Kansallishymnit

Eestin kansallishymni. Voi että se kuulostaa kivalta.

Imo voitaisiin kyllä jo antaa Eestin pitää laulunsa yksin ja tehdä Finlandiasta Suomen virallinen hymni. Ei sitten tarvitsisi joka toisen urheilukisan jälkeen kuunnella sitäkään kitinää, että "taas ne järjestäjät soitti suomalaisurheilijalle Viron kansallishymnin! Eikö ne vieläkään oo oppinu erottamaan niitä toisistaan! Onpa törkeetä!"

Minusta on hauskaa että heimoveljiä yhdistää sama sävelmä. Jossain vaiheessa 1800-luvulla kai useimmissa Euroopan monarkioissa oli käytössä Britannian "God save the King"-hymni (paikallisella kielellä).

Jos kansallislaulu olisi pakko vaihtaa (agressiivisemman nationalistisen paatoksen tavoittelemiseksi? Vai eivätkö Finlandiaa kannata usein samat heput jotka pakkomyyvät niitä mustia "Kiitos. 1939-1944"-paitoja?) niin sitten kannattaisin ennemmin Kilpisen/Koskenniemen "Lippulaulua".

Vaan onhan niillä eroa, jos vain orkesterilla on tietoa: Viron hymnistä puuttuu kertosäe. Ja onhan sävelmä sentään alun perin sävelletty Runebergin Vårt land -runoa varten, joten Suomella on siihen esikoisoikeus. Ja sitäpaitsi Finlandia-hymni on (tai siis oli) Biafran kansallishymni, niin että siinäkin mentäisiin sekaisin.

Ehkä sekä Viron että Suomen pitäisi luopua nykyisestä nationaalitöttörööstä (säveltäjäkin on saksalainen, hyi sentään), virolaisten siirtyä vaikkapa Saarenmaan valssiin ja Suomen omaksua käyttöön Oskar Merikannon Berceuse Finlandaise, jota kaikkien aikojen suurin urheilusankarimmekin piti Maamme-laulua parempana. Ai kuka? Elmo tietysti.

Telimektar sanoi:

Jos kansallislaulu olisi pakko vaihtaa

Click to expand...

Ei vaihtaa vaan valita vihdoin virallinen kansallishymni. Meillä kun ei sellaista vielä ole, Maamme-laulu vain on vakiintunut käyttöön.

(agressiivisemman nationalistisen paatoksen tavoittelemiseksi? Vai eivätkö Finlandiaa kannata usein samat heput jotka pakkomyyvät niitä mustia "Kiitos. 1939-1944"-paitoja?)

Click to expand...

Ainakin oman kokemukseni mukaan Finlandian kannattajat ovat enemmänkin niitä, jotka haluavat kansallishymniksi kauniin ja suurta osaa kansasta oikeasti koskettavan kipaleen. Finlandia on niin paljon vakavampi ja hartaampi ja todellista iloa ja onnea huokuvampi kuin (ainakin imo) turhan pompöösi "Maamme".

Tik sanoi:

Ehkä sekä Viron että Suomen pitäisi luopua nykyisestä nationaalitöttörööstä (säveltäjäkin on saksalainen, hyi sentään), virolaisten siirtyä vaikkapa Saarenmaan valssiin

Click to expand...

Olenpa kuullut, ettei lahden etelärannallakaan Paciuksen säveliin olla kaikkien keskuudessa vallan tyytyväisiä. Vaihtoehdoksi on ehdotettu Gustav Ernesaksin säveltämää ja Lydia Koidulan sanoittamaa rallia "Mu isamaa on minu arm", jota Tallinnan laulujuhlilla hoilailtiin päätöslauluna neuvostovuosina (Maamme-laulun kaksosveljen ollessa vaarallisen kansallishenkisenä bannilistalla, sitä kun puolestaan oli hoilailtu aikanaan Viron ensi kertaa itsenäistyessä).

Haltiamieli sanoi:

Vaihtoehdoksi on ehdotettu Gustav Ernesaksin säveltämää ja Lydia Koidulan sanoittamaa rallia "Mu isamaa on minu arm", jota Tallinnan laulujuhlilla hoilailtiin päätöslauluna neuvostovuosina .

Click to expand...

Ja joka sekin on huomattavasti kauniimpi kuin Paciuksen aikaansaannos. Taas uusi ilonaihe =)

Mu isamaa on minu arm,
kell' südant andnud ma,
:,: Sull' laulan ma, mu ülem õnn,
mu õitsev Eestimaa! :,:
Su valu südames mul keeb,
:,: su õnn ja rõõm mind rõõmsaks teeb, :,:
:,: mu isamaa! :,:

Mu isamaa on minu arm,
ei teda jäta ma,
:,: ja peaksin sada surma ma
seepärast surema! :,:
Las laimab võõra kadedus,
:,: sa siiski elad südames, :,:
:,: mu isamaa! :,:

Mu isamaa on minu arm,
ja tahan puhata,
:,: Su rüppe heidan unele,
mu püha Eestimaa! :,:
Su linnud und mull' laulavad,
:,: mu põrmust lilled õitsetad, :,:
:,: mu isamaa! :,:

Isilmírë sanoi:

Telimektar sanoi:

(agressiivisemman nationalistisen paatoksen tavoittelemiseksi? Vai eivätkö Finlandiaa kannata usein samat heput jotka pakkomyyvät niitä mustia "Kiitos. 1939-1944"-paitoja?)

Click to expand...

Ainakin oman kokemukseni mukaan Finlandian kannattajat ovat enemmänkin niitä, jotka haluavat kansallishymniksi kauniin ja suurta osaa kansasta oikeasti koskettavan kipaleen. Finlandia on niin paljon vakavampi ja hartaampi ja todellista iloa ja onnea huokuvampi kuin (ainakin imo) turhan pompöösi "Maamme".

Click to expand...

Samaa mieltä kyllä siitä, että ei Finlandia mitenkään agressiivisen nationalistinen ole. Telin ehdottama Lippulaulu "verellä vapaan maan viiriksi vihittyine" siniristeineen kyllä kuulostaisi siltä. Toisaalta Pacius-Runebergin hyvänä puolena on sen simppeliys: siinä missä Finlandiaa kykenevät laulamaan vain musikaaliset, Maamme jää varmaan jokaisen peruskoululaisen muistiin. Kuunneltuna toki Finlandia peittoaa Maamme-laulun, samalla tavoin kuin Marseljeesi tai Fratelli d'Italia voittavat God save the Queenin ja Het Wilhelmusin.

Virsimäisen (jossainpäin englanninkielistä maailma koraalisävelmänä käytetyn - sieltä siis Biafraankin napatun) Finlandian sanominen aggressiivisen nationalistiseksi voi vaatia selitystä. Muistuttaisin kuitenkin että kun "Vårt land" -kappaleessa ylistetään Suomen maisemia, niin Finlandiassa iloitaan siitä että "Yön uhka" eli Bobrikovin hallinto on karkoitettu pois. Lippulaulua ehdottaessani ajattelin että sanotaan sitten asiat suoremmin.

Musiikillisestikin Finlandia (vaikka ehkä Maamme-laulua melodisempi) on minusta yliarvostettu. Sibelius ei kai tarkoittanut Finlandian sävelmää laulettavaksi eikä (ainakaan aluksi) erityisesti ilahtunut laulusovituksesta. Suuren yleisön (missä mitattu?) suosiokaan ei ole automaattinen tae kappaleen hyvyydestä eikä varsinkaan syy vaihdella kansallislaulua (muutenhan kunkin vuoden listaykkönen voitaisiin ottaa tähän tehtävään). Onhan Voglerin (?) Hoosiannahymnikin Suomen suosituimpia kirkkomusiikkikappaleita vaikka (tai koska) se on melko primitiivinen renkutus. (Sikäli Hoosiannan voisi ehkä paremmin rinnastaa Maamme-lauluun kuin Finlandiaan). Yhdessä käytössä Finlandia olisi tosin ihanteellinen kansallislaulu, nimittäin silloin kun idioottimaiseen jenkkityyliin esitetään kansallislaulua SM-liigan jääkiekko-otteluissa. Finlandia tässä yhteydessä nostaisi falskiuden jo nautittavalle tasolle.

Erottelin tämän keskustelun tuolta ilonaiheista, kun siitä tuntuu riittävän enemmänkin juteltavaa.

Tykkään Finlandiasta melodiana ihan hillittömästi, mutta ymmärrän että yhteislauluna se on ehkä vähän liian vaativa. Kuuntelen sitä varsin usein joko Joan Baezin englanninkielisenä versiona (jonka sanat ovat yleismaailmallisemmat) tai sitten Dafydd Iwanin kymrinkielisenä muunnelmana. Yllättävän taipuva ja sovellettava melodia.

Minäkään en kannata Finlandiaa kansallislauluna, minusta sellaisten kuuluu olla helposti laulettavia eikä niiden pääfunktio ole kai taiteellinen.
Toisaalta tuo Lippulaulu on kyllä aika hauska (piti googlettaa oliko se minkä luulin sen olevan), muistan kun lauloimme sitä joskus ala-asteella lippua nostettaessa, olisiko ollut itsenäisyyspäivänä. Maamme-laulusta minulla ei ole mitään 21 vuotta vanhoja muistoja

Ja "Isät, veljet verellään / vihki sinut viiriksi vapaan maan" kuulostaa komean isänmaalliselta. Ja sävelkin on reipas.

Minä kannatan lähinnä omaa maakuntalaulua Nälkämaan laulua eli Kainuun marssia, jota laulettiin koulun päättäjäisjuhlissa. Sanojen merkitykseenkin voi yhtyä, kun taas valtakunnallisten laulujen sanat ovat mitäänsanomattomia tai sisällöltään kyseenalaisia. Hauskuuden ja laulettavuuden suhteen Lippulaulu on tasoissa Punakaartin marssin kanssa (Pieni Suomen kansa, katkoo kahleitansa). Kannatan myös ristin poistamista Suomen lipusta, joten laululle ei olisi tulevaisuudessa käyttöä.

Hulvattomin säkeistö punakaartin marssissa on minusta se (tosin ehkä vasta kapinavuoden jälkeen lisätty), jossa pilkattiin Mannerheimia:
Mannerheimi vankka/ kävelee kuin ankka/rinta on kuin romukaupan näyteikkuna/...

Ristittömästä Suomen lipusta: Siltä varalta että siniristilipun sijaan käyttöön olisi jäänyt leijonalippu, V. A. Koskenniemi omisti myös sille sanoituksen "Sua Suomen Leijona tervehdän, miten säilässäs aurinko palaa..." (en tiedä onko tätä koskaan sävelletty). Lisäksi ollessaan Turun vastaperustetun Suomalaisen Yliopiston rehtorina 20-luvulla Koskenniemi sai sikäläiset, aitosuomalaiset opiskelijat hylkäämään ruotsalais-saksalaisen Maamme-laulun ja käyttämään tietenkin itse sanoittamaansa "Isänmaan kasvot" -hymniä (ei niin ikään sanoittamaansa Finlandia-hymniä, vai laatiko V. A. K. "Finlandian" sanoituksen vasta myöhemmin?).

Hmm. Wikipedia tiesi kertoa että saksalaiset uusnatsit ovat käyttäneet Finlandia-hymniä. Jotain tällaista muistelinkin. Sibben maine natsisäveltäjänä on sitten niissäkin piireissä tiedossa, vaikka Adornoa on tuskin luettu. (Ei niin että itse antaisin tämän vaikuttaa. "Saksalaisten laulu" on minusta sangen komea.)

Kokonaan ei ristiä kannata Suomen lipusta poistaa, sillä kokovalkoisesta lipusta ei saataisi rintamauskottavaa sotalippua. Poikkipuun poistaminen riittäisi, jolloin lipussa olisi pitkä sininen viiva valkoisella pohjalla.

Eikö noita ehdotettuja biisejä saisi soimaan jossain? Youtube-aktiviteettia kontulaisten taholta?

Pagba sanoi:

Poikkipuun poistaminen riittäisi, jolloin lipussa olisi pitkä sininen viiva valkoisella pohjalla

Click to expand...

Maan henkinen aivokäyrä, khihihii.

Punakaartin marssin sanat (ainakin yhdet sellaiset, variantteja varmasti piisaa) löytyvät luonnollisesti wikipediasta.

Mannerheimia muistavat säkeet sen sijaan on tietääkseni omittu ah niin henkevän ironiseen käyttöön kolmisäkeisessä viisussa, jota lähinnä juomalauluna käytetään ainakin akadeemillisen nuorison parissa. Ja tapailihan noita sanoja tuntematon sotilasjoukkokin aikoinaan:

Hallitus on vankka,
kätyrlauma sankka,
tutkimatta tuomio ja hirttäminen,
eihän taiston tuoksinassa,
tiedä kump' on voittamassa,
vallankumous vaiko taantumus.

Byrokraatit kuolevat,
helvetit ja tuonelat,
avaavat jo porttinsa yl' onnettoman maan.
Siellä murhanhenget saavat,
sydänverta janoavat,
särpiellä hurmejuomaa kera korppien.

Mannerheimi vankka,
kävelee kuin ankka,
rinta on kuin romukaupan näyteikkuna.
Posket niinkuin ryssänlimput,
silmät niikuin siankinkut,
nenä on kuin porvariston vaatehenkari.

Click to expand...

Thialfi sanoi:

Minä kannatan lähinnä omaa maakuntalaulua Nälkämaan laulua eli Kainuun marssia, jota laulettiin koulun päättäjäisjuhlissa.

Click to expand...

Se onkin imo Suomen kaunein maakuntalaulu. Rakastuin siihen jo ala-asteikäisenä kun koulun musiikkitunneilla käytiin maakuntalauluja läpi. Melodia on jotenkin, miten sen nyt sanoisi, salaperäinen ja sopii loistavasti sanoihin, jotka monesta muusta maakuntarenkutuksesta poiketen kehottavat turvautumaan miekan sijasta tarmoon "puolesta hengen ja heimon ja maan" ja jotka rehevän ja viljavan luonnon ylistyksen sijaan kertovat, miten karua Kainuussa on mutta miten "kolkassa synkeän syntymämaan pirttimme piilköhöt paikoillaan". Ts kyseessä on varsinainen sisun ja kärsivällisyyden - ja kauniin vaikkakin karun luonnon - ylistys. Kateeksi käy kun meillä uusmaalaisilla on ehkä ällöttävin laulu mitä maakuntaveisujen joukosta löytyy.

Nälkämaan laulu voisi olla minunkin maakuntalaulusuosikkini. Oskar Merikanto osasi melodiat, ja Kianto oli sentään oikea kirjailija.

Syntymämaakuntani Karjalaisten laulu on aika koominen jolkotus. Pekka Hannikainen on tosin tehnyt myös ainakin yhden hyvän laulun, lastenlaulun Oravan pesä (Kuusen latvassa, oksien alla...). Uusmaalaisten laulua ei ole koskaan tullut edes mieleeni opetella. Aion kyllä asua loppuikäni Helsingissä, mutta olen itäsuomalainen itähelsinkiläinen, en mikään helkkarin uusmaalainen...

Maakuntalaulujen "lyriikat" ovat minusta yleensä vielä huonompia kuin sävelletty puoli, sävelmät on sentään voitu lainata vaikka Saksasta (niinkuin Hämäläisten laulussa). Maakuntalaulut on yleensä sepitetty 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin (maallinen) suomalainen sana- ja säveltaide oli kauniisti sanottuna vielä lapsenkengissään. Ja maakuntalaulujen sanoittajat eivät usein olleet edes oman aikansa tunnetumpia suomalaisia runoilijoita, vaan tyypillisesti jotain raittius- ja kotiseutuliikkeen paikallisina uranuurtajina toimineita kansakoulunopettaja-kuoronjohtajia. Esimerkkinä sanoitusten ongelmista vaikka (pohjois-)pohjalaisten "Kymmenen virran maa", josta ei edes pystytä sanomaan mitä ne kymmenen virtaa täsmälleen olisivat. Ja kuka tuntee vaikkapa uusmaalaisten laulun sanoittajan, Varsinais-Suomesta kotoisin olleen toimittaja-raittiusmiehen nimeltä Kaarlo Terhi!

Nälkämaan laulun ohella minua kyllä miellyttävät myös Vaasan marssi ja Savolaisen laulu. (Tai en ehkä ole vain kuullut niitä kyllin monta kertaa.)

Omituista että minä sanon tähän keskusteluun mitään, mutta maakuntalauluista pidän eniten Keski-Suomen kotiseutulaulusta ja Nälkämaan laulusta.
Nälkämaan laulua en osaa perustella, mutta Keski-Suomen kotiseutulaululla kuvataan hienosti Keski-Suomen luontoa.

Telimektar sanoi:

Nälkämaan laulun ohella minua kyllä miellyttävät myös Vaasan marssi

Click to expand...

Meidän piti jostain syystä opetella se ulkoa ala-asteella (ehkä opettaja oli Vaasasta kotoisin?) ja tottakai pojat lauloivat toisessa säkeistössä "jos vaimo, mies, sun sulkis ties, niin kuolemaan me taistellaan". Mutta samaa mieltä ole kyllä siitä, että marssi on siitä paremmasta päästä kun maakuntalauluista on kyse. Vaikka se aikamoista uhoa onkin alusta loppuun.

ja Savolaisen laulu.

Click to expand...

Meillä on ilmeisesti aika samanlainen maku maakuntalaulujen suhteen. Savolaisten laulu on nimittäin minun mielestäni melodialtaan miellyttävä ja sanoiltaan kivan napakka ja lyhyt. Ja vaikka sanat ovatkin varsin isänmaalliset ("täs Savon joukko tappeli, ja joka kynsi kylmeni edestä Suomenmaan") niin jotenkin asia ilmaistaan niin rennon kruusailemattomasti, ettei esim. hämäläisten, varsinaissuomalaisten, uusmaalaisten ja kymenlaaksolaisten lauluille tyypillistä ällöpaatoksellisuutta pääse syntymään.

Isilmírë sanoi:

Meillä on ilmeisesti aika samanlainen maku maakuntalaulujen suhteen.

Click to expand...

Hauskaa että meilläkin on samankaltainen maku jonkin asian suhteen (vaikka olisi tylsää jos ei koskaan pääsisi väittämään vastaan).

Maakuntalaulut ovat kai musiikkilajina yleensä yhteislauluja, eli parhaimmillaan silloin kun on itsekin mukana ilman liikaa kritiikkiä. Ja tämähän sopii niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Toisaalta väittävät että ainakin uusmaalaisten laulu olisi melko vaikea kuorosävellys, onhan se pätkäisty jostain Sibeliuksen kantaatista.

Mitä sanoituksiin tulee, niin maakuntalauluille voisi mielestäni hyvin tehdä jonkinlaisen tahattomia koomisuuksia ja kömpelyyksiä poistavan kieliasun päivityksen niinkuin virsikirjan virsille ja jopa useiden, muuten vanhoillisten herätysliikkeiden laulukirjoillekin on tehty.
Tämä mahdollisuushan nousi äsken esiin jopa Maamme-laulun suhteen, kun Vänrikki Stoolin tarinoista - joiden yksi runo on Maamme-laulun tekstinä - ilmestyi uusi suomennos. Jossain yleisönosastossa näkyi kauhistunut kirjoitus Maamme-laulun sanojen muuttamista vastaan (vaikka todellisuudessa kukaan ei ollut ehdottanut uuden käännöksen käyttöönottoa lauletussa versiossa - minä kyllä voisin ehdottaa).

Ai niin. Eduskunnassa kysymyksen Finlandia-hymnin julistamisesta Suomen kansallislauluksi teki vuonna 2001 Sulo Aittoniemi (PerSU), joka sai sitten muutamia peesaajia muistakin puolueista. - En toki tarkoita että kaikki Sulo Aittoniemen aloitteet olisivat automaattisesti huonoja ("poliisin pamppu, aikamme suuntaviitta"), mutta tämä ehkä selittää minun mielikuviani Finlandian kannatuksen mahdollisista "aggressiivis-nationalistisista" taustoista, vaikka tämä ehkä Sudin suhteen onkin kohtuuton ilmaus, ja korvattava ennemmin "oikeistopopulismilla". Ja jos joku väittää että oikeistopopulismikin on halventava ilmaus niin minä kysyn että miten niin? :wink:
(Finlandian musiikillinen sävy ei tietenkään automaattisesti viittaa mihinkään tällaiseen, ehkä paremminkin päinvastoin.)

Ja aivan henkilökohtaisesti sanoen, todella hyvä kansallishymni Suomelle olisi vuodelta 1702 peräisin oleva virsi 577 "Sun kätes Herra, voimakkaan...". Se saisi ulkomaanpellet kalpenemaan. Esim. kuudennessa säkeistössä on hieno säe "...lyö maahan maansa pettäjät/ tuo julki juonet ilkeät". Jos KD:t tekisivät tätä koskevan eduskunta-aloitteen, voisin harkita niiden äänestämistä.

Telimektar sanoi:

Ja aivan henkilökohtaisesti sanoen, todella hyvä kansallishymni Suomelle olisi vuodelta 1702 peräisin oleva virsi 577 "Sun kätes Herra, voimakkaan".

Click to expand...

Minua hämää tuon virren kohdalla se, että melodia on sama kuin pitkäperjantaivirressä "Oi Jeesus, lähde autuuden". Tai oli ainakin silloin kun sitä intissä veisattiin.