Gradun tekemisestä

Gradu vaatii vielä muokkausta. Ilmeisesti en osaa kirjoittaa johdantoa, jossa ei heti mennä asioiden edelle ja pompita ympäriinsä kuin innokas koirankuonolainen. Kyllä se tästä, aikaakin on ja silleen. Alkaa vähitellen ottaa aivoon tämä, jei! nyt se on varmaan valmis! "Ei ole ellet halua tämmöistä arvosanaa." - No en kyllä halua, muokataan abstraktia ja johdantoa lisää.
Ainakin professori kehui kärsivällisyyttäni, että ehkä tämä on luokassa "opettavainen kokemus". Ärsyttää oikeastaan oma ylimielisyys: olen mennyt koko yliopiston sillä menolla että "kyllä minä nyt johdantoja osaan kirjoittaa, ilman että pitää erityisemmin harjoitella". Nyt käy ilmi, että en osaakaan, ainakaan kunnolla. Oppia ikä kaikki jne..

Sidhiel sanoi:

Gradu vaatii vielä muokkausta. Ilmeisesti en osaa kirjoittaa johdantoa, jossa ei heti mennä asioiden edelle ja pompita ympäriinsä kuin innokas koirankuonolainen.

Click to expand...

Tiivistelmänsivun jälkeen johdanto on gradun tärkein osuus.

1. sivulla johdattelet tutkielman aiheeseen, jollain populaarille esimerkillä, jotta jopa oppiainetta tai ainakin sen alaa tuntematon ymmärtää missä mennään.

2. sivulla esittelet tutkimusongelman, eli miksi aiheesta on tiedontarve. Huomaa, että tutkimusongelma on eri asia kuin yksityiskohtaiset tutkimuskysymykset, jotka esitellään paljon myöhemmin.

3. sivulla kerrot näkökulman eli käyttämäsi teorian ongelmaan, ja perustelet miksi tämä eikä tieteenalan kannalta joku toinen näkökulma on relevantti.

4. sivulla sitten lyhyesti esittelet metodin ja aineiston, ja mikä lukijaa odottaa.

Seuraavassa luvussa esittelet aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta aiheesta, mikä selittää edelleen valittua näkökulmaa ja tutkimusongelmaa. Sitä seuraa luku, missä esitellään teoreettinen viitekehys eli näkökulma aineistoon. Nyt seuraavan luvun aluksi on hyvä esitellä eksplisiittiset tutkimuskysymykset, ne ovat tulleet lukijalle ymmärrettäviksi. Samassa luvussa käydään läpi työn tieteenfilosofiset lähtökohdat ja metodi (aineiston hankinta ja tulkinta). Seuraa aineiston esittely. Sitten työn laajin luku eli tulokset, mikä tarkoittaa aineiston ja teorian välistä vuoropuhelua omilla pohdiskelevilla huomautuksilla ja kommentaarikirjallisuudella höystettynä. Lopuksi yhteenveto eli vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tsekkaat vielä viitteet, lähdeluettelon, oikeinkirjoituksen ja taiton, niin Sidhielin gradu on valmis. Helppoa kuin heinänteko!

Olisivatpa omat ohjaajani esittäneet aikoinaan asiat yhtä selkeästi ja ymmärrettävästi kuin Vohobitti. Olin ihan kujalla suunnilleen kaikesta kanditutkielmaa kirjoittaessani ja AMK:n lopputyönkin tein vähän sokkona sillä periaatteella, että yritin raapia jotain kasaan ja sitten ohjaaja kertoi, miksi tulos on ihan pyllystä.

Isilmírë sanoi:

... ja sitten ohjaaja kertoi, miksi tulos on ihan pyllystä.

Click to expand...

Pedagogisesti ohjaajat olivat siinä tapauksessa ihan pyllystä.
PS. Kuka on opiskellut positiivista pedagogiikkaa koko kevään, kuka lie

Juu, meillekään ei eritysemmin opetettu johdannontekoa, ja kandiohjaaja oli vähän löperö sen suhteen, että miten ne akateemiset puolet työstä toteutuivat. Sain nelosen siten, että minulla oli hyvää analyysia ja nättejä lauseita ja jonkinlainen runko, johon yritin kiinnittää loput työstä. Sitten tuli korona ja kukaan ei vaatinut mitään. Oikeastaan opin johdannonteosta ja tiivistämisestä vasta Norjassa. Sitten tulin takaisin ja olisi pitänyt jo osata, joten ehkä tässä sitten opettelen. Olen kyllä lukenut tusinan artikkelien johdantoja ja abstrakteja, joten alan vähitellen ymmärtää, miten homma toimii.

Edit. Ja koska ei opetettu, niin en myöskään itse opetellut, joka sitten johti tähän tilanteeseen. Mutta opin koko ajan uutta ja löysin yliopiston sivuilta hyvän ohjeen johdantoihin, ja uskon että niiden ja professorin kommenttien kanssa saan johdannosta hyvän.

Huomaa eron oman ja Vohobitin (ja Sidhielin) alan välillä. Johdanto alkaa yleensä esittämällä joku tärkeä asia, johon tutkimusaihe liittyy. Meille opetettiin suppilomallia, eli lähdetään yleisestä ja päädytään yksityiskohtaiseen eli tutkimusaiheeseen. Sitten johtopäätöksissä voidaan tulla suppilosta ulos eli selittää olennaiset tulokset ja miten ne vaikuttavat.

Listan toinen kohta eli tutkimusongelma on sama, mutta sen jälkeen keskitytään yleensä enemmän aiempaan tutkimukseen kuin teorian valintaan. Toki, jos näistä on esitetty eri teorioita, niitä voidaan mainita, mutta yleensä ei tarvitse valita jotain teoriaa. Kirjallisuus katsaus oli meillä uusissa graduohjeissa yhdistetty johdantoon kuten tieteellisissä artikkeleissa. Opettaja sanoi, että tämä muutos tarkoittaa, että on vain tiivistettävä katsaus. Joka tapauksessa tutkimuskysymysten lisäksi olisi olennaista esittää edellä kuvatusta johdetut hypoteesit.

Aineisto ja menetelmät luvussa selostetaan koeasetelma ja käsittelyt ynnä tehdyt mittaukset ja otetut näytteet sekä näiden näytteiden käsittely. Tulokset esitetään yleensä erikseen ja taulukoita ja kuvaajia lukuun ottamatta luku voi olla melko lyhyt. Tulosten tarkastelu on eritelty omaksi pitkäksi luvukseen, jossa tuloksia peilataan aikaisempaan tietoon. Johtopäätökset on sitten hyvin lyhyt luku, jossa selostetaan tärkeimmät tulokset.

Vinkiksi myös et voi kokeilla johdannon ja lopetuslukujen vaihtamista päitten. Tarkoitan et kummassakin käsitellään samoja asioita, loppuluvussa ympyrä sulkeutuu. Voi miettiä et ottaako jonkin johdannossa esiintuodun asian sittenkin esille vasta loppuluvussa, vai olisiko jokin johtopäätöksenä esitetyn asian paikka taustaoletuksissa eli johdannossa tai toisin päin. Tällaisia ajatusleikkejä kannattaa tehdä välillä jos kirjoitus on jumissa, ja muutenkin.

Jaha täällä on nyt tämmöinenkin topic tehtynä.

Olen korjannut gradua ahkerasti ja tänään sain taas luvan palauttaa tarkastajille. Saapa nähdä mitä tulee. Toisaalta nyt proffakin tietää arvosanatavoitteeni ja pisti siksi tosissaan palautetta johdannon epäloogisuuksista, joten eiköhän se ole parantunut aika lailla. Ainakin toivottavasti. Sain jopa kehuja! Yleensä on tullut pelkkää motkotusta.