Hobitin 80-vuotisjuhlaluenta XIV: Tuli ja vesi / Tulta ja vettä

[Isilmírë]

Kun suomennoksia lukee rinnakkain, heti ensimmäisessä lauseessa huomio kiinnittyy siihen, että Juvan Smaug on ”se”, Pitkäsen Kyty taas ”hän”. Jossain aiemmassakin luvussa kiinnitin ohimennen huomiota pronominien vaihteluun (Pitkänen käyttää sikin sokin sanoja ”hän” ja ”se”) kokematta sitä erillisen maininnan arvoiseksi, mutta tässä se pisti silmään jotenkin ihan erityisesti.

Eskarlan väki on Esgarothin vastineitaan vähän runollisempaa, koska viimeksi mainittujen hihkuessa kultaa hohtavan järven ääressä ”Hänen rikkautensa virtaa kuin joki, joka purokin täynnä kultaa on!”, ensimmäiset riimittelevät ”Aarteensa aurinkona palaa, hän lähteet täyttää hopealla, jokiinsa kultaa valaa!” Kummatkin toki pettyvät yhtä katkerasti Kydyn/Smaugin ilmaantuessa kultavirtojen sijasta.

Juvan luonnehtiessa Bardia synkkäpuheiseksi on Pitkäsen Runoniekka tuimaääninen, mikä ainakin minun korvaani kuulostaa paljon paremmalta. Synkkäpuheisuudesta tulee mieleen pikemminkin aasi Ihaa kuin jämäkkä kansanjohtaja. Nuolien Kytyyn tekemää vaikutusta Pitkänen vertaa soiden hyttyseen, Juvan Smaugiin niiden vaikutus on yhtä mitätön kuin suokärpästen pistojen.

Eskarlan Mestari ei Esgarothin isännän tavoin suinkaan hiippaile kullatulle veneelleen kuin mikäkin varas yössä toiveenaan ”pelastaa oma nahkansa”vaan on yksikertaisesti käymässä sen kyytiin pelastautuakseen. Vaan eivätpä kauniimmat sanat hänen teostaan yhtään vähemmän moitittavaa tee.

Bardin jousen materiaaliksi mainitaan marjakuusi, Runoniekan puolestaan punakataja. Nopea googlettelu kertoo, ettei kasvia nimeltä punakataja tahdo löytyä nykyisistä kasvioista, mutta ilmeisesti ainakin Lönnrot on käyttänyt tätä nimitystä nimenomaan marjakuusesta. Samasta puusta ovat siis kuitenkin kummankin sankariversion aseet. Mustan nuolen Bard mainitsee tulleen isälleen perintönä, Runoniekka puolestaan sanoo isänsä saaneen sen ”muinaisilta ihmisiltä”. Bardin nuolen lentäessä voimalla on Runoniekan nuolen lento tuima.

Nuolen satuttaman Smaugin pudotessa järvi nielee kaupungin, kun taas Kydyn kohdatessa loppunsa järvi paljon dramaattisemmin ulvahtaa kaupungin yli. Edesmenneen Esgarothin Isäntä vastustaa Bardin valintaa kuninkaaksi sillä perusteella, ettei järvikaupungissa ole olut tapana alistua pelkkien tappelupukareiden hallittavaksi, kun Mestari ilmaisee asian hieman diplomaattisemmin sanoen, ettei kaupungissa ole suvaittu pelkkien sotilaitten hallintoa.

Järven rannalle evakuoitunut esgarothilaisten joukko onnistuu pystyttämään jopa muutamia majoja, kun eskarlalaiset rinnakkaiseläjät saavat aikaan vain epämääräisemmin ilmaistua ”suojaa”. Ehkä kummatkin ovat kuitenkin yhtä alkeellisia puuriu’uista, kankaista ja ehkä nahoista kyhättyjä rakennelmia. Mestari jatkaa hillitympää käytöstään ja kehottaa sytyttämään tulen ja tuomaan ruokaa, kun Isäntä esittää vastaavat toiveet suoran käskyn muodossa.

Luvun loppuosassa ei mainittavia eroavaisuuksia esiinny, mitä nyt Smaugin kuoltua viestiä levittävien siivekkäiden keskuudessa käy kova liikehdintä siinä missä Kydyn kuolema saa siivekkäät suorastaan suureen sekasortoon.

 

[Luvailin]

Juvan Smaugiin niiden vaikutus on yhtä mitätön kuin suokärpästen pistojen

Lukiessani luulin, että suokärpänen olisi jokin tietty hyönteislaji, ja jäin ihmettelemään mikä. (Ehkä siksi, että muutama viikko sitten puhuimme Beornin apiloista niin paljon.) Alkukieli sanoo kuitenkin epämääräisemmin a fly from the marshes.

Muistaakseni jo lapsena Hobittia lukiessa ihmettelin, mitä Bardin "synkkäpuheisuus" oikein tarkoitti - Pitkäsen käännös taitaa tosiaan olla parempi. (englanniksi grim-voiced)

Mustan nuolen Bard mainitsee tulleen isälleen perintönä, Runoniekka puolestaan sanoo isänsä saaneen sen ”muinaisilta ihmisiltä”.

Alkuteksti on tässäkin epämääräisempi: I had you from my father and he from of old. En ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota tähän, mutta näköjään tuollainenkin fraasi kuin "from of old" on englannissa mahdollinen.

Luen nyt ensimmäistä kertaa Toven kuvittamaa painosta Hobitista, ja tässä kohdassa oleva kuva Smaugin hyökkäyksestä on tosi hieno! Vaikka täytyy myöntää, että korkeiden rakennusten vuoksi siitä tulee minulle mieleen elokuvan Järvikaupunki enemmän kuin Tolkienin Lake Town -kuvasta saamani mielikuva matalammasta kaupungista, jossa talojen välissä ei ole vettä. Onkohan elokuva saanut vaikutteita tästä Toven kuvasta?

Millainen mielikuva teillä on Järvikaupungista? Päädyin jo lapsena kuvittelemaan kaupungin olevan iso yhtenäinen pylväiden varassa oleva "lautta", jonka päälle on rakennettu taloja. Tolkienin kuvassa näkyy kaupungin reunoilla tällainen tasainen alue, mutta eihän siitä kyllä näy, ovatko sisempänä olevat talot rakennettu yhtenäisen lautan päälle, kuten ulommaiset, vai esimerkiksi erilleen toisistaan omille pylväilleen. Sinänsä jälkimmäisen luulisi olevan paloturvallisempi ratkaisu, jos talot ovat riitävän kaukana toisistaan.

Itse huomasin tällä lukukerralla, että uutiset Smaugin kuolemasta olivat "kiirineet länteen Sumuvuorten mäntymetsiin saakka" alle kolmessa päivässä, mutta Bilbon seurue kuuli siitä (seuraavassa luvussa) vasta kolmen yön päästä. On kai loogista, että uutisia viedään sinne, missä on enemmän asukkaita, mutta silti tuntui yllättävältä, että uutinen levisi nopeammin niin paljon kauemmas.

 

[Constantine]

Tämän juhlaluennan myötä onneksi paremmin merkille panemani, Thranduilin marssin puoleensavetämät varikset olivat miellyttävä yksityiskohta.

 

[Kointähti]

Luvussa mainitaan Mustan Nuolen uponneen Smaugiin sulkia myöten jousen voiman tähden. Tästä voidaan päätellä marjakuusijousen olleen melkoisen raskasta tekoa, kenties tuliaseisiin verrattava ammustensa liike-energiassa. Ehkä Keski-Maan mainioiden marjakuusijousten tähden ruutia ei käytetty ilotulitteiden lisäksi missään, ellei sitten Rautapihan tuli ollut juuri ruutia, eikä esimerkiksi muoviräjähdettä.

 

[Telimektar]

Ehkä Keski-Maan mainioiden marjakuusijousten tähden ruutia ei käytetty ilotulitteiden lisäksi missään, ellei sitten Rautapihan tuli ollut juuri ruutia, eikä esimerkiksi muoviräjähdettä.

Morgulin legioonillakin oli ruutia, mutta tämä on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska ne tuhlasivat sen Minas Tirithin ulkomuurin, Rammasin, räjäyttämiseen ja joutuivat sitten käyttämään pääportilla konventionaalista muurinmurtajaa.

Now ever and anon there was a red flash, and slowly through the heavy air dull rumbles could be heard. "They have taken the wall!" men cried. "They are blasting breaches in it. They are coming."
"Where is Faramir?" cried Beregond in dismay. "Say not that he has fallen!"
("The Return of the King", The Siege of Gondor)
["Ne ovat vallanneet muurin!" huusivat miehet. "Ne räjäyttävät siihen aukkoja.Ne tulevat!"...]

 

[Tik]

Lyhyen tauon jälkeen palaan keskusteluun uudella aiheella.

Kun Smaug kävi kaupungin kimppuun, kerrotaan että se "huiskautti kerran hännällään ja Suursalin (engl. Great House) katto murtui ja putosi sisään".

Tämmöistä taloa ei mainita ainakaan tällä nimellä missään muualla. Sen sijaan luvussa "Lämmin vastaanotto" kerrotaan, että Thorinin kumppaneineen saapuessa kaupunkiin he näkivät (ja kuulivat), että "[e]räästä suuresta salista (engl. from one great hall) loisti monia valoja ja he kuulivat ääntensorinaa".

Tässä salissa Isäntä ja kaupunkilaiset pitivät pitoja. Eipä aikaakaan, kun tieto Thorinin saapumisesta oli "levinnyt salin (engl. hall) ovelta kulovalkean tavoin" ja ihmiset "huusivat salin (engl. hall) sisä- ja ulkopuolella".

Tässä meillä on siis "sali" (engl. hall) joka voisi aivan hyvin (ja itse asiassa siltä vaikuttaakin) viitata isoon huoneeseen, jossa pidot pidettiin. Mutta kun Thorin & co. lähtevät kaupungista, "Isäntä ja hänen neuvonantajansa hyvästelivät heidät kaupungintalon (engl. town-hall) isoilla veteen johtavilla portailla".

Kaupungintaloakaan ei mainita tätä ennen eikä sen jälkeen, mutta mitä mieltä olette, voimmeko pitää todennäköisenä, että kaupungintalo ja Suursali ovat yksi ja sama asia? Tuskin meille yhtäkkiä Smaugin tuhotyön yhteydessä kerrottaisiin jostakin Suursalista, jota emme tunne. Silti on hassua, että nimi tulee esiin vasta tässä.