Meillä on erityisesti Majatalossa hirmuinen määrä keskusteluja, jotka ovat kasvaneet aika massiivisiin mittoihin. Aloinpa tässä siis miettiä semmoista, että voitaisiin hieman uudistaa tapoja ja pistää eloa asioihin lukitsemalla vanhoja ja ehkä jopa avaamalla uusia.
Toisaalta tässä on noussut esiin sekin huoli, että meillä on ylipäätään syntynyt hieman liian yksipuolinen keskustelukulttuuri siinä mielessä, että kaikki ohjataan olemassa oleviin keskusteluihin. Jokin aikaraja olisi kuitenkin hyvä asettaa, koska jo vaikkapa kolmen kuukauden aikavälillä uuteen keskusteluun osallistuisivat todennäköisesti eri henkilöt kuin aiempaan keskusteluun. Eli ihan oikeasti annettaisiin vanhempien keskustelujen olla vanhoja keskusteluja sen sijaan, että päädyttäisiin monta vuotta vanhoihin ikikeskusteluihin, joita tekohengitettäisiin leikkaamalla muista keskusteluista aiheeseen sopivia pätkiä.
Mitäs mieltä työ täällä oletta? Pistetäänkö vanhoja partoja pakettiin ja annetaan tunkioitua huoneiden perukoille tuottamaan yllättävää iloa joskus myöhemmin vanhoja kaivellessa, vai annetaanko asioiden vaan olla semmoisenaan? Huolettaako tämmöiset ylipäätään? Onko huolta turhasta? Olisiko mittään iloa?
Toisaalta tässä on noussut esiin sekin huoli, että meillä on ylipäätään syntynyt hieman liian yksipuolinen keskustelukulttuuri siinä mielessä, että kaikki ohjataan olemassa oleviin keskusteluihin. Jokin aikaraja olisi kuitenkin hyvä asettaa, koska jo vaikkapa kolmen kuukauden aikavälillä uuteen keskusteluun osallistuisivat todennäköisesti eri henkilöt kuin aiempaan keskusteluun. Eli ihan oikeasti annettaisiin vanhempien keskustelujen olla vanhoja keskusteluja sen sijaan, että päädyttäisiin monta vuotta vanhoihin ikikeskusteluihin, joita tekohengitettäisiin leikkaamalla muista keskusteluista aiheeseen sopivia pätkiä.
Mitäs mieltä työ täällä oletta? Pistetäänkö vanhoja partoja pakettiin ja annetaan tunkioitua huoneiden perukoille tuottamaan yllättävää iloa joskus myöhemmin vanhoja kaivellessa, vai annetaanko asioiden vaan olla semmoisenaan? Huolettaako tämmöiset ylipäätään? Onko huolta turhasta? Olisiko mittään iloa?