Sanasto alm - garma
alm “jalava-puu”, mahdollisesti sanasta *
almâ, kantana
ÁLAM ”jalava-puu” (LR348 – huomaa että quenyan
alalmë ja sindarin
lalf ovat selvästi peräisin jostain muusta, jos ovat sukua toisilleen). Muiden nandorin tapausten perusteella voisi odottaa muotoja *
ealm tai *
elm.
beorn ”mies” sanasta
besnô ”aviomies” (vartalo
BER ”naida, vihkiä”, LR352), mutta ”sulautunut
ber(n)ôn kanssa” eli ”uljas mies, sotilas”, johdettu vartalosta
BER ”uljas” (LR352).
E:n muuttuminen
eo:ksi on outoa, ja sille ei ole olemassa vastinetta, mutta vertaa
eo:ksi muuttunutta
i:tä sanassa
meord ”heikko sade” (<primitiivinen
mizdê). Normaalisti nandorissa loppu-
ô:sta tulee –
â (kts.
golda), mutta tässä se katoaa kokonaan sen sijaan, että tuottaisi muodon *
beorna. Vrt.
meord, jossa voisi odottaa olevan loppu-
a (tässä tapauksessa –
ê); voi olla että vokaalit katoavat sanoissa joihin muuten tulisi useampi kuin kaksi tavua. – Syy primitiivisen
s:n muutokseen
r:ksi sanassa
besnô >
beorn voidaan katsoa olevan pääasiassa sulautumisen
ber(n)ôon, mutta sanassa
meord <
mizdê z muuttuu
r:ksi; ehkä
besnôn
s muuttui ensin
z:ksi ja lopulta siitä tuli
r. Tämänkaltainen kehitys on yleistä quenyassa.
caras “vallihaudan ympäröimä linnoitus” (KTK 353), mahdollisesti verrattavissa sindarin (”noldorin”)
carasiin ”(ylämaahan rakennettu) kaupunki”, peräisin vartalosta
KAR ”valmistaa, tehdä” (LR362); perusmerkitys voi olla ”jotain tehtyä, rakennelma” (vrt. quenyan
car ”rakennus, talo”). Suffiksoitunut vartalo-vokaali ja loppu –
s aiheuttavat pidennyksiä, esim.
SPAL ja sen pidentynyt muoto
SPALAS (LR 387). Näin ollen
KAR:lla voisi olla pitkä muoto *
KARAS. Sindarin
caras ilmeisesti sisältää harmaahaltiakielen johdetun päätteen –
as, (vaikka –
as:ia on pohjimmiltaan käytetty johtamaan verbaaleja substantiiveja, kuten englannin -ing (suomen -nen), mutta näitä voidaan paljon konkreettisemassa merkityksessä;
car-as voi olla verrattavissa englannin build-ingiin [suom. rakennus, rakentaminen]; nandorin päätettä voidaan verrata sindarin vastaavaan. Eräs mahdollisuus olisi rinnastaa pääte -
as Danasissa nähtyyn kollektiiviseen päätteeseen, ja oletetaan että
car tarkoittaa jotain ”talon” tapaista (kuten quenyassa); näin ollen
caras = ”ryhmä taloja, kylä”, saaden myöhemmin merkityksen ”vallihaudan ympäröimä linnoitus”, jos nandorilla oli tapana ympäröidä kylänsä vallihaudoilla.
cogn ”jousi”, primitiivinen muoto
ku3nâ, johdettu sanasta
KU3 ”jousi” (LR 365); on mahollista että
ku3nâ oli alunperin adjektiivi ”jousen muotoinen”, sillä -
nâ on pääasiassa adjektiivinen pääte.
cwenda ”haltia” (Tolkienin myöhemmän ajatuksen mukaan kyseenalainen sana; eldar-kielissä primitiivinen KW muuttui P:ksi jo kaukana haltiakielten historiassa. [WJ 375 vrt. 407 viite 5]. Tämä ei ollut ongelma Tolkienin aikaisemmassa käsityksessä, jossa danilaiset tulivat telerin sijasta noldorin luota [kts. PM 76]. ”Kehittyneessä nandorkielessä” sana
cwenda on lähes täysin jätetty huomioimatta; sen muuttaminen muotoon *
penda olisi ristiriidassa primitiivisen
pendân ”kalteva” kanssa [WJ 375]. Etymologiassa Tolkien johtaa
cwendan
kwenedêsta “haltiasta” (vartalolla
KWENE(ED) sama merkitys, LR 366; mitä tulee muutokseen alkuperäiseen loppu-
ê:n nandorin –
â:han, vertaa
hrassa ”jyrkänne” sanasta
khrassê). Mutta myöhemmin primitiivinen sana
Quendë joka myötäili quenyaa muuttui
kwendeksi (WJ 360). Mikään kielessä ei näytä kuinka alkuperäinen lyhyt loppu-
e tuli nandoriin, joten ei voida sanoa onko
kwende mahdollinen myötäily
cwendasta, huomioimatta
kw:n muuttumattomuutta
p:ksi.
Danas ”Viherhaltiat, nandor”. Etymologiassa johdettu vartalosta
DAN (LR 353), ja se on yksinkertaisesti määritelty ”viherhaltiakielisissä nimissä olevaksi elementiksi”, ja alustavasti verrattu
NDANiin ”selkä” (koska nandor ”käänsi selkänsä” eikä kulkenut Merelle asti). Tolkienin lopullinen kanta viherhaltioiden nimen alkuperästä kuten se on WJ 412:ssa, on että vartalo
dan- ja sen vahva muoto
ndan- todellakin tarkoittavat samaa asiaa; ja että näillä muodoilla on pakko olla tekemistä ”teon muutoksen, tehdääkseen tekemättömäksi tai msen vaikutuksen mitätöimisen”, ja primitiivisen muodon
ndandôn ”joku joka peruu puheensa tai päätöksensä” kanssa, on esitetty. Yhtäkaikki, näyttää epätodennäköiseltä että nandor olisi kutsunut itseään sillä nimellä, jo Tolkien esitti todella WJ 385:ssa että ”tämä väki yhä kutsui itseään vanhalla nimellä
Lindai [= quenyan
Lindar], joka oli tuohon aikaan saanut muodon
Lindi heidän kielessään”. Voi olla, että Tolkien torjui ajatuksen siitä, että nandor kutsui itseään nimellä
Danas. – Mitä tulee päätteeseen -
as, se voidaan ehkä rinnastaa sindarin monikolliseen päätteeseen –
ath; todellakin sindarin (”noldorin”) muoto
Danathin selvä läheisyys
Danasiin on todetty LR 353:ssa.[/b]
dóri- ”maa”, eritelty
Lindórinanista. Sanan itsenäinen muoto voi poiketa; on epäselvää mistä
Lindórinanin
i tulee. Etymologioissa eldarilaisissa kielissä ”maa” on johdettu vartalosta
NDOR ”olla, jäädä, levätä, viipyä” (LR 376). Siinä ei mainita nandorinkielisiä sanoja, mutta sindarin
dor on johdettu primitiivisestä
ndorêsta. Tolkien kuitenkin monta vuotta myöhemmin johti eldarilaisten kielien ”maan” vartalosta
DORO ”kuivettunut, kova, tuottamaton” (WJ 413). Kuitenkin, myöhäisempi lähde vahvistaa, että kantahaltiakielen muoto oli
ndorê, ollen muodostettu alkurikasteen
d >
nd:n kautta. Tämä on määritelty ”kovaksi, kuivaksi maaksi” tarkoittaen myöhemmin”maata yleensä”, ja lopulta ”maata” tiettynä alueena ”enemmän tai vähemmän tarkempien rajojen kanssa”. Tuleeko
dóri- todella
ndorêsta on hyvin epävarmaa (tämä voisi pikemminkin myötäillä nandorin *
doraa), mutta sen täytyy olla johdettu samasta vartalojoukosta.
dunna ”musta”; tämä voi olla johdettu *
dunnâsta, vartalo
DUN ”tumma” (LR 355) joko adjektiivisella päättellä -
nâ tai mediaalisella vahventumisella
n >
nn ja yksinkertaisemmalla adjektiivisella päätteellä -
â. Jokatapauksessa, muut nandorin sanat näyttävät menettäneen loppu-
â:nsa, esim.
ealc ”joutsen”
alk-wâ:sta, ja (lainatakseni kokonaisen vastaavan esimerkin)
cogn ”jousi”
ku3nâ:sta. Tästä polveutuva muoto ei ole *
cogna koskemattoman loppuvokaalin kanssa kuten voitaisiin nähdä olevan
dunna:ssa. Kuitenkin, primitiivinen -
ô esiintyy nandorissa –
a:na, vrt.
golda ”noldor-haltia” sanasta
ñgolodô, joten muoto *
dunnô voisi olla mukautunut
dunna, mutta tämä primitiivinen muoto voisi ennemminkin olla substantiivi *”synkkä ihminen/asia”, sillä primitiiviset -
ô, -
nô ovat paremmin nominaaleja kuin adjektiiviisia päätteitä. Tietysti, nandorissa alkuperäinen substantiivi on voinut muuttua adjektiiviksi, tai siihen on voinut kehittyä uudelleen adjektiivinen pääte -
a. Mutta kaikki asiat huomioon ottaen *
dunnâ näyttää silti olevan primitiivisen muodon paras rekonstruoitu sana. Sanat
dunna ja
scella (katso alempaa) herättävät kysymyksen säilyykö alkuperäinen loppu-
â itseasiassa –
a:na silloin kun sitä seuraa kaksoiskonsonantti (vastakohtana sellaisille klustereille, joissa on eri konsonantit) nandorissa.
ealc ”joutsen”, primitiivinen muoto
alk-wâ, johdettu vartalosta
ÁLAK ”syöksyminen” (LR 348);
alk-wâ näyttää olevan adjektiiviinen muodostus (pääte -
wâ), joten primitiivisellä sanalla oli luultavasti sama merkitys kuin vartalolla: ”kiitäminen”, myöhemmin käytetty substantiivina ”kiitävä” ja sovellettu eläimeen. Tolkienin myöhäisemmän ajatuksen mukaan
kw:n olisi pitänyt esiintyä pikemminkin
p:nä kuin
c:nä nandorissa; katso
cwenda. Ehkä likvidit
l ja
r saavat aikaan muutoksia edeltävässä vokaalissa, mutta tällöin voisimme odottaa
almin sijasta muotoa *
ealm sanassa ”jalava-puu”.
edel ”eldar, suurhaltia”. Etymologiassa kerrotaan sanan olevan johdettu vartalosta
ÉLED (LR 356), merkiten ”tähti-kansaa”; Tolkien esittää että danilaisten ja doriathin kielissä käytetään ”muuttuneita” muotoja, selvästi viitaten äänteiden L:n ja D:n paikanvaihdoksiin. Etymologiassa kehitystuloksen on nähtävästi tarkoitettu olevan
eledâ (tämä primitiivinen muoto on sanottu selvästi Letters 281:ssa) >
edela >
edel. Myöhemmin Tolkien rekonstruoi quenyan primitiivisen muodon
Eldan
eldâksi (WJ 360); voisiko tämä tuottaa nandorin
edelin on epävarmaa, jollei loppu-
ld metateesisoitunut [
pitäisikö tähän laittaa ”foneemien järjestyksen muutoksen myötä muuttunut”, vai antaako tämän termin olla?] -
dl:ksi ja vokaali kehittynyt hajottamaan tätä loppuryhmää. - Etymologiassa Tolkien antoi ensin nandorin muodon
elda, ja myöhemmin muutti sitä. *
Eledâ ei voinut tuottaa
eldaa, sillä loppu-
â on pääasiassa kadonnut nandorista.
garma “susi” -3ARAM (LR 360, vedetty yli). Koska quenyan ja ”noldorin” = sindarin samaa juurta olevat sanat olivat
harma ja
araf ( hylätty yhdessä
garman kanssa), primitiivinen muoto voisi olla *
3aramâ. Sana
golda ”noldor-haltia” vahvistaa että nandorissa vierekkäisissä tavuissa olevat kaksi samaa vokaalia synkopoituvat; kuitenkin muissa tapauksissa loppu-
â vain katoaa –
a:ksi muuttumisen sijasta; katso
ealc.
Tämän verran sain tänään; loppuosan yritän huomiseksi. Joitain erittäin karkeita suomennoksia sisältyy käännökseen, ja joidenkin rakenteiden kanssa painin eräänkin vartin, enkä silti osaa sanoa kuinka oikeita ne ovat.
muoks. tosiaan, jotkin lauseet ovat niin huonosti käännettyjä, etten ymmärrä mitä ne edes tarkoittavat (niissä tapauksissa en kyllä ymmärtänyt englanninkielistä versiotakaan)
muoks2. korjasin kirjoitusvirheen ja muutin erään lauseen +