Keski-Maan talouselämä

Telimektar sanoi:

Minä veikkaisin, että Tolkien ajatteli ainakin joidenkin haltioiden ja ihmisten harjoittaneen Ardassa jonkintasoista maanviljelystä jokseenkin historiansa alusta asti. Miten niinkin suuret yhteisöt kuin ne, joista esiaikoja koskevat tarinat kertovat, olisivat elättäneet itsensä?

Click to expand...

Kyllä kyllä, ehdottomasti. Aikeeni oli kommentoida juurikin tätä varhaista "itseopittua" viljelyä, mutta lopulta se jäi viestistäni rivinvälejä kenties lukuunottamatta uupumaan. Telimektarin viesti siis esittää erittäin hyviä huomioita aiheesta, jos kohta onkin ydinkohdiltaan nähdäkseni varsin sopusoinnussa oman viestini kanssa.

Entä "Akallabêthin" toteamus siitä, että juuri numenorilaiset opettivat Keskimaan ihmisille maanviljelyksen? On muistettava, että Akallabêth on Elendilin kirjoittama (KTK, III, viite 16), se edustaa numenorilaisten näkemystä asiasta.

Click to expand...

Jep, tämäkin pointti jäi minulta uupumaan, vaikka mielessä oli (huomaatko, kuinka ovelasti yritän varastaa juttusi omikseni ).

Tal-elmarista poimittu evidenssikohta on hyvä huomio, samoin tuo kohta Of Dwarves and Menistä. Enpä niitäkään tähän hätään tullut itse ajatelleeksi.

Tal-Elmarin yhteisö on toki voinut aikaisemmin oppia maanviljelyn numenorilaisilta ja sitten unohtaa tämän, mikäli tarina tapahtuu aivan Toisen ajan lopulla (viittaukset temppeleihin ja hautoihin). Mutta jos ensimmäisten Keskimaahan palanneiden numenorilaisten kohtaamat ihmiset eivät osanneet viljellä maata, niin tämä saattoi johtua ennemminkin siitä että "ihmiset jotka elivät varjon alla olivat käyneet enimmältään heikoiksi ja pelokkaiksi", kuin siitä, että maanviljelystä ei vielä ylipäätään lainkaan oltu Keskimaan ihmisten keskuudessa keksitty. (Edainiakin tuli Beleriandiin naisineen ja lapsineen ainakin parikymmentätuhatta henkeä, eivät he juuria keräilemällä olleet itseään elättäneet.)
Jos Tolkienilla oli mielessä joku analogia Ardan sivistyshistorialle, niin se ei varmankaan ollut afrikkalaisen apinan evoluutio vaan Genesis, jossa jo kolmas ihminen, Kain, oli maanviljelijä.

Konnun lähistöllä olevilla alueilla hyvin todennäköisesti kasvatettiin ainakin kaikki itse, viitaten TSH-> luku IX Pomppivan Ponin majatalossa.

Briivuoren ja kylien ympärille oli vain parin virstan levyinen kaistale peltoja ja hoidettua metsää.

Click to expand...

Samasta luvusta käy ilmi, että Konnun ja Briin välillä on ollut ennen paljon enemmän liikennettä ja kenties tavaranvaihtoakin.

Osaisiko joku laskea tai arvioida, miten suuren väkimäärän tuollainen alue viljelysmaata (montako hehtaaria sitten mahtoi olla?) voisi elättää ilman viljantuontia? Ja mistä tuotiin suola? Metallejakin tarvittiin, elleivät sitten kaikki työkalut tulleet Sinivuorten kääpiöiltä. Siihen suuntaan oli ilmeisesti vilkkaat kauppasuhteet. Kyllä eteläänkin päin varmasti oli enemmän tai vähemmän kauppayhteyksiä. Toivatko Sarumanin vankkurit ylellisyystarvikkeita vai mitä kun palasivat piippukessua hakemaan? Ja jos kääpiöiltä ostettiin erilaisiin hyödyllisiin muotoihin taottua rautaa, mitä ne saivat vastineeksi? Elintarvikkeita, luulisin, sillä kääpiöiltä tuskin liikeni aikaa tai halua uurastaa pelloilla tai karjan parissa.

Esimerkiksi Briin osalta yhtälön laatimista helpottaisi ehkä, jos otaksuisi väkimäärän aika alhaiseksi, mutta olihan siellä useita kyliäkin, joten seutu lienee ollut aika virkeä yhteisö, joka on pystynyt tuottamaan yhtä ja toista.

Mielenkiintoinen huomio, jonka tein kai KTK:ta lukiessani. Turgonin miekan huotra oli kiiltoluuta eli norsunluuta. Norsuja Beleriandissa? Ei kai sentään. Mutta eräässä eteläisessä maassahan eli olifantteja... kulkiko Beleriandin ja eteläisten "barbaarikansojen" välillä kauppatie? Tulee aivan mieleen pronssikautisesta ruotsalaisesta uhrilähteestä löydetty kiinalainen buddha-patsas.

Valië Nienna sanoi:

Turgonin miekan huotra oli kiiltoluuta eli norsunluuta. Norsuja Beleriandissa? Ei kai sentään.

Click to expand...

Toisaalta huotra oli voitu tuoda Amanista, jossa tietysti oli myös norsuja (tai mûmakeja)?

Hys hys hys, älä pilaa hienoa oivallustani....

Vaan eivätkö nuo ñoldor ryhtynteet valmistamaan miekkoja nimenomaan Amanissa?

"The Lays of Beleriand" (ss. 17, 111) esittää kieltämättä ajatuksen Beleriandin ja eteläisempien maiden kauppatiestä (Dor-Winionin viinien yhteydessä, norsunluu olisi tietysti ollut vielä helpommin kuljetettavissa).

...wine/that is bruised from the berries/ of the burning South-/the Gnome-folk know it/ from Nogrod the Dwarwes/ by long ways lead it/ to the lands of the North

Kääpiöreppuryssien ohella Falasin merenkulkijahaltiat olisivat tietysti olleet Ensimmäisellä ajalla luonnollisia kauppatavaran välittäjiä pohjoisen ja etelän välillä.

Tik sanoi:

Vaan eivätkö nuo ñoldor ryhtynteet valmistamaan miekkoja nimenomaan Amanissa?

Click to expand...

Kyllä, mutta luulisi toiminnan jatkuneen aktiivisena maanpaon aikanakin.

Tulipahan mieleen: Turgonin miekka päätyi Gandalfille. En muista yhtään mainintaa TSH:sta, notta Glamdringin huortassa olisi jotain erityisen fiiniä. Oi joi, illuusion epäjatkumo. :/

Tuli tässä mieleen, että olisiko piippukessu voinut olla ehkä yksi kauppatavara, koska tuo hobittien tapa käsittääkseni levisi muihinkin kansoihin ja hobittien piipputupakasta tuli aikas suosittuakin? Kunhan arvailen tässä.

Aikaisemmin ketjussa mainittiinkin jo Wikin Lotho Säkinheimo-Reppulia käsittelevä artikkeli, jossa kerrotaan hänen suurliikemiesurastaan; hän ilmeisesti möi myös piippukessua Sarumanille. Tokihan piippukessun vienti on varmasti ollut Konnussa yksi kontakti muuhun maailmaan: tosin voisin kuvitella, että hobitit ovat käyneet kauppaa esimerkiksi jonkin briiläisen kauppiaan tahi asiamiehen kanssa, joka sitten on välittänyt piippukessua edelleen. Luonnehdinnat hobiteista kun eivät anna heistä mitään kovin matkustelevaista kuvaa

Niin, ehkä hobitit myivät tuotteitaan muille kulkevaisille, vaikkapa kääpiöille, jotka puolestaan välittivät niitä eteenpäin joillekin muille kansoille. Sillä tavallahan tavara on meilläkin kulkenut: kiinalaista silkkiä myytiin eurooppalaisille näiden kahden itse koskaan varsinaisesti tapaamatta.