Nysväyshän on ihan kiinni siitä, kuinka täydellisesti sitä tahtoo pelata
Ainahan sitä
voi tuhlata arvokkaita aivosolujaan siihen, että miettii ennalta pitkälle ja tarkasti, minne minkin asian sijoittelee kartalla, mutta eipä se mitenkään välttämätöntä ole.
Tällä hetkellä isoin epätasapaino näyttäisi olevan uskonnossa, eli sitä on liian helppo spammata hirveitä määriä, kun taas kulttuurivoiton saavuttaminen näyttäisi vaativan tarkkaa pohdintaa. Vastaavasti sotilaallinen dominointi ei ole ihan niin helppoa kuin aiemmin, sodan seuraukset ovat aiempaa kovempia. Tosin en ole vielä pelannut erityisen sotaan suuntautunutta peliä. Hyökkäyksissä tekoäly ei ole edelleenkään kovinkaan terävä, olkootkin että barbaarit on kovempia.
Käyttöliittymä ei ole yhtä aloittelijaystävällinen ja selkeä kuin vitosessa, osin johtuen siitä, että se on rakennettu monipuolisuuden ja syvällisyyden ehdolla toisin kuin vitonen, joka keskittyi ennemmin tekemään pelistä helpon kaikille.
Kuuma jakkara löytyy, joten sitä pääsee pelaamaan. Nyt vaan pitäisi kai pohtia ajankohtaa; perjantai lienee paras, koska tämän viikon työantini on helposti varsin täysi ja perjantaina on helpoin irrottautua siitä ruljanssista.