Nyt vastaus ei vakuuta, en oikein jaksa uskoa, että Elladan ja Elrohir olisvat raportoineen Frodon sormusten käyttökertoja Galadrielille käydessään pikaisesti Lorienissa, varsinkaan kun eivät tiettävästi eivät edes osallistuneet neuvonpitoon.
En sanoisi, että E&E kävivät /pikaisesti/ Lórienissa, sillä tiedustelijoiden matkoista kerrottaessa sanotaan:
"Elrondin pojat Elladan ja Elrohir palasivat viimeisinä; he olivat tehneet pitkän matkan ja kulkeneet Hopeajuopaa myöten outoon maahan, mutta tehtävästään he eivät puhuneet muille kun Elrondille." (TSH I/2.3., "Sormus vaeltaa etelään", s. 235)
Toisin sanoen he saattoivat rupatella hyvin kauan Lórienin vallasparin kanssa. Neuvonpito oli pidetty lokakuun lopussa, tiedustelijat alkoivat palata joulukuussa (s. 235), ja näistä Elrondin pojat siis palasivat viiimeisinä. Itse luotan juuri siihen teoriaan, että tämän retken tarkoitus oli saattaa Valtiatar tilanteen tasalle.
On vaikea myöskään ajatella, että Frodo olisi ottanut asian esille kävellessään peilille, harrastanut aiheesta small talkia.
Tätä en pidä todennäköisenä minäkään.
Ehkä päädymme kohtaan yksi, koska asia tulee esille kun Frodo kysyy, miksi hän ei pysty lukemaan toisten sormusten omistajien ajatuksia. Ehkä Galadriel tosiaan pystyi.
Saattoi pystyäkin, jotakin sen suuntaista Galadriel teki myös tutkaillessaan katseellaan Saattueen jäseniä (s. 305) ja saadessaan Saminkin tuntemaan olonsa alastomaksi (s. 306). Ja ennen kaikkea mitä tulee Sauroniin:
"Sanon sinulle Frodo, että tässä ja nyt sinulle puhuessani minä näen Mustan ruhtinaan ja tunnen hänen aivoituksensa, tai ainakin ne, jotka koskevat haltioita. Ja hän tavoittelee ja haparoi kaiken aikaa nähdäkseen minut ja minun ajatukseni. Mutta vielä on ovi lukossa!" (s. 312)
Galadriel saattoi nähdä toisia "kaukaa", kuten hän antoi ymmärtää sanoessaan, että Gandalfiin tämä kyky ei tepsinyt: "Mutta en näe häntä kaukaa, en, ellei hän tule Lothlórienin aitojen sisään: häntä ympäröi harmaa usva ja hänen jalkainsa tiet ja mielensä liikkeet ovat minulta salatut" (s. 304)