tmdoob
Kontulainen
Sekalaisten ajatusten pohjana on tuokio kera teatteriversion sekä pidennetyn version kommenttiraidoilla ja ilman. Täytteet katsoin jo muutama viikko sitten kun en meinannut malttaa tämän yhteisen projektin aloitusta. Lisäksi noita tiiliskivimäisiä kirjoja on tuossa pöydällä pinossa, eri asia tietysti on aukaisenko niitä. Ajatukseni todennäköisesti tulevat päästä ulos niin että jos jostain syystä unohdan mainita kummasta (teatteri vai pidennetty) on kyse, niin silloin kyse luultavammin on tuosta pidennetystä eli SEE:stä. Ja todennäköisesti puhun herkemmin roolihahmojen tekemisistä, kuin näyttelijöiden, jotka heitä näyttelevät, sillä se tuntuu minulle oikeammalta niin. Toki on eriasia sitten silloin kun arvioi sitä kuinka näyttelijä roolistaan suoriutui yms.
FOTR 2) Concerning Hobbits *
on täysin uusi pätkä. Kuvamateriaali on muutoin täysin uutta, paitsi Bilbon syntymäpäiväjuhlakyltin pystyttäminen on SEE:ssä siirretty The Shire pätkästä tähän.
Kartasta:
-Pätkä alkaa mielestäni hienolla kuvalla läheltä Repunpään/Konnun zoomauksesta siirtyen kauemmaksi koko Keski-Maan kattavaksi kartaksi. Kommenttiraidalla John Howe toteaa että koska LOTR on eräänlainen roadmovie, jossa liikutaan paikasta toiseen, joten on hyvä tietää jo alusta alkaen missä mennään. Muutenkin kartta ja siihen liittyvät Bilbon puheet kolmannesta ajasta yms. jotenkin antavat sopivan kokonaiskuvan tilanteesta, jossa ollaan elokuvan siinä hetkessä. Alun prologissa kun seikkailtiin paikoissa ja ajoissa, niin ainakin minä tykkään kartan tuomasta jämptistä alusta.
Länsikairan Punainen Kirja:
-Kartan jälkeen kuva siirtyy Repunpäähän, johon on sitten lätkäisty alaotsikko ”The Fellowship of the Ring.” Kuva siirtyy Bilboon ja kirjaan ”There and back again – a hobbits tale”. Henkilökohtaisesti olin pettynyt teatteriversion nähtyäni, kun siinä ei ollut Länsikairan Punaista Kirjaa. Kirja on kovin oleellinen osa tarinaa, monien muiden oleellisten asioiden joukossa. Alkaahan varsinainen kertomuskin Hobiteista, Bilbosta ja kirjasta. Ja onhan kirja esillä (joko konkreettisesti tai vaan puheen tasolla) myöhemminkin näissä elokuvissa. Ja kirja edustaa paljon isompiakin asioita. Sam ja Frodo puhuvat sitten jossain vaiheessa siitä kerrotaanko heistä sankaritarinoita, ja siitähän koko LOTR:ssa on kyse. Tarinoista ihmisistä ja hobiteista, jotka uskaltavat vaikka vaan ihan pienesti, ja joiden uskalluksella on merkitystä. Ja kirjoihin noita sankaritarinoita tallennetaan.
Muita huomioita:
-Bilbon repliikki ”Where to begin?” on jäänyt mieleeni. Osuvasti, tarkoituksella tai tarkoittamatta, kuvaa jotenkin koko ison projektin alkua. Mahtava tarina kerrottava, mistäköhän se pitäisi aloittaa.
-Concerning Hobbits antaa sopivasti lisämakua Konnusta, hobiteista ja maailman menosta. Erityisen tärkeänä minä pitäisin Samin ensi esiintymistä, vaikka kirjassa Sam ei ihan näin varhain tarinaan putkahdakaan. Puutarhuri Sam Gamgi on tässä kohtauksessa ainoan kerran koko leffojen aikana varsinaisesti siellä puutarhassaan. Ja toisaalta koska koko ROTK loppuu Samin paluuseen Kontuun, kotikoloonsa, sopii hyvin esitellä Sam jo alussa.
-Se Bilbon jatkuvasti keskeyttävä ovelle kolkuttelija on hauska yksityiskohta.
-Tekijät pallottelivat pitkään teatteriversion kanssa aloittaako prologilla vai aloittaako suoraan kartasta. Molempien laittamista epäiltiin, ettei tulisi tylsästi prologia prologin perään. Ehkä lopullinen ratkaisu oli hyvä jos ajattelee niitä elokuvan katsojia jotka ovat tulleet enemmänkin katsomaan jouheavasti etenevää seikkailua kuin Hobittilan myllyn visuaalista toteutusta.
FOTR 3) The Shire **
on siis uudelleen muokkailtu teatteriversiosta SEE:lle.
Eroja:
-Jonkin verran Frodon ja Gandalfin dialogi on muuttunut, sekä joitakin teatteriversiossa Gandalfin sanomia lauseita on siirretty Bilbon suuhun. Bilbo kertoo lisää Konnun elämästä ja hobittien luonteesta. Ratkaisevin ero on kuitenkin siinä että Gandalfin kysyttyä Frodolta Bilbon kuulumisia, kuva siirtyy Bilboon ja tämän vanhoihin karttoihin, joiden parissa Frodo on huomannut tämän viimeaikoina viihtyvän. Tämän jälkeen Bilbo etsiskelee paniikissa Sormusta, joka sitten löytyykin lopulta taskusta. Kommenttiraidoilla kerrotaan siitä että SEE-versiossa Bilbo esiintyy ensin hitusen sekavana ja synkkänä, ja teatteriversiossa Bilbosta saatu ensivaikutelma on ehkä enemmän Bilbon todellisen luonteen mukainen, iloinen ja rakastettava.
Hobittien ja muun väen kokoeroista:
-Frodon ja Gandalfin ensi kohtaamisessa on ensikertaa hobitti ja ihminen samassa kuvassa. Mahdollistaakseen tällaiset kokoerot LOTR:ssa on käytetty monia erilaisia tekniikoita mm. väärää perspektiiviä ja yhdistekuvausta. Ja kaikenlaista rekvisiittaa ja lavasteita oli monenkokoista. Lisäksi kohtauksissa käytettiin erikokoisia sijaisnäyttelijöitä. SEE:n extroista löytyvä Scale-dokumentti antaa paljon lisätietoa näistä. Erityisesti monenkokoiset Repunpäänlavasteet tekevät vaikutuksen. Kaikki pienet yksityiskohdatkin oli tehty joka koossa. Ja vaikka lopputulosta katsoo kuva kuvalta, niin ei näytä huonolta. Hämmästyttävää. Ja hienoa oli myös tajuta että paras ratkaisu tällaisissa ongelmissa ei ole suinkaan aina nykytekniikka, vaan vanhat kikat toimivat loistavasti.
Kontu:
-Kontu ja Hobittila on kamalan kaunista katsottavaa. Muistan kun ensikertaa ihastelin kaikkia ihania värejä. Kommenttiraidalla joku näyttelijöistä (en juuri nyt muista kuka, olisiko Orlando) toteaa että Kontu näyttää sellaiselta paikalta missä kaikki toivoisivat saaneensa elää lapsuutensa. Kaunis, iloinen, turvallinen. Väittivät että Uusi-Seelanti olisi myös jotain sinne päin. Enpä tiedä kun en ole käynyt.
-Extroissa kerrotaan paljon esimerkiksi Hobittilan pystytyksestä. Enemmänkin maisemasuunnittelua kuin kuvauspaikan rakennusta. Hobittilan rakentamisesta käytetään monta kertaa termiä orgaaninen prosessi. Kaikki ruohot yms. on kasvatettu paikoilleen. Jos oikein muistan niin siihen meni vuosi ennen kuin sinne päästiin kuvaaman. Juhlakentän juhlapuu rakennettiin käsin vanhan jo kaadetun puun jäämistöistä. Puu tuettiin maahan metallirungolla ja jokainen lehti oli käsin kiinnitetty. Ei voi muuta kuin ihailla omistautumisen määrää.
Muita huomioita kommenttiraidoilta:
-Howar Shore kertoo että Konnun tunnusmusiikki on tehty jo varhaisessa vaiheessa ja sen tarkoituksena on seurata Frodoa matkan varrella. Teema kehittyy ja muuntautuu tarinan mukana. Minusta Konnun teema antaa Konnusta pelastamisen arvoisen kuvan ja on turvallisen oloinen.
-Philippa Boyes kertoi että muutama hobittilan väkenä toiminut paikallinen avustaja meni keskenään naimisiin tavattuaan kuvauspaikalla. Aika moni varmaan toivoisi löytävänsä oikean oman pikku hobitin tuolta jostain kainaloonsa. Itse tahtoisin sellaisen jonkun söpön ja hupsun. Romanttinen ajatus että joku on sellaisen hobitin ihan oikeasti löytänyt
-Ian McKellen kertoi että Gandalfin piipun polttelua oli pohdittu jossain vaiheessa. Ja sen viestittämää sanomaa. Eihän sitä ihan tarkasti tiedä mitä siinä Pitkänpohjan pehkussa oikein oli. Välillä Ian kuulemma mutusti (mikäli oikein ymmärsin) toffeeta, kun piipun polttelu ei sopinut. Esimerkiksi Rivendell taisi olla savuton ympäristö. Ihan tarkalleen en kyllä ymmärtänyt että miksi Ian sitä toffeeta mutusti, ehkä saadakseen oikeanlaisen aksentin mutustelun seasta.
Näyttelijä valinnoista:
-Ian McKellen on minun pitkäaikainen suosikkini ollut jo pitkään, joten en parempaa Gandalfia keksi.
-Myös Ian Holm on loistava. Hänellä on ihana puhetapa Bilbona.
-Elijah Woodista varmaan löytyy monia mielipiteitä. Alkuun, FOTR:n aikaan minä pidin hyvänä valintana, mutta loppua kohden yksitoikkoiset ilmeet rupesivat ainakin minua tympimään. Mutta toisaalta en tiedä olisiko toisella näyttelijällä ollut sen parempi lopputulos.
-Sean Astin on just passeli Samiksi.
-Hobittilan asukkaat on aivan loisto löytöjä hobiteiksi. Ja ne lapset aivan ihanan aidon oloisia.
Yhteenveto:
-Minulle teatteriversio toimi näiltä kohdin aivan loistavasti, ja SEE senkun paransi tulosta. Ei valittamista.
Mitään suurta ihmeteltävää tai kyseltävää en kyllä näistä pätkistä oikein nyt keksi. Kysyn sitten myöhemmin jos tulee mieleen. Kauheasti tekstiä kyllä tuli, joten varmaan paljon kirjoitusvirheitäkin. Pahoittelen molempia. Pistäkee kellonajan ja/tai liiallisen innostuksen piikkiin.
Muoks. Kirjoitusvirheitäni vain korjailen.
FOTR 2) Concerning Hobbits *
on täysin uusi pätkä. Kuvamateriaali on muutoin täysin uutta, paitsi Bilbon syntymäpäiväjuhlakyltin pystyttäminen on SEE:ssä siirretty The Shire pätkästä tähän.
Kartasta:
-Pätkä alkaa mielestäni hienolla kuvalla läheltä Repunpään/Konnun zoomauksesta siirtyen kauemmaksi koko Keski-Maan kattavaksi kartaksi. Kommenttiraidalla John Howe toteaa että koska LOTR on eräänlainen roadmovie, jossa liikutaan paikasta toiseen, joten on hyvä tietää jo alusta alkaen missä mennään. Muutenkin kartta ja siihen liittyvät Bilbon puheet kolmannesta ajasta yms. jotenkin antavat sopivan kokonaiskuvan tilanteesta, jossa ollaan elokuvan siinä hetkessä. Alun prologissa kun seikkailtiin paikoissa ja ajoissa, niin ainakin minä tykkään kartan tuomasta jämptistä alusta.
Länsikairan Punainen Kirja:
-Kartan jälkeen kuva siirtyy Repunpäähän, johon on sitten lätkäisty alaotsikko ”The Fellowship of the Ring.” Kuva siirtyy Bilboon ja kirjaan ”There and back again – a hobbits tale”. Henkilökohtaisesti olin pettynyt teatteriversion nähtyäni, kun siinä ei ollut Länsikairan Punaista Kirjaa. Kirja on kovin oleellinen osa tarinaa, monien muiden oleellisten asioiden joukossa. Alkaahan varsinainen kertomuskin Hobiteista, Bilbosta ja kirjasta. Ja onhan kirja esillä (joko konkreettisesti tai vaan puheen tasolla) myöhemminkin näissä elokuvissa. Ja kirja edustaa paljon isompiakin asioita. Sam ja Frodo puhuvat sitten jossain vaiheessa siitä kerrotaanko heistä sankaritarinoita, ja siitähän koko LOTR:ssa on kyse. Tarinoista ihmisistä ja hobiteista, jotka uskaltavat vaikka vaan ihan pienesti, ja joiden uskalluksella on merkitystä. Ja kirjoihin noita sankaritarinoita tallennetaan.
Muita huomioita:
-Bilbon repliikki ”Where to begin?” on jäänyt mieleeni. Osuvasti, tarkoituksella tai tarkoittamatta, kuvaa jotenkin koko ison projektin alkua. Mahtava tarina kerrottava, mistäköhän se pitäisi aloittaa.
-Concerning Hobbits antaa sopivasti lisämakua Konnusta, hobiteista ja maailman menosta. Erityisen tärkeänä minä pitäisin Samin ensi esiintymistä, vaikka kirjassa Sam ei ihan näin varhain tarinaan putkahdakaan. Puutarhuri Sam Gamgi on tässä kohtauksessa ainoan kerran koko leffojen aikana varsinaisesti siellä puutarhassaan. Ja toisaalta koska koko ROTK loppuu Samin paluuseen Kontuun, kotikoloonsa, sopii hyvin esitellä Sam jo alussa.
-Se Bilbon jatkuvasti keskeyttävä ovelle kolkuttelija on hauska yksityiskohta.
-Tekijät pallottelivat pitkään teatteriversion kanssa aloittaako prologilla vai aloittaako suoraan kartasta. Molempien laittamista epäiltiin, ettei tulisi tylsästi prologia prologin perään. Ehkä lopullinen ratkaisu oli hyvä jos ajattelee niitä elokuvan katsojia jotka ovat tulleet enemmänkin katsomaan jouheavasti etenevää seikkailua kuin Hobittilan myllyn visuaalista toteutusta.
FOTR 3) The Shire **
on siis uudelleen muokkailtu teatteriversiosta SEE:lle.
Eroja:
-Jonkin verran Frodon ja Gandalfin dialogi on muuttunut, sekä joitakin teatteriversiossa Gandalfin sanomia lauseita on siirretty Bilbon suuhun. Bilbo kertoo lisää Konnun elämästä ja hobittien luonteesta. Ratkaisevin ero on kuitenkin siinä että Gandalfin kysyttyä Frodolta Bilbon kuulumisia, kuva siirtyy Bilboon ja tämän vanhoihin karttoihin, joiden parissa Frodo on huomannut tämän viimeaikoina viihtyvän. Tämän jälkeen Bilbo etsiskelee paniikissa Sormusta, joka sitten löytyykin lopulta taskusta. Kommenttiraidoilla kerrotaan siitä että SEE-versiossa Bilbo esiintyy ensin hitusen sekavana ja synkkänä, ja teatteriversiossa Bilbosta saatu ensivaikutelma on ehkä enemmän Bilbon todellisen luonteen mukainen, iloinen ja rakastettava.
Hobittien ja muun väen kokoeroista:
-Frodon ja Gandalfin ensi kohtaamisessa on ensikertaa hobitti ja ihminen samassa kuvassa. Mahdollistaakseen tällaiset kokoerot LOTR:ssa on käytetty monia erilaisia tekniikoita mm. väärää perspektiiviä ja yhdistekuvausta. Ja kaikenlaista rekvisiittaa ja lavasteita oli monenkokoista. Lisäksi kohtauksissa käytettiin erikokoisia sijaisnäyttelijöitä. SEE:n extroista löytyvä Scale-dokumentti antaa paljon lisätietoa näistä. Erityisesti monenkokoiset Repunpäänlavasteet tekevät vaikutuksen. Kaikki pienet yksityiskohdatkin oli tehty joka koossa. Ja vaikka lopputulosta katsoo kuva kuvalta, niin ei näytä huonolta. Hämmästyttävää. Ja hienoa oli myös tajuta että paras ratkaisu tällaisissa ongelmissa ei ole suinkaan aina nykytekniikka, vaan vanhat kikat toimivat loistavasti.
Kontu:
-Kontu ja Hobittila on kamalan kaunista katsottavaa. Muistan kun ensikertaa ihastelin kaikkia ihania värejä. Kommenttiraidalla joku näyttelijöistä (en juuri nyt muista kuka, olisiko Orlando) toteaa että Kontu näyttää sellaiselta paikalta missä kaikki toivoisivat saaneensa elää lapsuutensa. Kaunis, iloinen, turvallinen. Väittivät että Uusi-Seelanti olisi myös jotain sinne päin. Enpä tiedä kun en ole käynyt.
-Extroissa kerrotaan paljon esimerkiksi Hobittilan pystytyksestä. Enemmänkin maisemasuunnittelua kuin kuvauspaikan rakennusta. Hobittilan rakentamisesta käytetään monta kertaa termiä orgaaninen prosessi. Kaikki ruohot yms. on kasvatettu paikoilleen. Jos oikein muistan niin siihen meni vuosi ennen kuin sinne päästiin kuvaaman. Juhlakentän juhlapuu rakennettiin käsin vanhan jo kaadetun puun jäämistöistä. Puu tuettiin maahan metallirungolla ja jokainen lehti oli käsin kiinnitetty. Ei voi muuta kuin ihailla omistautumisen määrää.
Muita huomioita kommenttiraidoilta:
-Howar Shore kertoo että Konnun tunnusmusiikki on tehty jo varhaisessa vaiheessa ja sen tarkoituksena on seurata Frodoa matkan varrella. Teema kehittyy ja muuntautuu tarinan mukana. Minusta Konnun teema antaa Konnusta pelastamisen arvoisen kuvan ja on turvallisen oloinen.
-Philippa Boyes kertoi että muutama hobittilan väkenä toiminut paikallinen avustaja meni keskenään naimisiin tavattuaan kuvauspaikalla. Aika moni varmaan toivoisi löytävänsä oikean oman pikku hobitin tuolta jostain kainaloonsa. Itse tahtoisin sellaisen jonkun söpön ja hupsun. Romanttinen ajatus että joku on sellaisen hobitin ihan oikeasti löytänyt
-Ian McKellen kertoi että Gandalfin piipun polttelua oli pohdittu jossain vaiheessa. Ja sen viestittämää sanomaa. Eihän sitä ihan tarkasti tiedä mitä siinä Pitkänpohjan pehkussa oikein oli. Välillä Ian kuulemma mutusti (mikäli oikein ymmärsin) toffeeta, kun piipun polttelu ei sopinut. Esimerkiksi Rivendell taisi olla savuton ympäristö. Ihan tarkalleen en kyllä ymmärtänyt että miksi Ian sitä toffeeta mutusti, ehkä saadakseen oikeanlaisen aksentin mutustelun seasta.
Näyttelijä valinnoista:
-Ian McKellen on minun pitkäaikainen suosikkini ollut jo pitkään, joten en parempaa Gandalfia keksi.
-Myös Ian Holm on loistava. Hänellä on ihana puhetapa Bilbona.
-Elijah Woodista varmaan löytyy monia mielipiteitä. Alkuun, FOTR:n aikaan minä pidin hyvänä valintana, mutta loppua kohden yksitoikkoiset ilmeet rupesivat ainakin minua tympimään. Mutta toisaalta en tiedä olisiko toisella näyttelijällä ollut sen parempi lopputulos.
-Sean Astin on just passeli Samiksi.
-Hobittilan asukkaat on aivan loisto löytöjä hobiteiksi. Ja ne lapset aivan ihanan aidon oloisia.
Yhteenveto:
-Minulle teatteriversio toimi näiltä kohdin aivan loistavasti, ja SEE senkun paransi tulosta. Ei valittamista.
Mitään suurta ihmeteltävää tai kyseltävää en kyllä näistä pätkistä oikein nyt keksi. Kysyn sitten myöhemmin jos tulee mieleen. Kauheasti tekstiä kyllä tuli, joten varmaan paljon kirjoitusvirheitäkin. Pahoittelen molempia. Pistäkee kellonajan ja/tai liiallisen innostuksen piikkiin.
Muoks. Kirjoitusvirheitäni vain korjailen.
Missään vaiheessa en olisi uskonut, jos en olisi itse noita ekstralevyjä nähnyt. Muuten, mielenkiintoisena yksityiskohtana heti alussa karttakohdan jälkeen: pyöreässä käytävänpätkässä seinissä on kaiteet, jotka tekevät siihen selkeämmän kulmauksen. Olen ehkä hieman hidasälyinen, mutta onko se nyt kovin käytännöllistä? Tietty joo, ei kompastu pyöreän käytävän kulmiin, jotka näyttäjän hobitinkorkeudelta olevan viivottimen mitan päässä, mutta alaspäin se kiertääkin sopivasti kynnykseksi kompastuttamaan pahaa-aavistamattoman Reppulin...
