Kollektiivinen piilotajunta -squirrel, Vehka, Ceinwen, Aila.

[Hmmh, aiommeko siis jatkaa vielä tätä ihastuttavaa jatkotarinaa?]
 
Annie-tädin silkinsileä iho ja konservatiivinen pukeutuminen,sekä kummallinen ilmeily selkisi Gertrudille silmänräpäyksessä. Asian selviämistä helpotti Annien käsien nivelkohdissa olevat selvästi erilliset nivelet. Annie täti oli aivan,kuin tuon Ollie-sedän kädessä olevan nuken koneistetumpi ja teknistetympi versio. Kuin askel nukkejen evoluutiossa. Askel,johon oli käytetty robotiikkaa. Ollie-setä oli ilmeisesti joko myös androidi tai sitten
Annieta ohjaava konemestari. Ollie oli aina osoittanut kykyjä tekniikkaan, mutta yhteiskunnan kieltämästä androidien väsäämisestä ei Gertrud ollut Olliesta epäillyt.. Ilmankos pariskunnalle ei ollut ilmestynyt lapsia..

Annie-tädin salaisuus oli selvinnyt. Mutta se,miten sen salaisuuden selvittäminen tulisi Gertrudille maksamaan? Rahaa? Vaitiololupauksen? Hengen? Gertrud laski yhteen: yllättävän moni hänen sukulaisistaan oli kuollut määräpäivänä. Ehkä Annien tai Ollien salainen matematiikka vaati sitä..ja Gertrud oli ilmeisesti seuraava ratkaistava yhtälö kyseisellä matematiikalla.

Gertrudille selvisi tilanteen vakavuus, mutta ennen kuin hän ehti reagoimaan, "Annie-täti" nousi äkisti seisomaan. "Puolustan rakentajani omaisuutta. Olen rakentajani omaisuutta. Paljastumiseni johtaa minun-siis rakentajani omaisuuden tuhoutumiseen. Gertrud on tunnettu suupaltti". Annie -täti astui eteenpäin kohti Gertrudia.
Ollie setä nousi säikähtäneen oloisena pystyyn. Hänen kädessään oli vanhanmallinen,itse rakennetun oloinen ja näköinen laserpistooli.


- - - -
PS:aikaisemmin oli järjestys,mutta kun se ei ihan pidä,kun ei ole sovittukaan,niin laitoin tämän,jotta juttu etenisi. Olipas muuten aikamoinen solmu..(nuoruuden juominen tappamalla ja sen hyväksikäyttä oli ensin mielessä,mutta se olisi ollut liian makaaberia:Ja hähhää:sain laseraseet mukaan :) )
 
Ok.

Gertrud kiljaisi ja hypähti taaksepäin ajatellen samalla mielessään vaihtoehtoja. Hän ei tiennyt paljoakaan laseraseista, mutta tuijottaessaan Ollien sädeasetta hän tuli siihen tulokseen, että mitä ilemisimmin sellaisia sitten oli olemassa.

Hypähtäen notkeasti taaksepäin taidolla, jonka oli oppinut käytyään monta vuotta Tai Guanissa, Gertrud onnistui pakenemaan. Annie-täti lähestyi kuitenkin vääjämättömästi. "Auttakaa, edes joku", nuori nainen kuiskasi särkyneellä äänellä.
 
Ollie-setä näytti hämmentyneeltä ja hätääntyeeltä.
"Ei!" hän huusi ja ravisteli käsinukkeaan.

Gertrud oivalsi että kukaan ei tulisi häntä pelastamaan ja samalla hetkellä hänen tajuntaansa iskeytyi huomio, että vatsastapuhujanuken täytyi olla jonkinlainen kaukosäädin. Tai sitten Annielle oli tullut oikosulku.

"Ei vielä, typerä nainen, lopeta!" karjui Ollie ja heilutteli nukkea. Gertrud puolestaan loikkasi adrenaliinin voimalla mahdottomalta tuntuvan loikan ja sieppasi puupojan hänen kädestään. Hetkeä myöhemmin kapine iskeytyi seinään ja sen pää hajosi pieniksi säleiksi. Annie-täti pysähtyi ja jäi tuijottamaan tyhjää. Puunuken lasinen silmä kieri vinoa lattiaa pitkin kohti patterinalusta ja kello raksutti langennutta äänettömyyttä leikaten. Ollie-setä seisoi keskellä hävitystä haksahtaneen näköisenä.
Järkyttynyttä Gertudia alkoi naurattaa ja hän hyrähti hysteeriseen hihitykseen joka tuntui kovenevan hetki hetkeltä.
 
"Ehkä meidän olisi syytä keskustella joistain asioista",sanoi Ollie-setä.
"Tiedäthän,olen yhtä hullu kuin sinäkin. Olen harrastanut kybernetiikkaa ja Annie-täti oli paras luomukseni. Koska robotin tekeminen on rikos,jouduin salailemaan asiaa veljesi kuoleman jälkeen. Se oli virhe,sillä nyt Annie-täti-androidi sai vallan minuun. Enkä pystynyt tuhoamaan sitä. Sitten kuolivat vanhempasi,ja tiesin tehneeni virheen."
Asiaa ei auttanut se,että salasin entisen rikoksen hankkimalla hullun paperit,joten kukaan ei olisi uskonut-ja jos olisi,olisin saanut enemmän itselleni ongelmia,kuin mitä olisin voinut tilannetta parantaa"

Gertrud katsoi setäänsä hämmästyneenä.
Tuntui,kuin jokin ei olisi ihan kohdallaan.

"Nukke oli ainoastaan virtalähde,Annie-täti oli itseohjautuva. Eli hänen liikkeensä eivät olleet hallittavissani. Nukke oli viestikanavani niille asioille,joita en halunnut robotin näkevän. Ehkä haluat tulla seuranani katsomaan kun tuhoan verstaani ja tämän nukenraadon samalla."
Gertrud nyökkäsi ja he lähtivät ulos,missä Ollie-sedän auto olikin.
Koska Ollie-setä ei tilansa vuoksi saanut ajaa autoa,niin ajoi Gertrud.
Annie täti lojui takapenkillä kuin patterinsa menettänyt duracell-pupu.
"Muista kiinnittää turvavyö"-Ollie-setä sanoi.
Tuskin Gertrud oli vyön kiinni laittanut,kun Ollie-sedän auto käynnistyi,auto lähti ajamaan.
Gertrudilla meni jonkin aikaa,että hän tottui auton automaattivaihteisiin.
Hyvin tämäkin Ollie-sedän värkki vaikutti toimivan.

Auto saapui liittymän kohdalle,ja Gertrud päätti kohti Ollie-sedän verstasta.
Kaikesta huolimatta auto lähti ajamaan kohti läheistä autiomaata,mikä oli eri suunnassa. Auto ei totellut Gertrudin ohjausta.
Gertrud tajusi vaaran ja yritti paeta,mutta turvavyö oli juuttunut kiinni.

Ollie-setä virnisti ja lausahti yksinkertaisen,melkein tilanteeseen sopivan lauseen:
"Muokkasin jopa puhdetöinäni Annie-tädin rakenteita,ja nyt se voi käyttää polttoaineenaan muutakin kuin liukoista sokeria. Näin kun ihmettelit Annie-tädin muuttunutta kahvimakua."
 
Ylös