Käärmeessä on keskustelu aikaisemmin hapsenkakkiaisen eri nimistä otsikon Kartoitetaanpa isot hyttyset alla. Hiirenloukulla tuntuu olevan yhtä lailla lukuisia eri nimityksiä. Päijät-Hämeessä (?) sitä kutsutaan lossaksi, en tiedä kuinka laajalle se on levinnyt, mutta ainakin Asikkalan ja Heinolan alueella tuota sanaa yleisesti käytetään. Länsirannikolla tietojeni mukaan sitä kutsutaan välläksi, pohjana eittämättä ruotsin fälla. Millä nimellä sinä kutsut lossaa?
Mistä nimien lukuisuus johtuu? Ikuisen ja ehtymättömän tietolähteen mukaan ensimmäinen hiirenloukku patentoitiin Yhdysvalloissa niinkin myöhään kuin 1894. Suomeen keksintö on varmastikin rantautunut joitain vuosia myöhemmin. Eli vasta viimeiset 100 vuotta ihmiskunta on ansastanut hiiriä erityisellä hiirenloukulla, sitä ennen on käytetty kaikenlaisia kotikutoisia ansoja. Murteitten eri nimet ovat lienevät syntyneen kuvaamaan näitä ansoja, minä en ainakaan jaksa uskoa että vajaassa sadassa vuodessa lossa olisi kerännyt niin montaa nimeä.
Kotikutoisista hiirenloukuista sen verran, että meillä oli navetassa iso ämpäri, sellainen riittävän korkea, josta siimahännät eivät jaksaneet hypätä pois. Ämpärin yläpuolelle viritettiin rima, niin että sen toinen pää lepäsi korkeammalla tasolla, ja toinen pää oli ämpärin yläpuolella ilmassa. Ämpärin ylisen rimanpään päälle laitettiin tärppi, ja kun jyrjsijä sitten käveli rimaa pitkin ja oli juuri saavuttaimaisillaan tärpin, rima keikkasi ja pudotti hiiren ämpäriin. Tässä mekanismissa tärppi kuitenkin putoaa samalla, ja on oletettavaa että yhdellä syötillä voi saada vain yhden hiiren. Yllätykseksemme sillä ei ollut mitään väliä, vaan hiiret jatkoivat yhä rimalla kulkemista, niin että ämpärissä saattoi olla kolmekin hiirtä. Kehitimme ansaa eteenpäin niin, että laitoimme rimoja eri tasoilta, ja sahasimme ne niin että ne kapenivat loppua kohden, jolloin hiiret menettivät tasapainonsa ja putosivat. Näin saimme kerran 11 hiirtä yhden päivän aikana kiinni.
Toinen malli on kaivaa kuoppa maahan, laittaa ämpäri sinne ja tasoittaa maa ympäriltä - ongelmana on vain se, että tällöin satimeen joutuu muitakin esineitä ja olioita kuin hiiriä. Toimiva ratkaisu yhtäkaikki.
Ja palataanpa vielä alkuperäiseen kysymykseen: millä nimellä kutsutte hiirenloukkua?
Mistä nimien lukuisuus johtuu? Ikuisen ja ehtymättömän tietolähteen mukaan ensimmäinen hiirenloukku patentoitiin Yhdysvalloissa niinkin myöhään kuin 1894. Suomeen keksintö on varmastikin rantautunut joitain vuosia myöhemmin. Eli vasta viimeiset 100 vuotta ihmiskunta on ansastanut hiiriä erityisellä hiirenloukulla, sitä ennen on käytetty kaikenlaisia kotikutoisia ansoja. Murteitten eri nimet ovat lienevät syntyneen kuvaamaan näitä ansoja, minä en ainakaan jaksa uskoa että vajaassa sadassa vuodessa lossa olisi kerännyt niin montaa nimeä.
Kotikutoisista hiirenloukuista sen verran, että meillä oli navetassa iso ämpäri, sellainen riittävän korkea, josta siimahännät eivät jaksaneet hypätä pois. Ämpärin yläpuolelle viritettiin rima, niin että sen toinen pää lepäsi korkeammalla tasolla, ja toinen pää oli ämpärin yläpuolella ilmassa. Ämpärin ylisen rimanpään päälle laitettiin tärppi, ja kun jyrjsijä sitten käveli rimaa pitkin ja oli juuri saavuttaimaisillaan tärpin, rima keikkasi ja pudotti hiiren ämpäriin. Tässä mekanismissa tärppi kuitenkin putoaa samalla, ja on oletettavaa että yhdellä syötillä voi saada vain yhden hiiren. Yllätykseksemme sillä ei ollut mitään väliä, vaan hiiret jatkoivat yhä rimalla kulkemista, niin että ämpärissä saattoi olla kolmekin hiirtä. Kehitimme ansaa eteenpäin niin, että laitoimme rimoja eri tasoilta, ja sahasimme ne niin että ne kapenivat loppua kohden, jolloin hiiret menettivät tasapainonsa ja putosivat. Näin saimme kerran 11 hiirtä yhden päivän aikana kiinni.
Toinen malli on kaivaa kuoppa maahan, laittaa ämpäri sinne ja tasoittaa maa ympäriltä - ongelmana on vain se, että tällöin satimeen joutuu muitakin esineitä ja olioita kuin hiiriä. Toimiva ratkaisu yhtäkaikki.
Ja palataanpa vielä alkuperäiseen kysymykseen: millä nimellä kutsutte hiirenloukkua?
![[22]](/styles/kontu/hymiot/22.png "Kakskakkonen [22]")
