIMRAPHEL)

s. 306, kuudes rivi alhaalta: Mutta myöhäisemmässä kirjoituksessa > Mutta myöhäisimmässä kirjoituksessa (But in the latest writing on this subject..., UT 224)

s. 308, loppuviite 7: Samoin sekä "Aldarion ja Erendis", viite 28. > Ks. Aldarinoin ja Erendisin tarinan loppu sekä viite 28. (Alkuteoksessa viitataan loppuviitteen lisäksi vain sivulle 212, jolla ovat Aldarionin ja Erendisin tarinan viimeiset kappaleet, s. 291-292 suomennoksessa.) Samoin loppuviitteessä 6 on alkuteoksessa viittaus sivulle 211, suomennoksen sivut 289-290. Suomennoksessa on vältetty mainitsemasta KTK:n sivunumeroita missään yhteydessä, ilmeisesti painoteknisistä syistä.
 
Painovirheitä ja kirjoittajan tahallista sopan hämmentämi

Onhan mukana ihan selkeitä painovirheitä, kuten edellisestä listastakin näkyy, mutta ristiriitaisuuksille on pätevämpikin selitys: Tolkien ei kirjoittanut yhtenäistä tarinaa, vaan hän konstruoi kaipaamaansa myyttistä esihistoriaa.

Tästä, ja myös Tolkienin kokeilevasta ja muokkailevasta kirjoitustavasta, johtuen hän kirjoitti tietoisesti useampia versioita samasta aiheesta. Yksi saattoi olla tiivis tietosanakirjamainen esitys, joka oli 'säilynyt jossain kuninkaallisia käsittelevässä annaaleissa.' Toinen versio saattoi olla runomuotoinen eeppinen sankaritarina (Kuten Berenin ja Luthienin tarusta on olemassa muutama tuhat riviä pitkä runoversio) ja kolmas nuotiotulilla kerrottu suorasanainen historia, joka saattoi sisältää katkelmia mainituista runomuotoisista versioista.

Versiot eivät olleet todellakaan samankaltaisia, koska Tolkien tiedosti kielitieteen professorina, että suullisessa kulttuurissa historia ja tarinat muuttuvat ajan kuluessa. Konkreettisimmin muutokset näkyvät ehkä kuitenkin T:n luomissa kielissä, joissa sanat ja kielten rakenteet muuttuvat ajan myötä ja T on jopa luonut protohaltiakieliä ja niille sanastoa, joista sindar ja quenya ovat sittemmin kehittyneet.

"Historia ei ole totuus vaan sarja valintoja, joita historian kirjoittajat tekevät."
 
Ylös