Kasvikunnan tuotteet (villit, kaupasta ostetut jne.) ja jalosteet

Tulen tänne avautumaan mystisestä juuripersiljasta. Kerroin ilonaiheissa, että ostin kaupasta vihannespussin, jossa oli eri vihanneksia. Yksi niistä oli juuripersilja. En ole koskaan aikaisemmin törmännyt siihen. Luulin pussin kylkeä lukematta, että pussukassa on porkkanaa, punajuurta ja palsternakkaa. Kuoriessani ja pilkkoessani sitä uunijuurespataan se tuoksui persiljalta, nimensä mukaisesti. Mutta kun se on yrtti! Ja tämä on juures joka näyttää laihanpuoleiselta palsternakalta! Ihmettely ja kummastelu jatkuu, kunhan pääsen maistamaan sitä.
Edit: maistamisen tulokset.
Maistuu siltä, kun yhdistäisi palsternakan, persiljan ja porkkanan. Yllättävän makeaa ja mietoa, mutta ehkä paistaminen vaikutti asiaan. Jatkoon. (Mutta on tämä nyt outoa!!! Juuripersilja! Mitä!)

Juuripersiljasta ja sen passeleista käyttötavoista löytyy tietoa netistä, mm täältä: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-rese...usyksyn-herkussa-maist/5lVqcPA53zulL6Xewj0UuO

Oltiin eilen Espoon keskuspuistossa geokätköilemässä, ja mukana oli myös sieniveitsi ja rasia. Yli viisi tuntia siellä köpöteltiin, ja mukaan löytyi yksi pieni punikkitatti, yksi karvarousku ja hädin tuskin kourallinen pikkuisia kantarelleja. En tietenkään koko aikaa keskittynyt sienten etsimiseen ja mentiin aika paljon polkuja pitkin, mutta silti harmittaa, miten vähän niitä löysin. Ymmärrän, että keskuspuisto on suosittu ulkoilupaikka ja moni muukin on siellä toki ollut sienestämässä, eli vika ei ole pelkästään minussa... Mutta eniten minua ehkä harmittaakin, etten tunne vielä uusia kotimetsiä niin hyvin, että tietäisin, mistä löydän lempisieniäni vai löydänkö.

Jyväskylässä lähimetsät olivat tatteja täynnä ja löysin sieltä myös upean mustatorvisieniapajan. Tiesin aina, minne mennä mitäkin sieniä etsimään. Nyt tunnen itseni ihan vajavaiseksi, kun minulla ei ole varmaa sienilähdettä muualla kuin kaupassa.

Viime syksy oli lähes sienetön, joten tämä on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun voin alkaa tosissani edes yrittää sienestystä. Esimerkiksi nokkosapajat ovat tutumpia, koska niitä olen saanut etsiä ja kerätä kahtena vuonna.

Haikailen kyllä lapsuudenkotia, joka oli sienientäyteisten metsien keskellä, ja apajat tarvitsi jakaa vain muutaman muun ihmisen kanssa (ja toki eläinten). En viitsi edes arvailla, kuinka monia tuhansia innokkaita sienestäjiä asuu tämän saman metsän laitamilla. Mustikoita nyt taatusti riittää kaikille, mutta herkullisimmat sienet voivat hyvinkin kadota muiden koreihin sillä välin, kun minä epävarmuuksissani mietin, minne edes mennä. Kai tämä vuosien aikana korjautuu, mutta sitä ennen: määh!

Edit: tiedän, että sienet eivät ole kasveja.

Huomenna olis luvassa palstan talviteloille laittoa. En muista että tämä olisi vielä ikinä venynyt ihan näin pitkälle. Mutta mikäs on kuokkiessa kun ennuste lupailee mukavaa +15 asteen lämpötilaa ja poutaa. Keräillään samalla mahdolliset loppusadot pois. Sen jälkeen seuraava ohjelmanumero lieneekin vasta pyhäinpäivän tienoilla, kun käyn uhraamassa palstan hengille viinaa. Mulla on siis tämmöinen kummallinen tapa kaataa alkoholia maahan... Näillä keleillä talvivalkosipulien istutusta saattaa joutua odottamaan pitkälle marraskuuhun. Penkkien kalkitus on tarkoitus hoitaa vasta lumien tultua, kalkki leviää sitten sulavan lumen mukana kivasti joka paikkaan. Tosin sammalta on käytävillä sen verran että voipi olla että kalkitsen ihan koko alueen, sitä kun ei ole tullut tehtyä koko aikana ja palstavuosia on nyt kymmenen takana.

Parvekkeella ovat vielä porkkanat nostamatta. Muutama peruna unohtui laatikoihin alkaen kasvattaa varsia uudelleen, katsotaan miten pitkälle kerkeävät ennen pakkasia.

Jaalan tattarilöydössä (n. 5300 eaa) miua hämmentää että miten tattari pääsi Japanista Suomeen nopeammin kuin Lähi-Idästä ohra, jota viljeltiin Ahvenanmaalla ja Jaalassa n. 4200 eaa, mutta Lähi-Idässä jo n. 9000 eaa.

Eikö tattari ole peräisin jostain Siperian suunnalta, mistä se on sitten levinnyt eri suuntiin, mm. Suomeen ja Japaniin? Siperian suunnallehan Suomen alueen kikivikaudella asuttaneilla ihmisillä oli suorat sukusuhteet, kampakeraaminen kulttuurialuekin ylsi muistaakseni Ruotsin länsirannikolta ainakin Uralille asti.