Filosofiaa, lingvistiikkaa ja kulttuurintutkimusta

Ei ihme, että sellaiset idiootit pappiskandidaatit, jotka pitävät itseään muka uskovaisina hakeutuvat opiskelemaan Joensuuhun. Todellisuudessahan nämä tiukkapiposet ahdaskallot eivät ymmärrä teologiasta mitään.

Olen juntti, mutta välillä saan viboja näitten älyköitten juttuja seuraamalla.
Onko tämmöinen kommentointi jotenkin niin hyvää huumoria etten sitä
tajua?
Olin käsittänyt että täällä on jotain vahteja jotka pitävät yllä jotain tasoa
muutenkin kuin poistamalla äksiä teinien teksteistä.
Voitteko valaista?
 
Draco sanoi:
Ei ihme, että sellaiset idiootit pappiskandidaatit, jotka pitävät itseään muka uskovaisina hakeutuvat opiskelemaan Joensuuhun. Todellisuudessahan nämä tiukkapiposet ahdaskallot eivät ymmärrä teologiasta mitään.

Olen juntti, mutta välillä saan viboja näitten älyköitten juttuja seuraamalla.
Onko tämmöinen kommentointi jotenkin niin hyvää huumoria etten sitä
tajua?
Olin käsittänyt että täällä on jotain vahteja jotka pitävät yllä jotain tasoa
muutenkin kuin poistamalla äksiä teinien teksteistä.
Voitteko valaista?

Mitä viestiä tarkoitat, siis omaasi? :D

Nyarlathotep sanoi:
Tehdään ajatuskoe: entäpä, jos Derrida olisikin tehnyt kepposen, ja koko tämän ajattelu olisi vain pelkkää kujetta, tarkoituksenaan pettää filosofiyhteisöä? Jossain lehdistötapaamisessaan hän tulisi tunnustamaan tämän tekemänsä jäynän, sanomalla että "Yksikään sanani ei ole pitänyt paikkaansa - olen valehdellut teille ja ollut väärässä koko ikäni. Repikää siitä, senkin koirat!". Miten tämän oppilaat ja seuraajat reagoisivat? Menisivätkö "tulkinnat" uusiksi, ajautuvaisivatko he epätoivoon, vai jatkaisivatko he samaan malliin?

He ottaisivat kyseisen esityksen varmaankin tietoisena performanssina. Derridan ajattelu saisi yhden uuden ulottuvuuden. Hänen lehdistön edessä antama lausuntonsa ei kumoaisi aikaisempaa sinänsä, vaan antaisi uuden tulkinnan mahdollisuuden hänen varhaisempaa tuotantoa. Todennäköisesti myös hänen lausunnostaan kirjoitettaisiin useita teoksia. Kysyttäisiin, miksi hän halusi väittää, että hän olisi valehdellut koko ikänsä juuri siinä tilanteessa ja tuona päivänä jne.

Itse asiassa Lacan teki vähän samanlaisen tempun vuonna 1980, pitäessään viimeistä seminaariaan. Hän hajotti oman lacanilaisen koulukunnan sanoen: olkaa te lacanilaisia, minä ole freudilainen. Lacan kuoli vuosi tämän jälkeen, mutta sitten perustettiin jo pari uutta kouluntaa, jotka edelleen jatkavat Lacanin palvontaa. Ja lacanilaisella psykoanalyysillä on valtaa - esim. heittää Nyarlathotep mielisairaalaan, jos se heistä sopivalta tuntuu, ja antaa lääketieteellisiä lausuntoja lakialoitteisin jne. - Ranskassa vielä tänäkin päivänä. Kyse ei siis ole vain akateemisesta kikkailusta.

Saatat muuten olla oikeassa, hyvä Nyarlathotep, ettei juurikaan missään muussa kuin ranskalaisessa nykyfilosofiassa ”tieteellinen” argumentointi perustu samalla tavalla viittaamalla henkilöön. Riittää esim. kun mainitsee sanan ”Foucault” ja seminaariesitelmä saa heti lisää ”uskottavuutta” (jos myös opettaja on aivopesty ranskalaiseen nykyfilosofiaan). Tunnustan itsekin turvautuneeni tähän. Toisaalta allekirjoittanutta häiritsee suuresti se, nyt kun on tullut tutustuttua joidenkin ajattelijoiden teksteihin paremminkin, että hyvin monissa tutkimuksissa, jopa väitöskirjoissa, tykitetään lista erilaisia nimiä, muttei pohdita ovatko he (eli näiden teoriat) keskenään yhteen sopivia. Kaikkien ajatukset eivät ole, vaikka he olisivat ranskalaisia.
 
Vohobitti: Ehkä Draco ihmetteli tapaasi solvata Joensuuhun meneviä teologeja? Tosin, Nyarhan teki aivan samaa.

Itse en ymmärrä, mitä typerää siinä on, jos uskova ihminen lähtee opiskelemaan omaa uskontoaan. Jossainhan ne uskonnon papitkin on koulutettava, kun kerran on tällainen "virallinen oppi", jota uskonto tarjoaa. Onhan se toki typerää mennä opiskelemaan sitä aihetta, joka kiinnostaa.
 
Ei Vohobitti solvannut Joensuuhun lähteviä teologian opiskelijoita, vaan sitä, että joillekin uskovaisuus on sitä, etteivät he halua kuulla jotain, joka ei ole heille mieleen. Kaiken lisäksi he määrittelevät tämän ”uskovaisuuden” merkiksi. Vohobitin mielestä tällaisella ihmisellä on usko huomattavasti heikommassa kuin sellaisella, joka joutuu kamppailemaan uskonsa kanssa ja jopa miettimään asioita.
 
Vohobitti sanoi:
Ei Vohobitti solvannut Joensuuhun lähteviä teologian opiskelijoita, vaan sitä, että joillekin uskovaisuus on sitä, etteivät he halua kuulla jotain, joka ei ole heille mieleen. Kaiken lisäksi he määrittelevät tämän ”uskovaisuuden” merkiksi. Vohobitin mielestä tällaisella ihmisellä on usko huomattavasti heikommassa kuin sellaisella, joka joutuu kamppailemaan uskonsa kanssa ja jopa miettimään asioita.

Sinusta idiootiksi kutsuminen ei siis ole solvausta? Ok.
 
Arawn sanoi:
Vohobitti: Ehkä Draco ihmetteli tapaasi solvata Joensuuhun meneviä teologeja? Tosin, Nyarhan teki aivan samaa.

Ehkä tämä saattoi tosiaan herättää närkästystä:

Nyarlathotep sanoi:
Voi, on niitä kuule Helsingissäkin, ja oikein rutkasti. Selvyyden vuoksi on sanottava, että on siellä teologeissa ihan hyviäkin tapauksia, mutta on sitten näitä mörköjäkin. Siellä ne vipeltävät raivoraittiina opiskelijabileissä ja sanovat "Tiu tiu tiu, Jeesus pelastaa!", hankkiutuvat psykoosiin ja löytyvät Kalajärven Essolta tonkimasta roskiksia. Kaiken maailman käkikelloja, siis.

Kyseessä oli ihan tosi tapaus. Eräs puolituttu tyyppi, jolle tuo tapahtui. Oli siinä välissä kadoksissa melkein vuoden, "ystäviensä" riemuksi. Nyt lataa siis akkujaan pehmeiden seinien sisällä.

Pointti ollen, ei se Joensuu sellaisenaan ole mikään ainoa fanaatikkojen hautomo, mikäli Vohobitti sitä pelkäsi. Kyllä niitä mahtuu ihan joka junaan, myös liberaaliin, ihanaan ja auvoiseen Helsinkiinkin.

Itse en ymmärrä, mitä typerää siinä on, jos uskova ihminen lähtee opiskelemaan omaa uskontoaan. Jossainhan ne uskonnon papitkin on koulutettava, kun kerran on tällainen "virallinen oppi", jota uskonto tarjoaa. Onhan se toki typerää mennä opiskelemaan sitä aihetta, joka kiinnostaa

Itse katsoisinkin, että mikäs siinä, kunhan kupoli ei tilttaa / ole valmiiksi tiltissä ja päässä liikkuu muutkin kuin "Pyhän Hengen" ajattelemat ajatukset. Ehkä se on vain valintana sellainen, jota on välillä vaikea ymmärtää, kun itsellä on niin kovin erilainen maailmankuva.
 
On olemassa idiootteja ja idiootteja; oletko lukenut Fedor Dostojevskin Idiootin?
Minä en ole lukenut kun en osaa lukea, mutta onneksi saa aina
silloin tällöin paistatella ylitsevuotavan yleissivistyksesi kirkkaudessa.
 
Vohobitti sanoi:
Arawn sanoi:
Sinusta idiootiksi kutsuminen ei siis ole solvausta? Ok.

On olemassa idiootteja ja idiootteja; oletko lukenut Fedor Dostojevskin Idiootin?

Kuvitteletko sinä todella, että jos menisit kadulle sanomaan satunnaiselle tyypille, että "oletpa sinä idiootti", tämä käsittäisi oitis sinun tarkoittavan Dostojevskin kirjaa? Älä viitsi saivarrella.

Nyar: Toki niitä käkikelloja mahtuu teologiseen, mutta tekeekö kristinusko sitten ihmisistä jotenkin erityisesti käkikelloja? Eikös muista tiedekunnista niitä löydy? Olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä tilastot, mistä tiedekunnista porukkaa jakeutuu eniten psykiatriselle tms. Alkoholinkäytöstä on jotain näkynyt, mutta näkemäni tilastot ovat olleet ristiriitaisia. On esitetty oikeustieteilijöitä, teologeja ja lääkiksen opiskelijoita.

Minä melkein päädyin teologiseen. Ellen olisi päässyt humanistiseen, olisin nyt varmaan siellä. Kukkuu. *metallisella käkikelloäänellä*
 
Vohobitti ei taas viitsisi alkaa vääntämään rautalangasta aikaisempaa. Ei minulla ole mitään teologian opiskelijoita vastaan, mutta tiedän joitain henkilöitä, jotka ovat lähteneet Joensuuhun siksi, että siellä on heidän ”uskoaan” paremmin vastaavaa opetusta. Minusta he tekevät yksinkertaisesti tyhmästi. Yliopiston tehtävänä ei ole vahvistaa ihmisen itsetuntoa ja maailmankatsomusta terapeuttisesti, vaan antaa eineksiä kyseenalaistaa aikaisempia näkemyksiä omaksi parhaaksi. Jos usko on tarpeeksi vahva, pieni kritiikki vain vahvistaa sitä. Tällä tarkoitan sitä, että ”he” ovat idiootteja. He käyttäytyvät omaa vakaumustaan vastaan.

Lukekaa tarkasti missä merkityksessä käytin sanaa ”idiootti”. En ala tästä aiheesta enää väittelemään.

Minäkin kunnioitan ihmisiä, jotka ovat sekä uskovaisia että suhtautuvat omaan uskoonsa kriittisesti. Aidosti suvaitsevaisia uskovaisia on vain todella harvassa (esim. korkeimmista kirkonmiehistä Ville Riekkinen on ilahduttava poikkeus).

Niin ikään Vohobittkin voisi hyvin lähteä nyt opiskelemaan teologiaa, jos se olisi ajankohtaista. En ehkä hankkisi pappisvihkimystä, mutta kriittinen eskatologia kiinnostaisi (taisin mainita jo tästä aikaisemmin jossain toisessa topicissa?). Mutta eiköhän se riitä, että nykyisin lueskelen Raamattua ja sen kommentaaria ihan rauhassa itsekseni ilman opintoviikkojen metsästystä.
 
Oikeasti tämä keskustelu kuuluisi "Uskonto"-topiciin...

Arawn sanoi:
Toki niitä käkikelloja mahtuu teologiseen, mutta tekeekö kristinusko sitten ihmisistä jotenkin erityisesti käkikelloja?

Enimmäkseen minullahan ei ole perusteenani muuta kuin jotkut kokemukseni, muiden puheet, harvakseltaan siellä täällä vilahtaneet tilastotiedot ym. epämääräiset ja epäilyttävät jutut. Eli en minä kovin vahvoilla ole väittäessäni, että jotenkin vain tuntuu, että vahvasti uskovaisilla teologeilla tuntuu noita hengen ongelmia olevan.

Jos väitteeni pitäisikin paikkansa, eihän se tarkoittaisi sinänsä muuta, kuin että hulluus ja uskossa väkevä kristinusko kävelevät käsi kädessä, eli korreloivat keskenään. Kumpi olisi silloin syy ja kumpi seuraus? Siitä en kai ole sanonut mitään,ainakaan toivottavasti.

Eikös muista tiedekunnista niitä löydy?

Löytyy löytyy, mutta ei taidettu nyt puhua muista tiedekunnista.

Olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä tilastot, mistä tiedekunnista porukkaa jakeutuu eniten psykiatriselle tms. Alkoholinkäytöstä on jotain näkynyt, mutta näkemäni tilastot ovat olleet ristiriitaisia. On esitetty oikeustieteilijöitä, teologeja ja lääkiksen opiskelijoita.

YTHS kyllä laatii noita tilastoja (nehän voidaan laskea suoraan tietokannoista parilla napin painalluksella), mutta ei julkaise niitä ainakaan netissä tms. Tietonahan nuo tilastot ovat arvokkaita ja kertovat paljon, mutta olisi epäeettistä YTHS:iltä toitottaa niitä turuilla ja toreilla, koska niiden perusteella voisi esim. alkaa leimaamaan ihmisiä tyyliin "Tuo opiskelee sosiaalipolitiikkaa, se varmaan hautoo jo itsemurhaa" tms. Tiedä sitten, miten työmarkkinoilla reagoitaisiin eri aloihin, ei varmaankaan kovin hyvin.

Ehkä niitä tilastoja saa, jos vain kysyy YTHS:iltä. Ehkä ne luovuttaa niitä "tutkimuskäyttöön"...

Minä melkein päädyin teologiseen. Ellen olisi päässyt humanistiseen, olisin nyt varmaan siellä. Kukkuu. *metallisella käkikelloäänellä*

Enpä sano mitään omasta tiedekunnastani ja laitoksestani... :shock: (...muuta kuin että enimmäkseen siellä on ihan fiksuja ja mukavia ihmisiä, niinkuin kaikkialla keskimäärin.)
 
Vaikka vähän väärässä topikissa ollaankin...

Nyarlathotep sanoi:
Jos väitteeni pitäisikin paikkansa, eihän se tarkoittaisi sinänsä muuta, kuin että hulluus ja uskossa väkevä kristinusko kävelevät käsi kädessä, eli korreloivat keskenään. Kumpi olisi silloin syy ja kumpi seuraus? Siitä en kai ole sanonut mitään,ainakaan toivottavasti.

Myöskin teologian opiskelijoiden käyttäytymisen/sairastamisen yleistäminen koskemaan "väkevästi uskovia" aiheuttaisi melkoisesti harhaa. Vihjaat sitten syy-seuraus-pohdinnallasi johonkin tai et, huomautettakoon, että eräässä vanhustutkimuksessa oli viitteitä siitä, että uskonnolliset vanhukset olivat onnellisempia. Works both ways then.

Vohobitti sanoi:
Yliopiston tehtävänä ei ole vahvistaa ihmisen itsetuntoa ja maailmankatsomusta terapeuttisesti, vaan antaa eineksiä kyseenalaistaa aikaisempia näkemyksiä omaksi parhaaksi. Jos usko on tarpeeksi vahva, pieni kritiikki vain vahvistaa sitä. Tällä tarkoitan sitä, että ”he” ovat idiootteja. He käyttäytyvät omaa vakaumustaan vastaan.

Suunnilleen Vohobitin kuvaamalla tavalla teologinen tiedekunta toimiikin, minun ei-välttämättä-täysin-luotettavien-tai-puolueettomien lähteitteni mukaan. Teologinen tiedekunta ei siis ole kirkon tapainen kristinuskon opettaja, vaan monen opiskelijan mielestä suhtautuu siihen liiankin kriittisesti.

Koska usko ei ole mitenkään "staattinen" tila, se tarvitsee "hoitoa" - Raamatun lukua, rukoilua, kristittyjen yhteyttä. Mitään tällaista teologisen opetussuunnitelma ei tarjoa, ja "hoidon" puutteessa tulee kriisi. Tällä en tarkoita että kriittisyys sinänsä olisi pahasta, mutta pelkkä jatkuva kritiikki ei ole rakentavaa uskon kannalta.

epäasiallinen huom: kirjoitettu katsellen ällöttävää loisohjelmaa, jota syytän kaikista epäjohdonmukaisuuksista tekstissä :wink:
 
Ylös