Juhlapuun muistot

En ole mikään runoilija, mutta tykkään tehdä riimejä. Tässä siis teille jotain riiminpätkää jolla osallistun Smial Juhlapuun runokilpailuun.

Oli päivä mitä parahin
ja pikku hupsut työssä.
Silloin sen jo arvasin,
pian laulu kaikuu yössä.

Oli ruokaa oli juotavaa
ja kaikenlaista tuotavaa.
Sain juhlapuvun minäkin.
Mun lyhdyt loisti kauneimmin.

Vaan katos hupsu hobitti,
ken laulut runot opetti.
Nyt muistoissani hyräilen
kun tie vain jatkuu jatkuen.

Ja toivon minä tietenkin
jos vuosia mä eläisin,
tuon juhlapäivän muistaisin
ja kaikille sen laulaisin.

Tykkäsin näkökulmasta, joka tähän on valittu. Vaikka se tulee ilmi jo otsikosta, niin minä kuitenkin tajusin sen jostain syystä vasta kohdassa "Mun lyhdyt loisti kauneimmin." (Todennäköisesti ensimmäinen lukukertani sijoittui myöhäiseen kellonaikaan.)
Juhlapuu on kuitenkin monet juhlat nähnyt, ja muistelee nyt erityisesti juuri Bilbon läksiäisiä!

Riimit rimmaavat hyvin, ei kuulosta pakotetulta tai kömpelöltä. Säkeistöt rullaavat ihan mukavasti.
Säe "kun tie vain jatkuu jatkuen" oli hieno viittaus Bilbon runoon, vaikkei se identtisenä toistunutkaan tässä. Juhlapuu ei muuten voikaan tietää, mitä kaikkea tälle hupsulle hobitille kävi, mutta tuon viittauksen kautta syntyy linkki siihen.

Sisällöllisesti en oikein osaa sanoa, se etenee mukavasti muistelona, mutta jokin syvyys siitä jää vähän ontuvaksi. Ehkä se etenee hieman liian nopeasti, onhan kuitenkin kyseessä hienon tilaisuuden muisteleminen, runon puhujalle tärkeän ja mieleenpainuneen asian kertominen. Itse tästä Odotetusta Juhlasta olisi ehkä voinut kertoa enemmän, koska siitähän Juhlapuu haluaa kertoa. Nyt tuntuu vähän siltä, että Juhlapuu kertaa pääpiirteittäin ne asiat, joista mieluusti kertoisi, muttei kuitenkaan paljon pääsekään muistelemaan, kun runo jo loppuu. Tosin viimeinen säkeistö on minusta hyvä, siinä on todella hieno tunnelma ja päättää runon loistavasti, mutta tuolla välissä on vähän semmoinen tyhjä meininkin. Minun mielestäni siis. Tunnelmointia olisi mahtunut enemmänkin!

Ehkä en tämän syvällisempää analyysia ala tehdä. Kiva runo tutkiskella tämänkin verran!

Minä en tutkiskele senkään vertaa. Sanon vain, että minusta tässä runossa on edellä mainittujen mainioiden riimitysten ja ja hyvän, rullaavan rytmin lisäksi selkeää Keski-Maa -henkisyyttä. Tätä voisi ajatella aidoksi hobittilauluksi.