Vko 22: Kielletty lampi

Frodo herää yön lopulla huomaten Faramirin olevan kumartuneena hänen ylitseen. Alkusäikähdyksestä huolimatta hän lähtee Faramirin mukaan katsomaan kuun laskua ja olipas Faramirilla jotain asiaakin. Heidän lähtönsä havahduttaa myös Samin joka päättää seurata heitä. Kalliotasanteelta näkyi veden juoksu alas ja kuinka kuu laskeskeli kaukana lännessä (mikä on yksi lemppari näkymiä PJ:n elokuvaversiossa). Faramir tarjoaa viinihörpyn lämmikkeeksi ja näyttää sitten miksi heidät on sinne tuonut: Sméagol oli löytänyt tiensä Kiellettyyn lampeen. Faramirin miehet ovat valmiita ampumaan Klonkun ja Samilla teki mieli antaa lupa tähän muttei uskaltannut. Frodo haluaa säästää sen ja haluaa hakea Sméagolin Faramirin kuulusteltavaksi. Frodoa tosin puistattaa kuulla taas Klonkun ääntä ja myös hänellä käy mielessä että mitäpä jos antaisikin Faramirin miesten ampua Klonkku siihen paikkaan. Vaan eipä se käy Frodon luonteenlaatuun ja niin hän kuitenkin päättää tehdä kaikkensa ettei hänen oppaansa ja 'palvelijansa' vahingoittuisi. Ja niin saa Frodo houkuteltua Sméagolin mukaansa ja aina Anbornin käsiin joka sitoo miehineen klonkun ja vie luoliin.

Luolassa Faramir kuulustelee Klonkkua ja sen historiaa ja aikomuksia, mutta Klonkku on hivenen vastahakoinen tuntiessaan itsensä petetyksi ja uhatuksi. Frodo koittaa saada Sméagolin luottamuksen osoittamalla luottamusta sitä kohtaan. Faramir julistaa tuomionsa Klonkulle sikäli vielä tapaa sen ilman Frodoa, mutta Frodon kanssa se saa olla rauhassa. Faramir koittaa saada Klonkusta vielä irti sen matkasuunnitelmia, mutta Klonkku vaikenee visusti. Frodo sitten päättä kertoa aikomuksistaan Klonkun johdatuksella löytää tie Mordoriin Cirith Ungolin kautta. Tämä saa Faramirin ehkä jopa hivenen pelästymään koska paikalla on synkkä tarina yhdeksine ruhtinoineen. Parempaa reittiä ei Faramir tosin osaa neuvoa, joten Frodon on pysyttävä suunnitelmissaan koska tie Mordoriin on hänen matkansa kaikesta huolimatta.

masamune sanoi:

Heidän lähtönsä havahduttaa myös Samin joka päättää seurata heitä.

Click to expand...

Sam on luonteeltaan kertakaikkisen utelias! Kuinkahan monennen kerran hän laittaa nenänsä asioihin, joihin häntä ei vartavasten pyydetä tai kutsuta mukaan. Hän kuului hobittien vakoilijasakkiin jo Konnussa ja salakuunteli Frodon ja Gandalfin synkkää keskustelua. Hän oli nimetty oikein pääurkkijaksi. Hän kuunteli myös Elrondin neuvonpidossa jossain nurkan takana koko keskustelun ja pyyhälsi paikalle kesken kaiken kutsumatta, mutta kaiken kuulleena. Nyt hän ei pysty jäämään luolaan lepäämään, vaan uteliaisuus ohjaa hobitin askeleita seuraamaan mitä tapahtuu. Hän on juuri oikea hobitti oikeassa tehtävässä. Juuri hän sopii olemaan Frodon matkaseurana tällä synkällä ja vaarallisella matkalla. Tässä ajatuksia, mikä heräsi Samista.

Klonkku löytää tiensä lammelle varsin nopeasti. Ilmeisesti kyse on siitä, että Sormus vetää Klonkkua puoleensa, mutta millainen tämä vetovoima lopultakin on? Bilbo sai viettää rauhassa vuosikymmeniä Konnussa ilman Aarrettaan metsästävän Sméagolin seuraa. Ehkä Klonkku seurasi Faramirin johtamaa joukkoa turvallisen etäisyyden päästä, ja pysyi summittaisesti jäljillä. Toisaalta yksinpuhelunsa perusteella tämä ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin selvillä tilanteesta, vaan pikemminkin tuntuu harhautuneen paikalle. Sormuksen houkutus vai kohtaloko tätä selittää?

Muistelen jostain kuulleeni sormuksen reagoineen Sauronin vahvistumiseen. Olisiko siis sen vetovoimakin ollut suurempi?

Sormus tietysti veti Klonkkua puoleensa, mutta kyllä se varmasti oli silmä kovana ja korvat höröllä vahdissa koko ajan. Olihan se vaaninut saattuetta myös Lothlórienin rajoilla ja saattueen lähtiessä veneretkelleen Klonkku oli välittömästi peesissä. Mitä vikoja Klonkussa olikin, tyhmyys ei niihin kuulunut, joten se varmasti arvasi, että matka jatkuisi Anduinia pitkin. Toisaalta Klonkun yksinpuhelu lammella viittasi siihen, että se ainakin osassa jakautunutta mieltään toivoi löytäneensä rauhallisen ja mukavan paikan elää ilman sormusta. Joten ehkä Liehu kaipasi rauhaa ynnä fisuja ja Luihu sormusta. Kumpikin yritti kiskoa Klonkkua omaan suuntaansa mutta Luihu oli voimakkaampi (ja ovelampi).