Keneltä se on pois - työpaikkojen eettiset ongelmat

Lasken ilmoille nyt osittain eettisen kysymyksen, jonka en oleta olevan oman topikin arvoinen, vaikka se vähän keskustelua herättäisikin. Katsotaan.

Olen siis tätä nykyä töissä siivousfirmassa ja työpaikkani on eräässä nimeltämainitsemattomassa liikennemyymälätyyppisessä ratkaisussa. Tehtäviini kuuluu välillä luututa myös hyllyjen aluset, ja karkkihyllyn alta saattaa löytyä tipahtaneita suklaalevyjä tai -patukoita. Pakkaukset ei ole rikki, mutta tuote selkeästi on aivan palasina paketin sisällä ja pakkauskin on nuhruinen. Siis myyntikelvoton. Eli roskikseen.

Armottomana herkkusuuna on kuitenkin pistänyt miettimään, että kenen etu se nyt on, että tuote laitetaan sellaisenaan roskikseen? Tietenkään sitä ei voi myydä enää. Mutta ei se syömäkelvoton ole. Sama toki pätee kaikkeen muuhunkin, lattialta löytynyt (tuoreen näköinenkin) banaani laitetaan roskikseen ja unohdetaan silleen.
Keneltä se on pois, jos nuhruisen mutta syömäkelpoisen löytänyt siivooja tai myymälätyöntekijä hotkaisee myyntikelvottoman ruoan tauollaan pois? Onko se joltain pois?

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Minun mielestäni se ei ole keltään pois vaan kuuluu samaan sarjaan kuin neuvotteluista ylijääneet pullat ja sämpylät, jotka saan töissä hotkia ihan luvan kanssa. Mutta ruokaa myyvillä firmoilla on käsittääkseni aika tiukkoja sääntöjä myyntikelvottomien elintarvikkeiden hävittämiseksi muuten kuin syömällä, vissiin lähinnä siksi, ettei henkilökuntaa yllytettäisi varta vasten "pilaamaan" tuotteita saadakseen ne sitten ilmeiseksi itselleen.

Asiasta kannattaisi ehkä neuvotella. Ei ole meinaan kiva saada varoitusta tms. siitä hyvästä, että tekee omin päin sen maalaisjärjellä fiksuimman ratkaisun ja syö löytämänsä herkut.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Jollei työnantajan kanssa saa toisin sovittua, kannattaa noudattaa yleispätevää ohjetta "Älä koskaan syö kuormasta." Muuten voi käydä edellä kuvatulla tavalla: joku yllättää syömästä suklaapatukkaa ja syyttää näpistyksestä.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Kaksipiippuinen juttu. Luultavasti jos kysyy luvan niin aina on joku sääntö joka sen kuitenkin kieltää. Jos taas ei kysy ja ottaa niin voi jäädä kiinni ja saada sanktioita.
Kehottaisi silti kysymään.
Minusta eettisemmin oikein olisi syödä pois vaan, mutta en voi kehoittaa myöskään "varastamaan". Vaikka tuo ei minusta oikeasti olisikaan varastamista niin ketjun mielestä se todennäköisesti on.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Ongelmahan muodostuu taas siitä, että jos saa käyttää myyntiin kelpaamattoman tarvikkeen, niin jossain vaiheessa käy näin:
"Hupsis, kaadoin koko hyllyn. No ei näitä kai kannata poiskaan heittää."
Veikkaan, ettei suurin osa sitä tekisi, mutta jossain vaiheessa niin kuitenkin kävisi, hieman kärjistetysti tietysti. Vaikka ihannetilannehan olisi se, että tarvikkeen voisi hyödyntää, niin ettei se menisi hukkaan. Mutta kun me ollaan ahneita.

Ehkä sellaiset tuotteet, jotka eivät ole nopeasti pilaantuvia, voisi kerätä johonkin lahjoitushommaan.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Taskuun vain, ei mihinkään roskikseen. Eihän niitä nyt sentään siellä töiden lomassa aleta mussuttaa kaikkien nähtävillä, kotona on sitten kiva käydä läpi päivän saldo. Minusta minkä tahansa käyttökelpoisen asian poisheittäminen ja muu haaskaus on ennen kaikkea typerää ja jos sitä (ja muita terveen järjen vastaisia asioita) välttääkseen pitää vähän kiertää sääntöjä, niin olkoon sitten niin. Näistä vastaavista tapauksista lukiessa huomaa, että suuri osa kauppojen tms. henkilökunnastakin pitää käytäntöjä typerinä, onneksi olen kuullut myös kuinka joissain paikoissa juuri tuollaiset "pilaantuneet" ja yhtä lailla vanhenemisen takia poisheitettävät tuotteet voidaan ihan luvallisesti kiikuttaa esim. henkilökunnan taukotiloihin käytettäväksi. Minusta ihmisen pitää pystyä luottamaan myös itseensä sen verran, että kun tietää ettei "kohtuukäyttö" johda pitkällä aikavälillä tuohon mainittuun lisähyötyjen kalasteluun, niin sitä ei pidä pitää syynä olla tekemättä asiaa alkuunkaan. Olennaista on siis, että Jasdril pystyy uskomaan tekevänsä oikein, ei kannata alkaa tehdä asioita joista tulee paha mieli ja jotka lopulta sittenkin sotivat omaa oikeuskäsitystä vastaan. Minun oikeuskäsitystäni toisaalta halventaisi olla saamassa vaikkapa jotain ruoka-avustusta joka koostuisi "ihan syöntikelpoisista" litistyneistä suklaapatukoista ja katkenneesta spagetista.

Toimiva linja? Kysy ja tee sen jälkeen kuten parhaaksi yhä näet, vastauksesta riippumatta. Jos vastaus vaikka onkin myöntävä, niin kaikilla on mukava mieli ja omasta mielestä pahat karkit voi antaa vaikka työkaverille - jos ei, niin osaat ainakin olla asian suhteen hienovarainen. Tuo varastamisaspekti on tavallaan valitettavan totta, kun kaupat lukitsevat roskiksensakin dyykkaamisen estämiseksi, mutta niin kauan kuin kauppa ei maagisesti saa roskakuskeilta käypää myyntihintaa pois roudatuista tuotteista, niin ei sitä minusta jumankauta voi sanoa enää omaisuuden varastamiseksi. En minäkään voi lähteä huutamaan varkaudesta jos huomaankin jonkun keksivän käyttöä minun keräysastiaan heittämälleni hillopurkille. (Eiku niin, eihän roskalavaltakaan saa varastaa...) Mutta niin, kuormasta ei saa syödä. Mutta mitä jos laatikollinen omenoita putosi jo kärryistä tielle, kannattaako ne kolhuiset omenat syöttää hevosille vai jättää tienvarteen mätänemään?

Niin, minun määrittelemättömät moraalikäsitykseni ovat vähän toiselta ajalta ja planeetalta, joten minua ei ehkä näiden yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpien puhujien keskellä kannata kuunnella liian tarkasti Minusta kun ei niinkään ole olennaista se tehdäänkö tiukasti sääntöjen mukaan vaan se tehdäänkö oikein vai väärin. En oikein osaakaan rakentaa mitään valmista ja oletusarvoista koodista oikeista toimintatavoista, kun monia tilanteita on vain niin hemmetin vaikea verrata kauniisti keskenään ja on parempi käsitellä jokainen vastaantuleva dilemma erikseen. (Erittäin kärjistettynä esimerkkinä juuri tänään radiossa käyty keskustelu sen tiimoilta, kun Ruotsissa kohistaan näistä maahanmuuttoviranomaisten päätöksistä karkottaa pikkulapsia maasta - asiat menee säännösten ja sopimusten mukaan niinkuin pitää, mutta nyt sitten sääntöjen mukaan toimiminen ei muka olisikaan oikein ja järkevää. Mutta hyvänen aika, täytyytän sen olla!) Älkää karkottako lapsia! Syökää sen sijaan suklaata!

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Siihen en ota kantaa, tulenko nyt itse syömään nuhjutuotteita tulevaisuudessa vaiko enkö, tähän asti olen aina kiltisti kärrännyt ne roskikseen. Vaikka pahalta se tuntuu, kun se tuote on rahanarvoinen eikä ole mennyt miksikään.

Menee kyllä pahasti topikin aiheen viereen, mutta siivousalalla kyllä muutenkin ärsyttää kun työtään ei saa tehdä kunnolla. Koska siitä ei makseta, kaikki ylimääräinen, minkä teen, on kallista työaikaa ja pois firman tuloista. Eli kun menen työntekijöiden taukotilan läpi pukuhuoneeseen ja vessaan siivoamaan, jos työlistassa lukee, että vessa pyyhitään luutulla, mutta pukuhuonetta ei, en saa matkalla takaisin pyyhkiä sitä. Todella ahtaalle ajettu ala, siivous tuntuu olevan asioita, joista ei olla laadullisesti valmiita tinkimään, mutta toisaalta ei olla valmiita maksamaan yhtään enempää kuin on pakko - eikä ihan sitäkään. Toki työnantajalleni maksava nimeltämainitsematon liikennemyymälätyyppinen yritysketju ei tietääkseni muutenkaan ole tunnettu siitä, että haluaisi ostaa laadukkaita asioita paljolla rahalla. Päinvastoin, se myy keskinkertaisia asioita paljolla rahalla... Eikun mitä.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Estelwen, minä olen sääntöjen pyhyyden sijaan huolissani mahdollisista seurauksista työntekijälle, joka jää kiinni niiden rikkomisesta. Ihmisille annetaan varoituksia ja potkuja välillä ihan olemattominkin perustein, saati sitten, jos jotain selkeää sääntöä (oli se kuinka typerä tahansa) on rikottu.

Jas, tiedän tunteen. Olin aikoinaan pari kuukautta kotisiivoojana ja joskus törmäsi ihan käsittämättömiin asiakkaisiin, jotka olivat määritelleet esim. 150-neliöisen, kaaoksen ja lian vallassa olevan kämpän tarvitsemaksi siivousajaksi kaksi tuntia. Ei toivoakaan saada aikaan kuin pintapuolinen puhdistus.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Joissakin siivousyrityksissä on käytäntönä/ohjeena, että lattialta, hyllyjen alta tai jollakin tavalla väärästä paikasta löytyvät tuotteet annetan asiakkaan edustajalle, joka laittaa ne roskiin tai poistoon tai tekee niille mitä parhaaksi näkee. Lattialle pudonneet irtokarkit tms. kerätään tietenkin roskiin. Toinen sääntö on, että asiakkaan roskiin laittamaakaan tuotetta ei oteta omaan käyttöön, koska se on edelleenkin asiakkaan omistama.

Sinuna kysyisin toimintaohjeen palveluesimieheltä, jonka jälkeen toimit täsmälleen ohjeen mukaan. Ei ole kiva tulla syytetyksi varkaudesta, josta syystä työsuhde yleensä puretaan päättymään heti.

Elintarvike- tms myymäläkohteissa omista, muualta ostetuista eväistä kannattaa pitää varmuuden varalta kuitti mukana tai pakata eväät niin, että niistä käy selkeästi ilmi, ettei niitä ole otettu tai ostettu asiakaskohteesta.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

"Älä koskaan syö kuormasta"-sääntö on sovellettavissa myös niille aloille, joilla ei olla tekemisissä syötävien asioiden kanssa. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla "kuormassa" on kaikenlaisia mielenkiintoisia tietoja koko kunnan asukkaista. Potilastietojärjestelmää ei vain saa käyttää oman uteliaisuutensa tyydyttämiseen, vaan pelkästään työasioiden hoitamiseen. Ylimääräisistä tiedoista olisi pelkkää harmia. Naapurille ei varsin voi sanoa "Luin gynen lehdeltä vauvansaantivaikeuksistanne ja olen pahoillani." Saisi tietää kaikenlaista sellaista, mitä ei voisi muille kertoa kiinnijäämisen pelosta.

Työnantajalta varastaminen on maan tapa. Luulen, että se tapaa alkaa viattomasti: otetaan sellaista, millä kukaan ei enää tee mitään. Sitten kun se on käytetty ja mitään pahaa ei tapahtunut, ollaan rohkeampia ja otetaan sellaista, mille työnantajalla tai asiakkailla olisi vielä jotain käyttöä. Asiakkaan konetta päivitettäessä irroitettu näytönohjain ei siinä kiireessä oikeasti rikkoutunutkaan, kuten pomolle kerrottiin, vaan sujahti duunarin taskuun ja myöhemmin kotiin kakkoskoneeseen. Vähän dementti asiakas pankkitiskillä ei varmaankaan muista, kuinka monta satalappusta hän toi sukanvarresta säästötilille. Mitä siitä jos yksi niistä päätyi virkailijan lompakkoon? Sitten homma voi mennä jo överiksi ja postin lajittelija vie kotiinsa kaikki ne kirjeet, jotka saattavat sisältää rahaa. Ennen pitkää hän jää kiinni ja se voi tuntua silkalta helpotukselta. Alusta alkaen hän on tiennyt, että hän voi lopettaa heti kun haluaa. Hän ei vain ole koskaan halunnut.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Pagba sanoi:

Työnantajalta varastaminen on maan tapa.

Click to expand...

Vähän samaan tuli törmättyä armeijassa, jossa ei tosin puhuttu varastamisesta vaan "lipastamisesta". Kaverilta varastaminen on tietysti inhottavaa, mutta jos tavaran "lipastaa" varusvaihdosta, ei se ole keltään pois, säästää vain itse rahaa. Yksi kaveri vei päiväpeitteen kotiin pöytäliinaksi. Tämä on muuallakin valitettavan yleinen ajatus, kun puhutaan yhteisestä omaisuudesta.

Yleensä lipastamisella tosin viitattiin ylijääneen pakkiruuan, esimerkiksi suklaapatukoiden tai vanukkaiden, ottamiseen. Sitä ei kukaan vastustanut, sillä nehän oli tarkoitettukin syötäviksi. Yleensä ne päätyivät johtajille.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Me syötiin kesätyöpaikassa (kassatyössä) rikkoontuneet suklaat ja muut karkit. Kunhan ei ollut asiakasta kassalla juuri sillä hetkellä. Esimies kyllä muistaakseni sanoi, että niin saa tehdä. En usko, että kukaan ikinä hajotti karkkipakkauksia tahallaan. Sen verran täytyy työntekijän rehellisyyteen minusta pomojenkin luottaa, mutta parempi varmaan tosiaan kysyä kuin katua.

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Isilmírë sanoi:

Estelwen, minä olen sääntöjen pyhyyden sijaan huolissani mahdollisista seurauksista työntekijälle, joka jää kiinni niiden rikkomisesta.

Click to expand...

Tottakai seuraamukset on todellisuudessa hyvä huomioida. Itse luin Jasdrilin aloitusviestin kuitenkin nimenomaan eettisenä kysymyksenä siitä, "onko se joltakulta pois": kun ei kerran kysytty mitä kaikkea tästä voisi seurata, niin en nähnyt sitä tarpeelliseksi pohtia. Tuntui vain olevan hyvä aukko esittää oma ajatusleikki vähän vaihtoehtoiselta pohjalta.

Sellaisissa omissa (vähissä) työpaikoissani joissa vastaavanlaiset tilanteet ovat olleet mahdollisia on onneksi ollut myös avoimet käytännöt niiden hyödyntämiseen. Esimerkit eivät onneksi ole tarpeeksi jännittäviä puhelimen kosketusnäytöllä tuherrettaviksi. Ja minä nyt olen niin naiivi pöljä, etten osaa ajatella niiden yksittäisten idioottien lisäksi normaalien kunnon ihmisten ihan oikeasti kalastelevan tuollaisia tilaisuuksia lisähyödyn hankkimiseen. Kun ihmisten rehellisyyteen pitää pystyä luottamaan! kuten Päärynäkin totesi

RE: Satunnaisia kysymyksiä aivan kaikesta

Voisiko joku kiva konnis erottaa tämän eettisen keskustelun omaksi topikikseen? Mielenkiintoista juttua.

RE: Keneltä se on pois - tyntekijöiden eettiset ongelmat

M'olin kiva!

Itse olen ollut myöskin siivousfirmassa töissä useampana kesänä siivoamassa, joten voin kyllä samaistua Jasdrilin tilanteeseen. Työpaikoilta en ole koskaan ottanut mitään itselleni lattialta tai pöydillä olleita asioita, koska ne eivät ole minun ja minusta varastaminen on väärin. Kuitenkin roskiksesta löytynyttä tavaraa olen itselleni ottanut esimerkiksi pari hyväkuntoista kirjaa ja filmistä kehitettyjä kuvavedoksia. Olen ajatellut että kun ne ovat selvästi olleet tavallisten roskien joukossa, niin kukaan ei niitä kaipaa. Roskien ottaminen ei varmaankaan ole väärin, mutta mitenkäs nämä dyykkaajat jotka etsivät ruokansa, vaatteensa, tavaransa jne. roskiksista? Eräät tuttavani harrastavat tätä ja dyykkauksen tultua ns. muotiin, asensi ainakin Siwat omiin roskakatoksiinsa lukot, jotteivat dyykkarit pääse niihin ruokiin käsiksi, joiden päiväys oli mennyt ehkä päivä-pari sitten. Jotkut kaupat olivat ja ovat tietoisia tilanteesta, että dyykkaajat käyvät etsimässä myyntiin kelpaamatonta ruokaa itselleen ja yrittäjät ovat jopa jättäneet avoimesti muovikasseihin ruokaa keskelle katosta. Myös paikallisesta leipomosta saa vanhentuneita tuotteita kotiinsa ilmaiseksi, jos niitä rohkenee käydä kysymässä. Eräs tuttavaperhe sai kaksi(!) jätesäkillistä pullaa/leipää/pikkuleipiä/you name it kyseisestä paikasta, eikä se maksanut mitään. Ihanaa toimintaa!
Tästä nyt tuli mieleen, että saavatkohan roskakuskit ottaa työsuhde-etuna roskakatoksista löytynyttä tavaraa itselleen vai onko se kiellettyä?

Muissa työpaikoissa en ole myöskään nyysinyt mitään omiin taskuihini, kun omatunto alkaa väistämättä kolkuttaa. Sellaista tavaraa, jota työnantaja on selvästi itse minulle antanut (esimerkiksi kissanruokaa, josta oli päiväys menossa pois eikä sitä voinut myydä), olen ottanut vastaan. Tällaisessa tilanteessa näen asian niin, että se on ainoastaan yrittäjältä itseltään pois jos haluaa antaa työntekijöilleen jotain. Mutta en tiedä, onko esimerkiksi itselleen alennuksella tavaroiden myyminen varastamista jos työskentelee samassa firmassa? Ei ainakaan silloin jos työnantaja tämän on sallinut, mutta entä jos työnantaja ei tiedä siitä mitään?

Tiedän myös erään tapauksen, jossa eräässä päiväkodissa yksi työntekijä sai aiemmin ottaa ylijäänyttä ruokaa ja ruoantähteitä kotiinsa kasvattamilleen sioille ruoaksi. Ruoka oli sellaista, jota ei enää saanut lämmittää uudelleen eikä luonnollisesti muiden jämiä kukaan halua syödä. Kaikki olivat tilanteeseen tyytyväisiä, kun ruokaa ei tarvinnut heittää roskiin. Mutta ylemmän tahon kuullessa asiasta, ei tämä työntekijä enää saanutkaan viedä päiväkodista mitään ruoantähteitä tai ylijäämä-ruokaa sioille. Itse mietin kovasti, että onko se mitenkään ylemmältä taholta pois jos siat olisivatkin saaneet aterioida ja työntekijä säästänyt hieman rahaa eikä ruokaa tarvitsisi heittää turhaan pois työpaikalla. Tuskin se mikään hygienia-riski olisi ollut.

Olen kuullut / lukenut, että Turun seudullakin kaupat ovat lukinneet roska-astiansa tai -katoksensa dyykkaajien varalta. Yksi syy lukitsemiseen voi olla myös varautuminen vastuukysymykseen: Kuka vastaa, jos joku saa roska-astiasta viemästään vanhentuneesta ruoasta ruokamyrkytyksen ja pahimmassa tapauksessa kuolee? Kauppias vai dyykkaaja? Turussa kävi muutama vuosi sitten niin, että tavaratalo Wiklundin lähellä oleva kiinalaisravintola dyykkasi Wiklundin roska-astioista vihanneksia ja muita elintarvikkeita ja teki niistä ruokaa myyntiin. Käräjillähän asia käsiteltiin ja ravintolasta tuli entinen ravintola. Oikeus ei sinäällään ottanut kantaa asian eettisyyteen, vaan ravintolanpitäjän vastuuseen elintarvikehygienian kannalta. Muistaakseni kukaan ravintolan asiakkaana ollut ei sairastunut tai kuollut ruokamyrkytykseen.

Toinen syy kaupan pihalla olevien kaupan omaan käyttöön olevien roska-astioiden lukitsemiseen on se, että ihmiset täyttävät ne roskillaan ja rojuillaan tuota pikaa. Meidän lähi-Prisman puutarhamyymälän roskasäiliö on siksi lukittu. Kysyin kerran asiasta myjältä ja hän kertoi, että säiliö täyttyy nopeimmillaan yön aikana täpösen täyteen, jos lukko unohtuu pois. On siis koko joukko (omakotitalossa asuvia??) ihmisiä, jotka maksattavat jätehuoltonsa muilla, jos se vain on suinkin mahdollista. Ei tuollainen ole minusta kovin eettistä toimintaa, ja toisekseen en ole halukas maksamaan tuotteiden hinnoissa joidenkin valopäiden aiheuttamia ylimääräisiä jätekustannuksia. Ei kauppias niitä maksa, vaan asiakkaat...

Todennäköisesti joka työpaikalla on yhdestä muutamaan työntekijää, joiden mielestä työnantajan omaisuus on työntekijän omaa, ja vie mennessään kaikkea mitä irti saa. Kuulemma mm rakennusfirmat varautuvat rakennustarvikehävikkiin, joka syntyy siitä, että ainakin yksi työntekijöistä rakentaa samaan aikaan itselleen omakotitaloa. Keneltä se sitten on pois? Tuskinpa rakennusfirman omistajalta - eiköhän asuntojen ostajat sen hävikinkin asuntojen hinnoissa maksa.

Jos on saanut luvan ottaa työpaikaltaan jotakin, oli se sitten poisheitettävää tai uutta, niin ei sen omaan käyttöön ottamisessa ole mitään eettistä ongelmaa. Työpaikoilla voisi olla hyvä ottaa käyttöön joku systeemi ja paikka, johon laitettaisiin roskiin/poistoon menevät tavarat, tuotteet tms, joista työntekijät voisivat ottaa haluamansa.

Kielon mainitsema päiväkodin ylijäämäruoan vieminen sian ruoaksi: Aikaisemmin oli yleinen käytäntö, että sikalat keräsivät laitosruoan ylijäämän ja ruokailusta jääneet tähteet ym sianruoaksi. Käytäntö lopetettiin, kun ruokajätteen käyttö lihatuotantoeläinten ruoaksi kiellettiin (lainsäädännöllä) ns hullun lehmän tautitapausten jälkeen. Tässäkin on takana elintarviketurvallisuusriskien välttäminen. Jokainen kotipossun (tulevan joulukinkun) omistaja voi ruokkia possuaan omilla ruoantähteillään ihan rauhassa.

Roskakatokset tuntuvat olevan nykyään yhä useammin lukittuja taloyhtiöissäkin. Vastuukysymysten suhteen tuskin on mitään epäselvää, pitäisi olla aivan selvää ettei poisheitetyn ruoan syömisen seurauksista vastaa kukaan muu kuin syöjä ellei ruokaa sitten ole tarkoituksellisesti myrkytetty tms. Uskon, että lukitsemiseen on menty ihan sen takia, että dyykkaajia ei haluta pihalle ja halutaan myös estää asiattomia käyttämästä roska-astioita.

Taloyhtiöiden kohdalla kyse on myös pyromaanien torjunnasta. Avoimeen roskakatokseen on niin helppo mennä tuikkaamaan tuli keräyspaperilaatikkoon, ja hups, koko katos on tulessa ja huonolla tsägällä sen jälkeen myös viereinen talo.

Centaurea sanoi:

Turussa kävi muutama vuosi sitten niin, että tavaratalo Wiklundin lähellä oleva kiinalaisravintola dyykkasi Wiklundin roska-astioista vihanneksia ja muita elintarvikkeita ja teki niistä ruokaa myyntiin. Käräjillähän asia käsiteltiin ja ravintolasta tuli entinen ravintola.

Click to expand...

Turun kontulaiset miittailivat Wiklundin kahvilassa ja myös kyseisessä kiinalaisessa ravintolassa noina vuosina. Se kiinalaisravintola ei tuon tampauksen jälkeen enää saanut kontulaisista asiakkaita. Kanasuikaleita ainakin dyykkasivat.

Itse olen vaatekauppaa siivotessa kysynyt luvan henkarien kotiin viemiseksi. Liikkeesta kerrottiin, että osa henkareista lähetetään tehtaalle kierrätykseen/uudelleen käyttöön, loput menevät roskiin. Sain ottaa henkareita niin paljon kun kykenin kotiin viemään.

Oma periaatteeni oli edellisellä työpaikallani, että jos jotain ylimääräistä tulin saaneeksi kotiin, niin toin myös jotain omastani takaisin. Olen lainannut tavaroitani ja joitakin myös lahjoittanut, jos jotain pientä olenkin vastineeksi saanut. Tämä ei kuitenkaan toimi kaupan alalla. Kun työpaikka perustuu myymiselle, saa olla tarkkana mitä omaan taskuun jää tai mieluummin ei jää. Minulle jäi aikanaan Naantalin Kylpylää siivotessa kyniä työpuvun taskuun, josta en ole huonoa omaatuntoa kantanut.

En voi käsittää niitä ihmisiä, joilta tarkoituksella jää hotellista pyyhe muistoksi tai Naantalin Kylpylästä vaikkapa isonkokoinen olutlasi, jonka näin muualla Naantalissa yksityishenkilöllä. Itse en halua jotain typerää pyyhettä, jota 1000 ja 1 on kuivannut napansa ja nassunsa ennen minua. Eikä kylpylän logo nyt niin cool ole, että sellaista omaksi haluaisi. Kylpylän siivoojilla oli muuten yleinen tapa ottaa esim. hedelmiä talteen, kun asiakkaat ovat jättäneet huoneen loppusiivoukseen ja aamiaistarjottimelle oli jäänyt hedelmiä. Meille tuotiin myös "ihan virallisesti" yksittäispakattuja voileipiä, jos joku päivä niitä oli jostain jäänyt yli.

Kerran pelastin siivotessani tuota vaateliikettä roskiksesta hieman nuhjaantuneen teletappi-pehmon ja toin sen kotiin. Ehjä se oli mutta jätetty roskiin. Rohkenin ottaa sen, koska kyseinen liike ei ole missään tekemisissä pehmolelujen myynnin kanssa. Sen oli joku asiakas jättänyt sinne minun löydettäväkseni. On muuten tallella vieläkin.

Keskustelusta on tosiaan noussut se ajatus, että saa olla tarkkana että toimii talon tapojen ja odotusten mukaan. Ehkä ottaisin lattialta kerran sen pudonneen banaanin talteen, mutta kun nostan sen kolmannen ja neljännen, niin alkaa tajuta että ne "kuuluvat" roskiin. Ainakin kun ollaan työssä elintarvikkeita myyvässä liikkeessä.