Mitä on kulttuuri?

Papa Legba sanoi:

Toinen esimerkki on verbi "ajatella", joka maa- ja metsätalousperäisessä kielessämme tarkoitti alunperin "ajaa saaliseläintä takaa". Missä vaiheessa alkuperäinen merkitys unohtui uuden tieltä?

Click to expand...

Samoin kuin sana "kulttuuri" merkitsi alunperin muistaakseni viljelyä tms.?

Tik otti ja jakoi tämän Satunnaisissa kysymyksissä virinneen kulttuurikeskustelun omaksi aiheekseen, koska sitä niin monissa viesteissä käsittellään.

Isilmirë (satunnaisissa kysymyksissä) sanoi:

Eikös tuo "kulttuuri"-juttu ole peräisin latinasta? Ainakin silloin kun HY:n kulttuurien tutkimuksen laitokselle puuhasimme ihka ensimmäisiä omia haalareita, yksi pähkäilyn alainen asia oli se, miten laitoksen nimi kirjoitetaan latinaksi niin, ettei meitä luulla maatalousopiskelijoiksi. Ja "kultti" taitaa juontaa juurensa samasta lähteestä.

Click to expand...

Jos kulttuurilla ja maanviljelyksellä on yhteinen tausta, niin se ulottuu sitten latinan kieleen tai vielä kauemmas. Mutta sieltä se on nykyisiin kieliin joka tapauksessa tullut. Nykyään toki ainakin englannissa culture merkitsee sekä viljelystä että kulttuuria mutta sen perusteella on paha sanoa, onko sanan merkitys jossain vaiheessa laajentunut vai ovatko rinnakkaismuodot syntyneet itsenäisesti.

ORIGIN Middle English (denoting a cultivated piece of land): the noun from French culture or directly from Latin cultura ‘growing, cultivation’ ; the verb from obsolete French culturer or medieval Latin culturare, both based on Latin colere ‘tend, cultivate’ (see cultivate ). In late Middle English the sense was [cultivation of the soil] and from this (early 16th cent.) arose [cultivation (of the mind, faculties, or manners)] ; sense 1 dates from the early 19th cent.

Click to expand...

Sanoo omppuni sanakirja.

Meille tuo sanan kulttuuri etymologia selitettiin jo ala-asteella, ja jotenkin aina tuo sanan kehitys on tuntunut aika selkeältä. Kun ihminen on asettunut paikoilleen maata viljelemään, on se mahdollistanut nykyisenkaltaisen sivilisaation kehittymisen. Kulttuuri (merkityksessä 'taide') edustaa minusta tavallaan tämän pitkän kehityksen "huippua" ihmisen saavutuksissa. Oopperamusiikilla, vesivärimaalauksilla, runoudella tai muulla Hesarin kulttuurisivujen käsittelemällä kulttuurilla on siis ikään kuin juurensa maanviljelyskulttuurissa, vaikkakin jo ennen tätä on ollut luolamaalauksia, musisointia ym. kulttuuritoimintaa. Wikipedian mukaan jo muinaiset roomalaiset ovat käyttäneet sanaa kulttuuri paitsi maanviljelystä, myös "hengenviljelystä".

Menee nyt vähän offin puolelle, mutta vielä tuohon kulttuurin syntyyn liittyen. Olen törmännyt ajatukseen (en tiedä uskaltaako sitä sanoa teoriaksi) jonka mukaan ihminen sai käsiinsä enemmän vapaa-aikaa (kulttuurin harjoittamisen kannalta välttämätön seikka) kun oppi metsästämään yhdessä susien (ja sittemmin koirasusien, ja lopulta koirien) kanssa, siis jo kauan ennen laajamittaisen maatalouden alkua. Tämä johtui siitä että a)metsästäminen oli tehokkaampaa b) siihen ei vaadittu kaikkia kynnelle kykeneviä - osa ihmisryhmästä saattoi jäädä kotosalle miettimään luovia ajatuksia ja c) oli mahdollista asettua paremmin aloilleen kun metsäretkiä ei tarvinnut tehdä paremman onnistumisprosentin vuoksi niin usein.

(Ja ennen kuin joku älähtää että mutta bilsan/hissan oppikirjan mukaan koira kesytetiin ihan vasta äskettäin - uudempi dna:han perustuva tutkimus arvelee että "kesyyntyminen" tapahtui itse asiassa ehkä jo jopa 100 000 vuotta sitten, (koira)suden olemus vain ei pahemmin muuttunut ennen kuin ihminen asettui aloilleen ja alkoi sitä muokkaamaan -väittävät että keskiajan Euroopan koira"rodut" jotka olivat pikemminkin eri tehtäviin tarkoitettuja tyyppejä on laskettavissa kahden käden sormilla.) No nih, mentiin paljon offin puolelle.

hassua että länsimaissa kulttuuri (siis se, mitä sanalla nykyään tarkoitetaan) on kuin erillinen osa maailmaa.

Esimerkiksi afrikassa ei ennen länsimaiden vaikutusta ollut erikseen sanaa "kulttuuri" tai "musiikki". Erilaisille tyyleille kyllä oli omat sanansa mutta taide (varsinkin musiikki)oli niin vahva osa elämää ettei siitä tarvinnut käyttää omaa sanaansa.

tulitikku sanoi:

hassua että länsimaissa kulttuuri (siis se, mitä sanalla nykyään tarkoitetaan) on kuin erillinen osa maailmaa.

Click to expand...

Eipä se kai sen kummempi juttu ole kuin se, että uskontokin on nykyään erotettu omaksi pikkupalikakseen ihmiskulttuurin rakenneosien joukossa. Aikanaanhan koko kulttuuri oli niin uskonnon läpitunkemaa, ettei niitä voinut erottaa toisistaan.

Ja kyllähän sanaa kulttuuri käytetään edelleen kokonaisvaltaisemmassa mielessä kuin korkeakulttuuria kuvaamaan. Onhan meillä esimerkiksi oma suomalainen kulttuurimme, joka kattaa koko kirjon kauniista kielestämme vessapaperin karheusasteen kautta aina sinne korkeakulttuurin sfääreihin asti.

Tuohon Nerwenin puolioffiin jatkeena lisää puolioffia. Minä nimittäin olen myöskin törmännyt tuon kaltaiseen teoriaan, joskin se käsitteli maailmankirjallisuuden painopisteen liikkumista eri tyylikausina. Teoria ei ole mitenkään virallinen tai pätevä, minulle se markkinoitiin äidinkielen tunnilla vahvasti alleviivaten, ettei se välttämättä kestä lähempää tarkastelua, mutta noin yleisesti toimii ja saattaa olla hyvä muistaa. Sen mukaan kulttuuri on aina siellä, missä on eniten valtaa ja rahaa, siis myös aikaa luoville ajatuksille. Antiikin aikana kulttuurin pääpaino oli Kreikassa, joka hallitsi pitkälti Välimeren kauppaa, myöhemmin rahat ja kulttuuri siirtyivät Roomaan. Kirkko kaappasi kulttuurisen vallan itselleen vaikealla Keski-Ajaksi, kunnes se siirtyi renessanssin ajalla (rikkaiden) siirtomaavaltojen hoveihin jne. Tällainen selitys löytyi jokaiselle tyylikaudelle katsoen niihin maihin, joista on eniten kirjallisuutta ko. ajoilta. Ja sanon vielä uudestaan, ettei tuo ole mitään virallista tai loppuun asti pätevää eikä varsinkaan minun, mutta ihan mielenkiintoinen pohdittava kylläkin, vaikkei tietenkään yksi yhteen koko syy. Hm, ja tämä taisi mennä vielä reilusti enemmän offiksi kuin alkuperäinen viesti, josta tämä palasi mieleeni.

Jos sitten vähän vähemmän offia puhetta. Tämän topicin nimihän kysyy, mikä on kulttuuri, vaikka täällä onkin taidettu enemmän painottaa keskustelu sen syntyyn. Mutta kulttuurin olemuksenkin pohtiminen on mielenkiintoinen kysymys sikäli, että kulttuuri on niin sirpaleisesti käytetty ja laaja mutta silti lopulta aika abstrakti käsite. Mikä on yllättävää, sanakirja (CD Facta -05) antaa neljäkin eri merkitystä:
1. jo puhuttu maanviljely
2. (tätä en itse tiennyt) biologiassa soluviljely elatusmaljassa
3. I henkinen kulttuuri: Ihmisten saavutukset ja toiminta uskonnossa tieteessä ja taiteessa II aineellinen kulttuuri: Ihmisten saavutukset ja toiminta tekniikassa ja elinkeinoissa
4. yhteisön sisällä opittujen ja symbolien välityksellä jäseneltä toiselle siirtyvien tapojen, tottumusten, uskomusten, tietojen ja taitojen muodostamaa kokonaisuus
5. yrityksen tai yhteisön pitkällä aikavälillä kehittyneet toimintatavat
Tuosta nyt luonnollisesti olennaisimmaksi taitaa nousta 3., 4. ja 5., jotka ovat lähimpänä sitä, mitä tavallinen pulliainen noin yleensä kulttuurilla käsittää. Nelonen melkein vielä tutumpana, sillä tuo saavutukset särähtää uutena ainakin minun korvaani. Että kulttuuri olisi saavutuksia. Nojoo, toimii se tavallaan, mutta en ole törmännyt siihenkään aikaisemmin. Yllättävän hyvä silti tuo tietosanakirjan veto yleensäkin, sillä useasti noissa on asia hirveän yksipuolisesti. Tuossa on sentään ajateltu jo muutamaa sivua.

Eräs historiallisesti kiinnostava lisämerkitys on eräiden 1900-l. alun saksalaisten käyttämä "kulttuuri"-"sivilisaatio"-vastakohtapari. "Kulttuuri" edusti tällöin nuorekasta luomisvoimaa, autenttisuutta ja vakavuutta, "sivilisaatio" taas ylikypsää dekadenssia, mukavuudenhalua ja luovuuden korvautumista teknologialla. Kyse oli tietenkin Saksasta ja sen vastustajista ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Spengler katsoi pessimistisesti että kaikki länsimaat (myös Saksa) olivat siirtyneet peruuttamattomasti "sivilisaatioon" (seuraava "kulttuuri" nousisi Venäjältä). - Anglosaksit ja ranskalaiset ymmärsivät tietenkin "sivilisaatio"-käsitteen eri tavalla kuin saksalaiset.

Olenpa lukenut johonkin arkeologian tms. tenttiin sellaisenkin kirjan, joka alkoi siitä, että määriteltiin sanat "kulttuuri" ja "sivilisaatio". Siinä käytiin läpi klassiset sivilisaation määritelmät kirjoitettuine kielineen, kaupunkeineen ja temppeleineen jne. Lopulta kirjoittaja tuli siihen tulokseen, että "kulttuuri" tarkoittaa kaikkea sitä, mitä ihmiset ja ihmisyhteisöt tekevät sopeutuakseen luonnonympäristöön, kun taas "sivilisaatio" tarkoittaa sitä, että ihmisyhteisö on kehittynyt asteelle, jolla se alkaa eristää itseään luonnonympäristöstä mm. kaupunginmuureilla, ns. korkeauskonnoilla temppeleineen etc.