Korkeakulttuuri vs. viihde musiikissa

Narsil

Hobitti
Tuollaiset pellet kuuluvat sarjaamme "kehittävät yhden musikaalisesti juntteihin vetoavan biisin, paistattelevat hetken valokeilassa ja unohtuvat sitten". Niitä mahtuu neljätoista tusinaan. Veikkaanpa, että parin kuukauden päästä kukaan ei enää muista koko tyyppiä.

Sen sijaan esim. Bach muistetaan aina ja ikuisesti.


Muoks:

Jahas, joku päätti lohkaista tämän omaksi ketjukseen. Parempi niin. Eli, mielipiteitänne musiikin tarkoituksesta? Mikä on pelkkää viihdettä ja mikä taas mieltä ylentävää korkeakulttuuria?

"Musiikin ei pidä palvella mitään muuta päämäärää tai tarkoitusta kuin Jumalan kunniaa tai sielun virkistystä. Missä tätä ei pidetä mielessä, siellä ei ole aitoa musiikkia, vaan pelkkää helvetillistä melua ja pauhua."

Sanoi Johann Sebastian Bach. "Sielun virkistys" tarkoittaa tietysti hengen ravintoa, mieltä ylentävää musiikkia.
 
Musikaalisesti juntteihin? Eli jos diggaan sitä biisiä, olen musikaalisesti juntti. Fine, sä diggaat Bachia, mä voin siis suoralta kädeltä heittää sun olevan kuiva ja tylsä ihminen.

Kannattais joskus miettiä mitä sanoo.
 
Danyan sanoi:
Fine, sä diggaat Bachia, mä voin siis suoralta kädeltä heittää sun olevan kuiva ja tylsä ihminen.
Tähän voisi todeta Gimliä mukaillen, että "puhutte pahaa musiikista, jonka kauneus ylittää ajatuskykynne, ja vain jos syynä on älyn puute, voin antaa sen teille anteeksi."

Kannattais joskus miettiä mitä sanoo. ;)
 
Uh, klassinen musiikki on kuollut ja sitä pidetään väkisin hengissä ihmisten verorahoilla, apurahoilla ja valtion tuella.
Jos klasarimusa olisi vain musiikkilaji muiden joukossa, se olisi poistunut kauppojen hyllyiltä ja konserttisaleista jo aika pitkän aikaa sitten.

Mut joo, jatkakaa toki aiheesta.

Ja se Femme Like You on tosi ärsyttävä kappale.

-Ville
 
Oroch sanoi:
Uh, klassinen musiikki on kuollut ja sitä pidetään väkisin hengissä ihmisten verorahoilla, apurahoilla ja valtion tuella.

Korkeakulttuuria pitääkin tukea niin kauan kun ihmisten enemmistö on liian junttimaista sitä ymmärtääkseen. Itse asiassa musiikinystäviä löytyy enemmän kuin arvaattekaan, nämä vain eivät pidä niin suurta melua itsestään. Eivätkä he vaihda "suosikkiartistiaan" viikon välein.

Eurooppa-ulkoilmakonserttia viime vuoden alkupuolella oli kerääntynyt kuulemaan yli 100 000 ihmistä. Ja toisin kuin rokkikonserteissa, kukaan ei riehunut tai kännäillyt.

Joku huomautti minulle, että esim. Beethovenhan on kuollut eikä pysty säveltämään enää uutta musiikkia, eikö se jossakin vaiheessa siis "lopu"? Kysin häneltä, montako kappaletta hänen suosikkibändinsä on tehnyt. Pari levyä, sain vastaukseksi; vajaat kolmekymmentä surkeaa kolmiminuuttista renkutusta. Sen jälkeen näytin hänelle Beethovenin elämänkerran lopussa olleen teosluettelon: 15 aukeamaa, sadoittain teoksia. Ja useat teokset olivat lisäksi moniosaisia; esim. sinfoniat laskettiin kukin yhdeksi teokseksi, mutta niissähän on kussakin neljä, yhdeksännessä viisi, eri osaa. Ja sama lukemattomien konserttojen suhteen. Monet säveltäjät ehtivät elämänsä aikana tehdä tuhansia teoksia, esim. Bach sävelsi yli 1600 teosta (kukin sisältäen lukuisia kappaleita); Joseph Haydn, Mozartin aikalainen ja ystävä, sävelsi yksin sinfonioita 104... jokaisessa 3-5 osaa. Haydnin käsialaa on myös Saksan (ja Itävallan) kansallishymnin melodia.

Veti kaverini aika hiljaiseksi.
 
Korkeakulttuuria pitääkin tukea niin kauan kun ihmisten enemmistö on liian junttimaista sitä ymmärtääkseen
.

So so. Korkeakulttuurin puolustaja luonnollisesti on uskottavampi jos muistaa käyttäytyä kohteliaan sivistyneesti.

Sitä paitsi, tässä keskustellaan K-Marosta, kuka hän sitten lieneekin, eikä konserttimusiikin elähdyttävästä vaikutuksesta ihmiskunnan urbanisoitumiskehitykseen.

Vaikka täytyy kyllä sanoa, että Narsilin nimeltä mainitsema Saksan kansallislaulu (alun perin muistaakseni alkoi näin reippaasti: Deutschland, Deutschland über alles) on kyllä melko kevyt, etten sanoisi pirskahteleva, kappale huolimatta raskaista, mollivoittoisista konnotaatioistaan.

Aiheetta enempään,

Tik
 
Nyt saa vaitella tastakin aiheesta, mutta kiltisti. Musahuone on herkka paikka ja taalla ei haukuta eika kayttaydyta muutenkaan aggressiivisesti. Kiitos ja pitakaa hauskaa :)
 
Musiikin suhteen minulla on aina ollut pieni epäilys kaikkea taiteellisuutta kohtaan. Kuvataiteissa ymmärrän sen helpommin, tai kokeellisessa teatterissa, mutta musiikki on minulle ollut aina ensisijaisesti kaunista ja viihdyttävää, vasta toissijaisesti jotenkin kehittävää tai sivistävää. Jos musiikkityyliin täytyy erikseen totutella, jos sitä pitää sietää pitkän aikaa ennen kuin alkaa tykätä siitä edes vähän, se ei minusta palvele tarkoitustaan. Tietenkään kaikki klassinen musiikki ei ole millään lailla vaikeaa tai monimutkaista, mutta etenkin modernit teokset usein ovat, enkä siksi juuri pidä niistä.

Kynnys klassisen kuunteluun yleisesti voi olla melko suuri juuri luullun vaikeuden, tylsyyden tai kuivuuden takia. Itse totuin siihen lapsena, kun vanhemmat eivät juuri muuta kuunnelleet. Minusta on hassua, että klassista arvostetaan niin valtavasti juuri siksi, että se on saanut taidemuodon statuksen, toisin kuin laulelmat, pop- tai jazzmusiikki. Tekeekö se jostakusta hienomman ihmisen, jos osaa luetella kaikki Mozartin sonaatit? Jos näin on, silloin kaikki muuten "sivistymättömät" mutta sattumalta klassiseen mieltyneet saavat ansiotta kulttuurinystävän arvonimen, toisin kuin ne, joiden kiinnostus syystä tai toisesta kohdistuu vaikkapa jazziin. Jos siis vertaa niihin, jotka harrastavat klassista, koska se on niin kultivoitunutta.

Korkeakulttuurin tukeminen veronmaksajien rahoilla on vaikea kysymys, joka liittyy keskeisesti eri viihde- ja taidemuotojen arvostukseen kansan parissa. Pitääkö sellaista tukea, jota vain harva haluaa seurata? Jäisikö Suomen kansa kokonaan ilman sinfoniaorkestereita ja oopperaa, jollei niitä tuettaisi? Ooppera varsinkin on niin kallista lystiä, että tekee mieli kysyä, mitä kaikkea muuta kivaa ja enemmän yleishyödyllistä niilläkin rahoilla saisi aikaan. Toisaalta olen itsekin menossa ensi viikolla vanhempien tarjoamaan esitykseen Kansallisoopperaan, ja tiedän nauttivani siitä kovasti. Silti se on elitististä lystiä niin kauan, kuin kaikilla ei ole edes perustoimeentuloa.
 
Tik sanoi:
Vaikka täytyy kyllä sanoa, että Narsilin nimeltä mainitsema Saksan kansallislaulu (alun perin muistaakseni alkoi näin reippaasti: Deutschland, Deutschland über alles) on kyllä melko kevyt, etten sanoisi pirskahteleva, kappale huolimatta raskaista, mollivoittoisista konnotaatioistaan.

Teoksen alkuperäinen nimi oli muistaakseni "Keisarikvartetto", eikä sitä ollut alun perin tarkoitettukaan kansallislauluksi. Jossakin vaiheessa se sitten vain päätyi sellaiseksi. Sitä, kuka sanat sävelsi, en muista, mutta se littynee 1800-luvun nationalismiin.
 
Olen aina pitänyt jonkun musiikin erinomaisuudesta kiihkoilevia ihmisiä vähän hassuina. Sitä taas, että leimataan jokin täysin tuubaksi ja solvataan siitä tykkääviä, on silkkaa sivistymättömyyttä ja epäkohteliaisuutta.

Minun lempibändini on Blue Öyster Cult, joka teki biisejään joskus 70- ja 80-luvulla. Pidän siitä paljon enemmän kuin mistään orkesterimusiikista. Beethoven on ihan kiva ja Bach myös, mutta esimerkiksi Sibelius on ihan yliarvostettu ja sanalla sanoen tylsä.

Mikä ei tietenkään tee Sibeliuksesta pitävistä ns. juntteja. ;) Heillä on vain erilainen maku kuin minulla, siinä kaikki.
 
Täysin turhaa tietenkin leimata jonkinlaisesta musiikista pitävät junteiksi tai hienostelijoiksi.

Itse klassisen musiikin seassa kasvaneena se on minulle luonnollisin taidemuoto, ja luonnollisesti taidetta, mutta jos on kasvanut kuunnellen poppia ja iskelmiä, ei mikään ihme ettei Beethoven säväytä.

Paha kai mennä sanomaan, että joku musiikinlaji olisi vähemmän taidetta kuin toinen, mutta uskallan silti väittää, että klassinen on (ainakin minulle) musiikin "korkein" laji. Monimutkaisuudessaan, monipuolisuudessaan ja ulkomusiikillisuuden pienellä merkityksellä.

Kuollutta klassinen musiikki missään nimessä ole. On totta että sitä tuetaan suurilla summilla (minkä joku varmaan laskee ulkomusiikillisuudeksi :wink:), mutta ehkä kyse on myös siitä, että siinä missä rokkari pystyy sekä soittamaan bändissä että käymään päivätöissä ellei musiikilla koko elantoaan ansaitse, on se oopperalaulajalle huomattavan paljon vaikeampaa.

Ja kuten on tullut jo mainituksikin, useampi kuin voisi arvatakaan pitää klassisesta musiikista. Ja vielä useampi pitäisi siitä valtavasti jos vaikka sattuisi vahingossa syventyen kuuntelemaan esim. Rachmaninovin toisen pianokonserton tai Beethovenin (piano)sonaatteja.

Beethovenin ja kumppaneiden aikaan tilanne oli varmaankin pitkälti samanlainen kuin nyt, klassinen musiikki ei koskaan ole ollut kansan musiikkia, vaan vähän harrastuneiden juttu. Aiemmin se tosin taisi olla sidottu aika vahvasti myös sosiaaliluokkaan.
 
fanye sanoi:
Beethovenin ja kumppaneiden aikaan tilanne oli varmaankin pitkälti samanlainen kuin nyt, klassinen musiikki ei koskaan ole ollut kansan musiikkia, vaan vähän harrastuneiden juttu. Aiemmin se tosin taisi olla sidottu aika vahvasti myös sosiaaliluokkaan.

Juuri näin. Itse asiassa klassisen musiikin ystävät, älymystö ja sivistyneistö, eivät ole kadonneet mihinkään, oikeastaan heidän määränsä on vain lisääntynyt; sen sijaan porukka, joka ei ennen muinoinkaan musiikista perustanut, on äänentoiston kehityttyä valinnut helpoimman tien ja kuuntelee renkutusta, jonka ymmärtämiseen ei liiemmin aivoja tarvita. En nyt tarkoita, että he kaikki olisivat tyhmiä, mutta rokkirämpytystä ikänsä kuunnelleelle on harvemmin kehittynyt kunnon sävelkorvaa, kykyä seuloa musiikista oleelliset melodiat. Joillekin sinfoniaorkesteri kuulostaakin vain sointumassalta, mikä vain osoittaa heidän sävelkorvansa puutteellisuuden.

Mutta tuota, että musiikki olisi sidottu sosiaaliluokkaan, en oikein niele, ainakaan nykypäivänä. Totta on, että oopperaliput ovat kalliita, mutta niin ovat rokkikonserttienkin liput. Mutta ei musiikista nauttiakseen tarvitse välttämättä konserttiin mennä, joskin elävän musiikin kuuntelu silloin tällöin on vain hyväksi. Varsinkin, kun klassisen musiikin levyt ovat yleensä halpoja, tekijänoikeuksaan kun harva säveltäjä enää vaatii...

Sitä paitsi klassiseen musiikkiin, toisin kun vaikkapa rokkiin, ei liity paljon rahaa imeviä sivuilmiöitä, kuten fanituotteita, kännissä örvellystä ja pahimmassa tapauksessa huumeiden käyttöä.
 
Olen sanaton.

Mutta ehkä se johtuu siitä, että rokinrämpytys, huumeiden käyttö ja liuoittimien haistelu ovat tehneet aivoistani pelkän kuolleen massan, jossa synapsi etsii pariaan.

Toivotan sinut tervetulleeksi tutustumaan levyhyllyyni koska vain, sillä sinulla on selkeästi opittavaa enkä tällä hetkellä pidä Narsilia juurikaan keskiverto Kmaron kuuntelijaa älykkäämpänä ihmisenä. Kehoitan sinua tutustumaan vaikkapa Opethiin, Neurosiksen viimeisimpiin tuotoksiin, Sireniaan ja And You Will Know Us By The Trail of Deadin levyihin. Jos vielä tämän jälkeenkin olet sitä mieltä, että "rock" on merkityksetöntä, junttia ja "liian helppoa", niin huh huijaa. Samalla voit myös pyöräyttää vaikka King Crimsonia tai Wigwamia soittimessasi.

Ja minä <i>pidän</i> klasarista. En vain tajua, että sen tukemiseen tuhlataan rahaa niin maan penteleesti samalla kun rock<i>artistit</i> kiertävät maailmaa omalla kustannuksellaan ja elävät viikon kaurapuurolla vaikka tekevät Suomea tunnetuksi maailmalla jatkuvasti. Eräs Apocalyptican jäsenistä avautui varsin katkerasti tästä samasta aiheesta eräässä vanhassa Soundi-lehdessä ja pistän jutun tännekin jos sen jostain joskus löydän.

-Ville
 
Narsil sanoi:
Itse asiassa klassisen musiikin ystävät, älymystö ja sivistyneistö, eivät ole kadonneet mihinkään, oikeastaan heidän määränsä on vain lisääntynyt; sen sijaan porukka, joka ei ennen muinoinkaan musiikista perustanut, on äänentoiston kehityttyä valinnut helpoimman tien ja kuuntelee renkutusta, jonka ymmärtämiseen ei liiemmin aivoja tarvita.
Mistä kummasta revit johtopäätöksen, että vain porukka, joka ei "perusta musiikista" kuuntelee kevyttä musiikkia? Minä ainakin olen varsin vankasti ns. musiikin ystävä, ja kuuntelen ilomielin niin poppia, rokkia kuin klassistakin. Tekeekö muuten klassisen musiikin kuuntelu automaattisesti kuuntelijasta sivistyneistön tai älymystön jäsenen? Onko duunari, joka rakastaa Händelin musiikkia myös älymystöä?

Ja ai niin, mitä mieltä muuten olet venäläisten mestarien, kuten Tshaikovskin ja Musorgskin musiikista?
 
Narsil sanoi:
Sitä paitsi klassiseen musiikkiin, toisin kun vaikkapa rokkiin, ei liity paljon rahaa imeviä sivuilmiöitä, kuten fanituotteita, kännissä örvellystä ja pahimmassa tapauksessa huumeiden käyttöä.
Entä Mozart? En ole asiantuntija, vain ihminen joka kuuntelee jotain musiikintunnilla :roll: Eikö Mozart sitten juonut ja juhlinut sun muuta? Ellei sitten historia valehtele tai jotain. Ihan se riippuu ihmisestä itsestä mitä tekee, ei siitä musiikin lajista mihin sattuu eniten olemaan yhteydessä.
elekee nirhatko pientä ja tyhmää sitten ^^
Minäkin sitten olen puolijuntti. Pidän Tsaikovskin musiikista hulluna, mutta samalla kuuntelen rockia, metallia ja muuta.
 
"Korkeakulttuuri" vs "viihde"? Ensin saanen huomauttaa, että myös klassinen on viihdettä. Musiikki on viihdettä, tehtiin siitä kuinka vaikeaa tahansa. Ei, minulla ei ole mitään klassista musiikkia vastaan, kyllähän Mozartia, Beethovenia ja muuta hienoa wanhoina hywinä aikoina tehtyä musiikkia kuuntelee, mutta oma makuni menee enemmän the Beatlesin, Elton Johnin ja jazzin suuntaan.
Olen siis typerä juntti vailla mitään käsitystä musiikista, sivistyksestä, taiteesta tai mistään muustakaan kultuuriin liittyvästä. Kuuntelen siis surkeaa rämpytystä joka on keksitty vain siksi että ihmiset voisivat rääkätä soitinparkojaan ja Aidosti Sivistyneitä ihmisiä. Vain siksi että klassinen musiikki ei ole minusta ylivertainen musiikinlaji.

Klassiseen musiikkiin ei tosiaan liity kyseisiä ikäviä sivuilmiöitä. Tosin esimerkiksi liput oopperaan maksavat mansikoita. Oopperaan pitää myös olla Hieno Puku (junttihan on jos oopperaan menee vaikkapa farkuissa). Rämpytyskonserttiin riittävät normaalit vaatteet. Toisaalta taas oopperassa harvemmin näkee humalaisia örveltäjiä.

Sovitaanko vaikka näin: "Jotain muuta kuin klassista kuuntelevat ovat musikaalisia juntteja ja klassista kuuntelevat ovat kuivia tylsimyksiä." :)wink:) ? Jos siis pitää olla negatiivinen. "Jotain muuta kuin klassista kuuntelevat ja klassista kuuntelevat ovat henkilöitä/persoonia/ihmisiä/tjsp" on parempi lause, vai mitä?

Mikään musiikki ei ole parempaa kuin toinen siksi, että kyseessä on puhdas makuasia. Eihän sekään huononna tai paranna ihmistä, jos hän pitää vaikkapa salmiakista. Minä pidän salmiakista mutten ole parempi henkilö kuin sellainen, joka inhoaa salmiakkia.

Selittäisikö joku kiltti minulle tyhmälle, miten musiikkimaku vaikuttaa sivistyksen ja älyn tasoon? Ja sävelkorvan voi saada kuuntelemalla mitä tahansa musiikkia jossa käytetään eri äänen korkeuksia. :wink: (Näin siis olen ymmärtänyt.)
 
Vesi-Y sanoi:
"Korkeakulttuuri" vs "viihde"? Ensin saanen huomauttaa, että myös klassinen on viihdettä. Musiikki on viihdettä, tehtiin siitä kuinka vaikeaa tahansa.

Minullakin pisti vähän silmään tuo jako. Yleensäkin jako klassiseen ja "muuhun" eli kevyeeseen musiikkiin. Minusta on mahdollista pitää ihan oikeana kulttuurina muutakin musiikkia. Ylipäätään musiikki, jonka tekijä pitää sitä taiteena ja joka on sitä vähänkään tosissaan tehnyt, on minusta kulttuuria. Jaon korkeaan ja matalaan kulttuuriin voi työntää sille aikakaudelle mistä se on peräisinkin. Toisaalta voidaan kysyä, onko olemassa musiikkia, jota ei voi pitää taiteena tai kulttuurina? Voisin itse työntää tuohon ei-taiteeseen esim. väkisinväännetyt Popstar-tähdet tai täysin tuotetun musiikin. Toisaalta, senkin tekijät usein nauttivat työstään ja pitävät sitä vakavasti otettavana, joten on vähän hankalaa sanoa, onko olemassa taiteellista ja ei-taiteellista musiikkia. (Arto Munahan jakoi musiikin kätevästi näin: "Kaikki musiikki on paskaa paitsi jazz, joka on tosi paskaa.)
 
Vakavasti ottaminen on silti eri asia kuin taide. En usko, että popstarat pitäisivät työtään taiteentekemisenä, jos heiltä sitä kysyttäisiin, tai musiikkiaan taiteena. Tosin se ehkä johtuu osittain siitä, että ns. taidemusiikilla on niin korkealentoinen maine.

Sitähän ei kukaan tiedä, kuinka vakavasti menneiden vuosisatojen klassiset säveltäjät ottivat oman musiikkinsa, jota jälkikäteen on ruvettu kutsumaan taiteeksi. Monet olivat hovien palveluksessa, joten sonaatit ja sinfoniat olivat yksinkertaisesti työtä. Jollei syntynyt musikkia, ei tullut rahaakaan. Se ei näin jälkikäteen vähennä niiden arvoa, mutta antaa ehkä tiettyä näkökulmaa siihen, miten nämä arvostukset syntyvät. Kukaties jotakin nykyään vähäteltyä musiikinlajia pidetään tulevaisuudessa suurena neroutena ja korkeakulttuurin ilmentymänä.
 
Lachesis sanoi:
Sitähän ei kukaan tiedä, kuinka vakavasti menneiden vuosisatojen klassiset säveltäjät ottivat oman musiikkinsa, jota jälkikäteen on ruvettu kutsumaan taiteeksi.
Sanoisinpa, että näillä "menneillä vuosisadoilla" on ollut monenlaisia klassisen musiikin säveltäjiä, ja tietenkin vain ne superlahjakkaat muistetaan nyt. Eivät kaikki klassisen musiikin säveltäjät ehkä ole niinkään taiteilijoita, mutta jonkun niin lahjakkaan kuin Mozartin tuotoksia minä sanoisin taiteeksi. Jotenkin olettaisin tyypin itsekin pitäneen työtään muunakin kuin pelkkänä jollekin isolle kiholle duunaamisena.
 
Narsil sanoi:
porukka, joka ei ennen muinoinkaan musiikista perustanut, on äänentoiston kehityttyä valinnut helpoimman tien ja kuuntelee renkutusta, jonka ymmärtämiseen ei liiemmin aivoja tarvita.

Miten sä voit sanoa noin? Onko sun mielestä olemassa siis kahta lajia musiikkia, klassista ja rokin renkutus. Uskomatonta, oletko sä todella noin ahdasmielinen ihminen? Tässä puhuu näköjään ihminen, joka ei tiedä rock/heavy/pop/jne -musiikista mitään. Kuinka sä voit lytistää jonkun musiikkilajin ja sen kuuntelijat vain sen takia, ettet itse pidä siitä?
Varsinkin toi heitto "kuuntelee renkutusta, jonka ymmärtämiseen ei liiemmin aivoja tarvita" on ala-arvoinen ja kertoo, ettet todellakaan tiedä mistä puhut. On kuule olemassa semmoisia yhtyeitä, että varmasti jopa sinäkin jäisit suu auki kuuntelemaan niitä (oisin itsekin heittänyt Opethin esimerkiksi). Kuuntele joku Queenin Bohemian Rhapsody, ja sano sitten, että rock-musiikki on yksipuolista ja mitäänsanomatonta renkutusta!

Narsil sanoi:
Sitä paitsi klassiseen musiikkiin, toisin kun vaikkapa rokkiin, ei liity paljon rahaa imeviä sivuilmiöitä, kuten fanituotteita, kännissä örvellystä ja pahimmassa tapauksessa huumeiden käyttöä.

Tarkoitatko sä tolla kännissä örvellyksellä ja huumeiden käytöllä nyt rock-musiikin kuuntelijoita vai tekijöitä? Vai molempia? Kuule, suurimmalle osalle meistä junteista se on se musiikki mikä on tärkeää, ei artistin kuva julkisuudessa/fanituotteet/tai mikä nyt sinun mielestäsi onkaan tällainen sivuilmiö. Musiikkia kuunnellaan musiikin takia, enkä todellakaan ymmärrä, miten mielipideasiassa voit väittää niin kuin väität.

Vesi-Y sanoi:
Selittäisikö joku kiltti minulle tyhmälle, miten musiikkimaku vaikuttaa sivistyksen ja älyn tasoon?

Samaa minäkin mietin. Narsil varmaan osaa selittää. :urg:
 
Ylös