Tässä nyt peilaantuu hieman omaa elämää sekaan, mutta minulla jotenkin seitsemällä loppuvat vuosiluvut ovat tulleet merkityksellisiksi. Tätä veruketta käyttäen availen tätä pohdintaa, vaikka numerologiointi onkin hömelöä itsessään, mutta toisaalta on hauska keksiä tekosyitä availla ajatuksia tiettynä ajankohtana. Elämähän kun on juuri niin merkityksellistä kuin siitä tekee.
Netti että ihmiset ovat jokseenkin muuttuneet tässä aikana kun Kontu on ollut olemassa. Somet tulivat ja tappoivat hirmuisan määrän keskustelualueita ja koko tapa jolla ihmiset käyttäytyvät netissä on muuttunut, vaikka ihmisluonto itsessään on säilynyt niissä samoissa raameissaan. Internetin vaikutus nuoriin vaikuttaisi olevan se, että nyt on periaatteessa kenellä tahansa entistä helpompaa tulla taitavaksi varhaisemmalla iällä, koska internetin kautta on helpompaa päästä kiinni tietoon ja sen kautta palautekehään ja muiden, taitojen arvostajien tietoisuuteen. Ja kyllä, tämä on ihan rehellistä epäsuoraa kehua, nyt rikotaan suomalaisia vähättelyn normeja.
Kontu itsessään on pitkään hyötynyt Tolkienin valtavirtakulttuuriin tunkeutumisesta, jonka kautta yhteisöön on tullut paljon ihmisiä, koska Googlen kautta Kontu on ollut helposti näkyvillä Tolkien-aiheisilla hakusanoilla. Nykyisellään kisa näkyvyydestä on kuitenkin tiukentunut ja se minkä tein aiemmin puolivahingossa oikein ei enää riitä vaan pitäisi nähdä enemmän vaivaa, jotta tuon varassa voisi elää. Ja samaan aikaan elokuvat ovat nyt päätyneet menneiden aikojen loistoksi. Pelkkä oleminen ei riitä.
Ydinteemana Konnulla on kuitenkin Tolkienin lisäksi pysynyt tietynlainen pieni ilon ja optimismin poikanen, se tietynlainen reaalimaailman vastakohtainen rentous ja olemisen vapaus. Saa olla sellainen kuin on ilman turhanpäiväistä tuomitsemista, kunhan vastavuoroisesti on sitä toisille. Vapautta arjen kahleista.
Näillä saatesanoilla kysymykseksi nouseekin, että millä keinoin yhteisöä pitäisi kehittää ja mille urille hypätä, jotta pystymme toisaalta säilymään mielenkiintoisena vaihtoehtona uusille kasvoille, jotta he löytäisivät paikalle, ja jotta asiat eivät olisi liiaksi vain minun varassani. Mielestäni voimme myös kyseenalaistaa muodostuneita konventioita, kuten esimerkiksi sen, että vanhojen keskustelujen jatkamista suositaan uusien kustannuksella. Noin esimerkin vuoksi. Kuinka Kontu on eläväisempi kymmenen vuoden kuluttua kuin Kontu on nyt?
Netti että ihmiset ovat jokseenkin muuttuneet tässä aikana kun Kontu on ollut olemassa. Somet tulivat ja tappoivat hirmuisan määrän keskustelualueita ja koko tapa jolla ihmiset käyttäytyvät netissä on muuttunut, vaikka ihmisluonto itsessään on säilynyt niissä samoissa raameissaan. Internetin vaikutus nuoriin vaikuttaisi olevan se, että nyt on periaatteessa kenellä tahansa entistä helpompaa tulla taitavaksi varhaisemmalla iällä, koska internetin kautta on helpompaa päästä kiinni tietoon ja sen kautta palautekehään ja muiden, taitojen arvostajien tietoisuuteen. Ja kyllä, tämä on ihan rehellistä epäsuoraa kehua, nyt rikotaan suomalaisia vähättelyn normeja.
Kontu itsessään on pitkään hyötynyt Tolkienin valtavirtakulttuuriin tunkeutumisesta, jonka kautta yhteisöön on tullut paljon ihmisiä, koska Googlen kautta Kontu on ollut helposti näkyvillä Tolkien-aiheisilla hakusanoilla. Nykyisellään kisa näkyvyydestä on kuitenkin tiukentunut ja se minkä tein aiemmin puolivahingossa oikein ei enää riitä vaan pitäisi nähdä enemmän vaivaa, jotta tuon varassa voisi elää. Ja samaan aikaan elokuvat ovat nyt päätyneet menneiden aikojen loistoksi. Pelkkä oleminen ei riitä.
Ydinteemana Konnulla on kuitenkin Tolkienin lisäksi pysynyt tietynlainen pieni ilon ja optimismin poikanen, se tietynlainen reaalimaailman vastakohtainen rentous ja olemisen vapaus. Saa olla sellainen kuin on ilman turhanpäiväistä tuomitsemista, kunhan vastavuoroisesti on sitä toisille. Vapautta arjen kahleista.
Näillä saatesanoilla kysymykseksi nouseekin, että millä keinoin yhteisöä pitäisi kehittää ja mille urille hypätä, jotta pystymme toisaalta säilymään mielenkiintoisena vaihtoehtona uusille kasvoille, jotta he löytäisivät paikalle, ja jotta asiat eivät olisi liiaksi vain minun varassani. Mielestäni voimme myös kyseenalaistaa muodostuneita konventioita, kuten esimerkiksi sen, että vanhojen keskustelujen jatkamista suositaan uusien kustannuksella. Noin esimerkin vuoksi. Kuinka Kontu on eläväisempi kymmenen vuoden kuluttua kuin Kontu on nyt?