Kansanmusiikista ja etnosta

Kauhukseni huomasin, ettei täällä ole keskustelua kansanmusiikista. Päätin siis tehdä asialle jotain.. Ajattelin, että tähän voisi liittää keskustelua myös kaikesta etnosta ympäri maailmaa yleisesti. tämäntyylisen musiikin kuuntelijoita varmasti kontulaisistakin löytyy

Millaisia ajatuksia kansanmusiikki herättää ja millainen käsitys ihmisillä siitä on? Ei kai kukaan enää ajattele suomalaisesta kansanperinnemusiikista puhuttaessa tuohivirsuja?
Millaista kansanperinnemusiikia tai etnoa ihmiset kuuntelevat ja mikä juuri ko alueen musiikissa viehättää? Suosituksia eri yhtyeistä
saa myös mielellään antaa.

Kotoa löytyy levyhyllystä musiikkia vaikka mistä maasta ja eri maiden kansanmusiikki viehättää suuresti. Pääasiassa levysoittimessa pyörii hieman raskaampi musiikki, mutta kausittain (erityisesti kesällä) alan suosia etnisempää tavaraa.
Olen ikävän useaan kertaan törmännyt siihen tuohivirsuasenteeseen suomalaista kansanperinnemusiikkia kohtaan. Kuitenkin, jos keskusteluun tuokin mukaan esimerkkejä uudennoksellisista yhtyeitsä tai solsiteista, aletaan arvostella esimerkiksi kanteleen sähköistämistä (ei ehkä paras esimerkki, koska sähkökanteleita on ollut jo hyvän aikaa saatavana Koistisilta ja ne alkavat olla tuttuja). Värttinä on varmaankin tunnetuin ja myös hyvä esimerkki esimerkiksi jatsin yhdistämisestä suomalaiseen kansanperinnemusiikkiin ja sen uudistamisesta yleensä. Yhtye taitaa vain olla suositumpi ulkomailla kuin täällä koto Suomessa..?

Folkmetalliyhtyeitä en tässä yhteydessä kommentoi muuten, kuin että harvalla musiikkiaan folkmetallisiksi kutsuvilla mielestäni on oikeasti jotain kansanperinteeseen liittyväkään musiikissaan, vaikka toki niitäkin löytyy joilla sitä oikeasti on. Itsessään metallin ja kansanmusiikin yhdistäminen on hieno idea ja veisi sinällään perinnettä eteenpäin, jos se vain useammassa tapauksessa toimisi. Mutta ei tästä enempää, metallimusiikilla taitaa olla jo oma keskustelunsa.

Uusin innostukseni lähti tavattuani nykyisen puoliskoni ja kuultuani tuvalaisesta kurkkulaulusta. Ainakin Helsingin kaupungin kirjastoista(erityisesti suosittelen 10 kirjastoa) löytyy yllättävän paljon tuota jaloa ääntelyä. Suomeen tuvalaisen musiikin on tuonut yhtye nimeltä Cedip Tur, josta ainakin päävokalistilla on erinomaista soolotuotantoakin. Tuvalaisista yhtyeistä suosikkini on Yat-Kha ja heiltä erityisesti levy Jenisei Punk. Molemmat edellämainitut yhtyeet ovat ehdottomasti googlaamisen arvoisia ja sitä kautta pitäisi molemmista löytyä hyvin tietoa. (Kurkkulaulu on myös siinä mielessä lähellä itseäni, että kuulen sitä ihan livenä kotona lähes päivittäin )

Itämaista tanssia harrastaessani innostuin itämaisesta musiikista, mutta sitä kauttu kuultu musiikki oli valitettavasti puhdasta arabipoppia eikä perinnemusiikista jäänyt oikein mitään kuvaa. Yksi hyvä levy tosin eksyi minulle ja sitä kuuntelen vieläkin paljon; tadjikstanilaisen kansanmusiikkiyhtyeen livetaltiointi. Muuta en ole levyn kansista saanut irti kielellisten muurien takia.

Muita kiinnostuksen alueita musiikillisesti ovat mm. Unkari, Viro, Siperia, Lappi ja sieltä siis saamelaiset joiut, Balttian alue jne. Näistä kaikista en nyt ala erikseen kertomaan, ainkaan vielä. Muutenhan tällaista listausta tähän topiikkiin ei ole tarkoitus kirjoittaa :wink:

Mäkin kuuntelen jonkin verran kansanmusiikkia, joskin suurin fanituskausi alkaa olla jo taaksejäänyttä aikaa. Aika usein sai kyllä hämmästelevää kommenttia kun kertoi kuuntelevansa kansanmusiikkia, taitaa sillä vähän kalkkiintunut maine olla. Osaksi aiheestakin ehkä.

Värttinähän se taitaa olla tunnetuin, ja mun mielestä hyvä. Tykkään enemmän uudemmasta tuotannosta, vaikkei se niin tuohivirsumaista olekaan. Olkoonkin sitten epäaitoa joidenkin mielestä. Toinen hyvä pohjoismainen kansanmusiikkiyhtye on Gjallarhorn, tuo suomenruotsalainen vinkeä yhtye - mun suosikkini kansanmusiikista. Gjallarhornin vahvuus on mun mielestä paitsi kaunisäänisessä solistissa Jenny Wilhelmissä, myös erittäin hyvissä soitinvalinnoissa. Didjeridu, korkeahko lauluääni ja kansanmusiikinomaiset sanoitukset sopivat yllättävän hyvin yhteen. Parhaiten tämä tulee esille kappaleessa Suvetar (levyltä Sjofn), jossa on muuten loistelias rytmi.

Arabipoppiakin olen pikkuisen kuunnellut, ystävän itämaisen tanssin kautta. Ihan kivaa sekin, esimerkiksi Amr Diabin ja Tarkanin laulajat on musta hyviä. Yleisesti ottaen tuntuu olevan aika erilainen laulutekniikka kuin länsimaisessa popissa, mikä on tietysti mukavaa vaihtelua.

Olisi kiva kuulla vinkkejä ei-eurooppalaisista hyvistä tai muuten vain kiinnostavista kansanmusiikkiyhtyeistä.

Minä olen tykästynyt kansanmusiikkiin perheen kansanmuusikkojen kautta. Olrn pohtinut, että ehkä tällä hetkellä pidän kansanmusiikista niin paljon siksi, että olen nähnyt paljon kamu-yhtyeitä livenä, ja nyt jotenkin uskon tämän musiikkityylin kuulostavan paremmalta kuin muut.. Pitäisi siis käydä taas muillakin keikoilla..

Pidän kansanmusiikissa erityisesti mielenkiintoisesta ja laajasta soitinvalikoimasta. Useat rokki- ja poppibänditkin varmasti kuulostaisivat mielenkiintoisemmilta, jos mukana olisi jotain muutakin kuin kitara, basso ja rummut. (Tähän liittyy se, että olen kovasti yrittänyt innostaa siskoani soittamaan Offspringiä jouhikolla, kun olen niiiin varma että se kuulostaisi tosi hienolta, mutta tähän mennessä ei ole onnistanut. Ehkä pitäisi opetella itse soittamaan..)

Olen tähän mennessä kuunnellut enimmäkseen Pohjoismaisia kamu-yhtyeitä. Gjallarhorniin tutustuin viime kesänä Kaustisilla, kun olin väsyneenä kuuntelemassa myöhäistä keikkaa, jolla taianomainen musiikki sekoittuessaan unisiin ajatuksiin kuulosti äärettömän hyvältä. Uusinta levyä olen sittemmin kuunnellut, mutta en niin pidä siitä kuin livenä kuullusta.
Lemppari kamubändini tällä hetkellä on Ilona ja Huvina. Tykkään kovasti heidän laulujensa hauskoista sanoituksista. Hauskoja sanoituksia on myös Vanhanpiian pojilla, joilla on myös hauskat nettisivut.

Tuvalaista kurkkulaulua en ole vielä oppinut ymmärtämään. Pakko oli lisätä tuo "vielä", kun jos väittäisin inhoavani sitä, niin kuitenkin pitäisi perua sanani kohta jo.. Täytyy ehkä yrittää tutustua uudelleen vielä.

Minua kiinnostaisi kuulla millaisilla kamu-festareilla kontulaiset ovat käyneet? Erityisesti Pohjoismaiden tapahtumat kiinnostavat, kun ollaan elokuussa kiertelemässä siellä, ja voisi ottaa ohjelmaan pysähtyä jossain. Itse olen käynyt vain Kaustisilla nyt kahtena kesänä. Viljandi folkiin Viroon tahtoisin joku päivä vielä päästä myös.

Lentävä Lumi, mahtavaa! Minäkin diggailen aivan hillittömästi Cedip Turia ja Yat-Khata! Pidän mongolialais-tuvalaisesta musiikista muutenkin. Saamelainen musiikki kolahtaa myös. Mari Boine on varmaan ykkössuosikkejani. Pidän myös Pohjois-Amerikan intiaanien musiikista. Jotkin afrikkalaisjututkin purevat, ja Australian aboilla on myös kivoja juttuja. Jotain didgeridoo-juttuja löytyy omastakin levyhyllystä.Tykkään kauheasti Yothu Yindistä! (Vai onko se tähän aiheeseen liian rockia?) Kiinalaista ja japanilaistakin on joskus rauhoittavaa kuunnella, eikä intialainenkaan hullumpaa ole.
Ai niin, ja Garmarnaa tykkään kuunnella, kuten myös mainitsemaasi Gjallarhornia. Muutama muukin pohjoismainen juttu kolahtaa.
Kotimaisissa tekee usein hyviä löytöjä. Kuuntelen par aikaa Trepaanit-yhtyeen levyä Halla. Ovat maustaneet meikäläistä hilipatia jouhikolla, buzukilla ja tuvalaisella igililla. Laulu on välillä ihanaa hyminäjoikua, välillä jopa kurkkulaulua, vaikka lähinnä ihan tavallista kansanlaulantaa.

Eikö olekin Cedip Turin Veri Seiso aivan mahtava biisi?

Silti olen hevibasisti, ja vanha Metallica-fani

Bilnäsin Faces-etnofestareilla on tullut käytyä. Aivan ihana meininki!

Tämä topiikki saa luvan kelvata myös häpeilemättömään mainostukseen

Puoliskollani on yhtye nimeltään Poropetra, jolta ilmestyy 18.7 ensimmäinen koko pitkä levy nimeltään Sinihirvi. Levy julkaistaan omakustanteena (ainakin näin alkuun) ja levyjä voi halukkaat kysellä maililla osoitteesta poropetra ät gmail piste com (rahat tilille ja levy postiin-perjaate, ja oma osoite mukaan). Levy on postareineen 9 euroa. Bändi itse kuvailee musiikkia etnometalliksi, mutta eiköhän tuo ihan vain kansamusiikki diggareillekin uppoa. Itse tykkään kovasti Poropetra yhdistelee kantelemusiikkia, kurkkulaulua, runonlaulantaa, yleensäkin suomailais-ugrilaista perinnettä ja yleisesti etnoa metallivaikutteisiin. Jos erittäin omaperäinen musiikki kiinostaa niin suosittelen tutustumaan. (Keskustelulauta ja tarkemmat levyntilausohjeet hirwenkota.havusiipi.fi/lauta. Kotisivut ovat päivityksen alla, joten sinne en laita vielä osoitetta.)
Tämä oli todellakin törkeää mainostusta koko viesti, mutta itse oikeasti pidän suuresti tuosta levystä, vaikka täysin objektiivisesti sitä onkin vaikea kuunnella. Jos joku kiinnostui ja tilaa levyn, niin kuulen mielelläni muidenkin mielipidettä

Pitää ehkä tuoda "ammatillinen" näkökulma aiheeseen...

Opiskelen parhaillani Kokkolassa kansanmuusikoksi, joten se ei mulle ole mitenkään erikoista enää. Itselle asetelma on kääntynyt niinpäin, että illalla kotiin tultua tulee välillä kuunneltua heviä ihan vaihtelun vuoksi ja kyllästymisen estämiseksi.

Olen enimmäkseen kuunnellut suomalaista ja pohjoismaista musiikkia, mutta jonkinverran myös kaukaisempia bändejä kuuluu suosikkeihin. Suomestakin löytyy niin paljon uskomattoman hyviä artisteja, esimerkiksi kanteleopeni Pauliina Syrjälä, jonka levyä suosittelen ehdottomasti tutustumisen arvoiseksi. Lauluyhtyeistä voisi mainita "Suden aika"-nimisen.

Oli muuten hienoa, että konnun joulukalenteristakin löytyi tänä vuonna kalevalamittainen runo

Ruotsista olen eniten kuunnellut Väsen- ja Groupa-yhtyeitä. On mahtavaa, miten naapurimaidenkin musiikkiperinteet voivat olla niin erilaisia! Meni aikaa, ennenkuin opin tajuamaan ruotsalaisten triolipolskien poljennon, ja norjalaiset Hallingit ovat vieläkin välillä hakusessa.

Sitten vielä loppuun etukäteismainostusta siskoni (ja luonnollisesti myös amtjoskan siskon) yhtyeen Hyvätrion levystä, joka ilmestyy keväällä. Luvassa mainiota, enimmäkseen suomalaista musiikkia, instrumentteina laulu, kontrabasso, kanteleet, jouhikko ja harmooni.

Täällä kun muutkin mainostavat niin mainittkoon, että Tampereella ravintola Telkalla oli syksyllä aina kerran kuukaudessa torstaisin Rahvaanmusiikin kerho. Siellä kävivät soittamassa kansanmusiikkibändejä- tai artisteja ja hinnatkin oli kohtuulliset 5 euroa ilta. Ostimpa vielä parit levyt paikanpäältä: Sanna Kurki-Suonion uusimman lätyn ja sitten sellaisen bändin kuin Kouhot laserlevykkeen.

Rahvaanmusiikin kerho jatkuneen keväällä... :roll: