Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Hobitin 80-juhlavuotisluenta XVII: Pilvet repeävät

Keskustelu huoneessa 'Lukutupa', aloittanut Kointähti, 02.01.2018.

  1. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Thorin odottelee luottavaisena Dain Rautajalan joukkojen saapumista haltioiden ja ihmisten lähettiläiden tullessa uuteen neuvotteluun muurien edustalle. Heidän joukossaan on Bard, Haltiakuningas ja kuten myöhemmin paljastuu, Gandalf. Kun selviää, että näillä lähettiläillä on mukanaan Arkkikivi, joutuu Thorin ensin hämmennyksen ja sitten vihan valtaan. Hän haluaa tietää, miten nämä ovat saaneet jalokiven haltuunsa, ja on heittää Bilbon varustukselta alas kuullussaan tämän tunnustavan varkauden. Hän kuitenkin päästää tämän menemään Gandalfin puututtua tilanteeseen, ja lupaa 1/14 aarteesta Arkkikiveä vastaan. Päivä ja yö kuluvat.

    Aamun valjetessa paljastuu, että Dainin armeija on marssinut yön turvin Laakson reunalle. Kääpiöt ovat raskaasti aseistautuneita ja heillä on mukanaan runsaasti ruokatarpeita. Haltiat ja ihmiset ovat Thorinin joukkion ja Dainin väen välissä eivätkä aio päästää jälkimmäisiä Vuorelle. Jännitteet ovat jo purkautumassa taisteluksi, kun suuri pimeys peittää Laakson. Armeija hiisejä, hukkia ja lepakoita on saapunut ryöstämään aarretta!

    Vapaat kansat yhdistävät voimansa yllättävää hyökkääjää vastaan, ja Viiden armeijan taistelu alkaa. Tolkien kertoo Bilbon olleen myöhemmin juuri tästä seikkailun vaiheesta ylpein, vaikka se olikin tapahtumahetkellä kauhein. Taistelu raivoaa pitkin päivää ja verilöyly on hirvittävä, ja hiisien ylivoima saa Bilbon pelkäämään pahinta. Silloin toivon tuo kuitenkin kotkien ilmestyminen sankkoina osastoina mukaan taisteluun, ja hobitti huutaa, tanssii ja heiluttaa käsiään innostuneena. Juuri silloin kalliolta putoava kivi osuu hänen kypäräänsä ja Bilbo vajoaa tajuttomuuteen.
     
  2. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Lohikäärmevuoressakin Pilvet repeävät tässä luvussa. Sen sijaan Arkkikiven paljastuessa kirstusta Thorin on mykkä vain hämmästyksestä, kun taas Ukonnuolen mykistävät ällistys ja sekaannus yhdessä, ja Bilbon kiljaistessa Kalpa tyytyy vain vinkaisemaan. Mitä tulee petetyksi itsensä kokevan Thorinin/Ukonnuolen Gandalfia koskevaan kielenkäyttöön, siinä missä edellinen sanoo vain "Että hän meni valitsemaan mokoman! Harventukoon hänen partansa!", jälkimmäinen ilmaisee mielipiteensä muodossa "Kirottu olkoon hän valintansa vuoksi! Kuihtukoon hänen partansa". Jälkimmäinen myöskin kirkuu, kun ensinmainittu on sentään vasta huutavalla asteella raivossaan. Dainia Thorin kehottaa vain kiirehtimään, Ukonnuoli puolestaan suosittelee Tanskalle myös varovaisuutta. Kääpiöarmeijan varustuksesta mainittakoon, että siinä missä Dainin suuret soturit heiluttelevat kaksiteräisiä hakkuja, Tanskan joukoilla on aseistuksenaan kahden käden kuokat. Tanskan kääpiöt myös harrastavat pikamarssia siinä missä Dainin kääpiöt vain vähemmän sotilaallisesti kiiruhtavat.

    Taistelun alkaessa Lohikäärmevuoressa talviukkonen nousee ulvoen ja jymähtää vuoreen, kun Hobitissa se vain yksinkertaisesti nousee ja sitten jyrisee vuorella. Mielenkiintoista on, että Polkin/Bolgin hirmujoukkojen hyökätessä Gandalf sanoo Lähikäärmevuoressa "Ei ole aikaa neuvonpitoon. Tanska Vanskan poika tulkoon nopeasti meidän joukkoomme!", kun Hobitissa hän päin vastoin on sitä mieltä, että "Vielä ehdimme pitää neuvoa. Tulkoon Dain Nainin poika nopeasti luoksemme!". Lohikäärmevuoristen peikkojen pääkaupunki sijaitsee Pahantovuorella siinä missä Hobitin hiidet hallinnoivat valtakuntaansa Gundabadista.

    Pieni ero verbimuodossa (sijoitettiin/sijoittuivat) saa aikaan vaikutelman, että Pitkäsen yhteisarmeijassa haltiat ovat muiden käskyvallan alla, Juvan armeijassa taas tasavertaisia toimijoita. Juva mainitsee Bilbon osuuden taistelussa olleen varsin mitätön, kun Pitkänen sanoo ihan suoraan, ettei Kalvalla ollut siinä osaa eikä arpaa. Kirjoitusvirhe lienee se, että Pitkäsen kääpiöiden taisteluhuuto kuuluu "Moira!" (ja "Tanska, Tanska!"), koska Mooria on kuitenkin mainittu tekstissä aiemmin. Toistuva hyökkäävää armeijaa kuvaava termi Juvalla on nousuvesi tai vuorovesi, Pitkäsellä tulva-aalto. Ukonnuolen vastahyökkäyksen yhteydessä Pitkänen ei mainitse laakson levenemistä tai hyökkäyksen hidastumista sen seurauksena, vaan koko lause on ilmeisesti pudonnut hänen tekstistään pois - tuskinpa Juva sitä omaan käännökseensä on hatusta vetänyt.

    Kalvan/Bilbon luonteen kaksijakoisuus tulee hyvin esille tässä luvussa: käytännöllistä ja mukavuudenhaluista puoltaan seuraten hän pysyttelee piilossa ja hakee taistelukentältä paikan, jolta on helpoin paeta, mutta toisaalta seikkailunhaluisemman (ja romanttisemman) luonteenpuolensa vuoksi ottaa huomioon myös sen mahdollisuuden, että osallistuisi sittenkin viimeiseen puolustusrintamaan - ja haluaa siinä tapauksessa puolustaa nimenomaan haltiakuningasta, mihin ei liene mitään muuta syytä kuin se, että haltiat ovat hänen mielestään niin kertakaikkisen hienoa porukkaa.
     
  3. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Juva on tässä kohdassa täysin oikeassa. Alkuteksti kuuluu: There is yet time for council. Let Dain son of Nain come swiftly to us!

    Gundabadin vuoren nimeä en ole tullut koskaan pohtineeksi kovin tarkasti. Siksipä minulle oli pieni yllätys, kun Paul Strackin Eldamo-sanakirjassa sen sanotaan olevan kääpiökieltä. Alkuosana olisi sana gundu 'maanalainen sali, luola', joka esiintyy myös nimessä Felagund (Felak-gundu) 'Luolanlouhija' mutta loppuosan merkitykseen ei oteta kantaa. Viisaampi jos olisin, en olisi yllättynyt, sillä kääpiökieltä nimi kuitenkin on: niin todetaan myös esseessä Of Dwarves and Men (HoME XII, The Peoples of Middle-earth, s. 301) vaikka siinä ei oteta nimen merkitykseen sen enempää kantaa. Gundu on kyllä uskottava (ja ainoa tunnistettava) selitys nimen alkuosalle. Tiedä sitten, liittyykö nimi jollakin tapaa Durin Kuolemattomaan, jonka sanotaan (sama essee, sama sivu kuin yllä) heränneen aikoinaan juuri siellä, vaikka hän sittemmin muuttikin Khazad-dûmiin. Kääpiöille teki varmasti kipeää, kun hiidet mokomat valtasivat niin pyhän paikan.
     
    Luvailin ja Isilmírë tykkäävät tästä.
  4. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Mikähän tämä kääpiöiden ase oikein oli? Alkutekstissä mattock, jonka Wikipedia väittää olevan lähinnä istutustyökalu, jonkinlainen kirveen ja kuokan yhdistelmä. Onkohan jotain tällaista käytetty meidän maailmassamme sota-aseena?

    Kiitokset Tikille Gundabad- ja Felagund-maininnoista! Minulle oli yllätys sekin, että Felagund on kääpiökieltä - tai varmaankin olen joskus oppinut ja unohtanut sen. Muistan lapsena miettineeni, miltä Gundabad oikein näytti, ja pidin siitä, että se oli päässyt mukaan Hobitti-elokuviin.

    Minua tässä luvussa on vähän yllättänyt se, että ennen hiisien tuloa Bard oli hyökkäämässä kääpiöiden kimppuun, mutta Haltiakuningas halusi odottaa: olen kuvitellut Bardin vähemmän sotaisaksi ja haltioiden ja kääpiöiden suhteet niin huonoiksi, että jos kumpikaan niin Haltiakuningas olisi valmiimpi hyökkäämään.

    Mitähän olisi tapahtunut, jos hiidet olisivat tulleet vaikkapa puoli päivää myöhemmin: ainakin Gandalf tiesi, että ne olivat tulossa, joten olisiko hän silloin yrittänyt ja onnistunut estämään kääpiöiden ja haltioiden ja ihmisten välisen taistelun?
     
  5. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen

    Tilanteen voisi ehkä nähdä niin, että lohikäärmeen tapettuaan Runoniekka on sen verran voimainsa tunnossa, että on nälkää ja kylmää kärsivän kansansa hyväksi valmis säntäämään suin päin uuteenkin taisteluun. Haltiakunigas taas on elänyt monen monituisen ihmisiän verran, ehtinyt nähdä monta taistelua ja tietää, että oli niiden lopputulos mikä hyvänsä, kummallekin osapuolelle riittää reipas osuus seurauksena olevasta kurjuudesta. Ehkä hän siksi on haluttomampi ryhtymään sapelinkalisteluun ennen kuin ihan kaikki muut vaihtoehdot on kokeiltu.
     
    Luvailin ja Kointähti tykkäävät tästä.
  6. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Tästä tuli mieleen kohta Silmarillionista:
    ja Túrinista tuli mahtava Nargothrondin kansan keskuudessa. Mutta häntä ei miellyttänyt heidän tapansa sotia, sillä he väijyivät vihollisiaan ja hyökkäsivät varkain näiden kimppuun ja ampuivat piilosta nuoliaan; Túrin olisi tahtonut käytellä miekkaa uljaasti avoimella kentällä

    Douglas Anderson ('The Annotated Hobbit', 338) toteaa että [Tolkienin tuntemassa] George McDonaldsin kirjassa The Princess and Curdie The miner boy Curdie was rarely without his mattock. It served him in his mining duties and as a weapon as well.

    Sormusten herrassahan painotetaan kirvestä ("axe") kääpiöiden aseena, aina sotahuutoa (Baruk Khazâd! Khazâd ai-menu!) myöten. Myös Dáinin mainitaan käytelleen nimenomaan kirvestä sekä nuoruuden että vanhuuden päivinään.
    ...Sen perässä loikki portaita ylös kääpiö kädessään punainen kirves. Se oli Dáin Rautajalka Náinin poika. Aivan oven edustalla hän sai Azogin kiinni ja tappoi sen siihen ja hakkasi sen pään irti. Tätä pidettiin suurena urotekona, sillä Dáin oli kääpiöiden silmissä pelkkä pojankoltiainen...

    ...sanoi Gandalf, "ja nyt saamme kuulla että myös Dáin on kaatunut taistellessaan jälleen Laaksossa samaan aikaan kun me taistelimme täällä. Pitäisin menetystä hyvin raskana jollei olisi paremminkin ihme se, että hän niin korkealla iällä pystyi vielä käyttelemään kirvestä sillä voimalla kuin kerrotaan seistessään kuningas Brandin ruumiin vierellä Ereborin portilla siihen asti kun pimeys tuli..."

    Löytyyköhän Tolkienilta mistään Hobitin ulkopuolelta mainintaa hakusta kääpiöiden aseena? Varhaisessa "The Nauglafring" -tarinassa Nogrodin kuninkaan Naugladurin mainitaan käyttäneen miekkaa, jollaisen myös Thorin valitsi aseekseen Hobitissa sellaisen käsiinsä saatuaan. Tosin Viiden armeijan taistelussa Thorin on vaihtanut Orcristin kirveeseen (jonka käyttely on ehkä hänelle kuitenkin tutumpaa?).

    Muoks: Tajusin että Orcrist oli tuolloin tietenkin Haltiakuninkaan takavarikoima, mutta luultavasti Vuoren tavarapaljouden joukosta olisi löytynyt myös miekkoja jos Thorin olisi edelleen sellaista halunnut käyttää.
    Kiinnostavaa muuten että Thorinin saattueella ei, lähtiessään eräänä kevätaamuna klo 11 Vihreän Lohikäärmeen majatalosta valtaamaan kuningaskuntaansa takaisin, ilmeisesti ollut mitään varsinaisia sota-aseita mukaan.
     
    Last edited: 17.01.2018
  7. Luvailin

    Luvailin Kontulainen

    Hyviä huomioita kumpikin - ehkäpä molemmat vaikuttivat Haltiakuninkaan varovaisuuteen.
    Minäkään en muista nähneeni. Muun muassa Gimlin Moria-runo sanoo Buckler and corslet, axe and sword, / And shining spears were laid in hoard. Tosin melkein samat säkeet löytyvät myös alkuperäisen Lúthienin laulun alusta (HoME III), jossa ne kuvasivat Menegrothia, joten luulen, ettei niitä alun perin kirjoitettu kääpiöitä ajatellen. Gimli itse käytti toki kirvestä, ja Moriastakin näytti löytyvän lähinnä kirveitä ("axe-heads") ja miekkoja.

    Rateliffin History of the Hobbit kertoo, että tämän kohdan ensimmäisessä versiossa ("Third Phase" koko tarinasta joka, jos oikein ymmärsin, oli ensimmäinen versio, jossa tarina eteni tähän asti) the dwarves of the Iron Hills plunged in wielding great Mattocks (iso M). Hobitissa hakku on siis säilynyt aseena koko ajan.
     
  8. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    ^ Minulla on teoria, jonka mukaan alkukielisessa Hobitissa on kirjoitusvirhe. matlock.
     
    Luvailin tykkää tästä.
  9. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Sormusten herrassa ja sen liitteissä kääpiöt osoittavat erityistä mieltymystä vastustajien päiden hakkaamiseen irti kirveellä. Hakulla tämä olisi epäilemättä hitaampaa ja sotkuisempaa.
     
  10. Ares B

    Ares B Antifilatelisti

    Voi spekuloida, että pragmaattiset kääpiöt suosivat hakkua luolissa ja maan alla toimiessaan ja kirvestä sitten ulkomaailmassa liikkuessaan, ovathan molemmat paitsi aseita myös työkaluja. Hakulla tutkii mielenkiintoiset malmisuonet ja selvittää sortumat, kirveellä hakkaa puita ahjoihin örkinkaulojen ohella.

    Dainin sotajoukko saattoi suosia hakkua maan päällisissä taistelutehtävissäkin, koska se oli joukko-osaston perinnease.
     
    Isilmírë tykkää tästä.
  11. Telimektar

    Telimektar Fundamentalisti

    Lukiessani Sormusten herrasta Gimlin ja Legolasin örkintappokilpailusta olen spontaanisti ajatellut, että Gimli tappoi kunkin örkkinsä yhdellä, sen kaulan katkaisevalla iskulla. Jos kuitenkin oletetaan että perusörkitkin olivat ainakin kääpiöiden pituisia (olivathan?), niin Gimlin olisi pitänyt heilutella kirvestä jatkuvasti poikittaisella liikkeellä oman hartialinjansa yläpuolella, mikä tuntuu erittäin raskaalta. Mutta ehkä kääpiöiden lihakset eivät menneet lainkaan maitohapoille.

    Proosallisempi hypoteesi olisi sellainen, että Gimli tyypillisesti tappoi ensin örkin esimerkiksi ylhäältä alas suuntautuvalla iskulla - tai pudotti örkkiä lähemmäs maan pintaa vaikkapa poikittaisella iskulla reiteen - ja pysähtyi sitten hetkeksi katkaisemaan sen pään. (Tämä olisi palvellut voitonmerkkien keräämisen ohella myös varmistuksena; esimerkiksi Shagratin ja Gorbagin välienselvittely osoitti, että örkit pystyivät ottamaan pelottavan paljon damagea.) Vrt. aiemmin siteeraamani Sormusten herran liitteiden kohta: [Dáin] sai Azogin kiinni ja tappoi sen siihen ja hakkasi sen pään irti.
    ("Right before the doors he caught Azog, and there he slew him, and hewed off his head")

    Ehkä Dáinin soturit kantoivat hakun ohella mukanaan lyhyttä, leveäteräistä miekkaa juuri tähän tarkoitukseen. Teräväkärkinen hakku taas sopisi epäilemättä hyvin esimerkiksi rengaspanssarin puhkaisemiseen.
     
    Last edited: 14.01.2018
  12. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Samuraillahan oli tapana valita yksi kohde taistelukentällä, surmata tämä ja poistua tyytyväisenä paikalta mukanaan pää voitonmerkkinä, vaikka taistelu olisi vielä kesken. Asterix ja normannien maihinnousu -albumissa puolestaan eräs normanni muistelee hankkineensa ystävälleen täydellisen kalloston häälaajaksi, mutta muilla vierailla oli ollut sama idea ja hääpari sai kalloja ihan päättömästi. Olisiko myös kääpiöillä ollut päiden irrottamiseen kulttuurisia syitä?
     
    Isilmírë ja Telimektar tykkäävät tästä.

Jaa somessa