Nibelungin Sormus

Narsil

Hobitti
Moikka!

Löytyykö täältä Richard Wagnerin Nibelungin Sormus -oopperatetralogiaan tutustuneita? Se nimittäin perustuu muinaisgermaanisiin ja -skandinaavisiin taruihin ja muistuttaa Tolkienin teoksia enemmän kuin arvaattekaan... ja musiikki on tietysti MAHTAVAA!


Yhtäläisyyksiä:

Suursormus => Reinin Kullasta tehty taikasormus
Valar => Jumalat (Wotan, Loge, Donner, Froh, Freia, Fricka...)
Gandalf => "Die Wanderer", Vaeltaja, eli Wotan
Gandalfin saarnisauva => Wotanin saarnikeihäs
Anduril/Narsil/Gurthang => Notung-miekka (murtuu & taotaan uudelleen)
9 Mustaa ratsastajaa => 9 Valkyyriaa
Gondorin Valkea Puu/Telperion&Laurelin => Maailmansaarni
Vihan Sota => Jumalten Tuho

Ja sitä rataa...

Kannattaa TODELLA tutustua!
 
Kannattaa hankkia jostakin libretto (teksti) käännöksineen ja tutustua sen avulla tarinaan... muuten siitä ei tule oikein mitään, ellei osaa hemmetin hyvin vanhaa saksaa. Kannattaa alkajaisiksi käydä läpi musiikkikirjastoja.


Muutama pätkä tetralogian 1. osan, Reininkullan, libretosta mielenkiinnon lisäämiseksi... :D
Huomannette yhtäläisyydet LOTR:iin!


Wellegunde: "Maailman rikkaudet voittaa omakseen se, joka takoo Reininkullasta sormuksen, joka antaa hänelle rajattoman vallan."

Woglinde: "Vain se, joka kieltäytyy lemmen vallasta, vain se, joka karkottaa rakkauden ilot, vain se saa omakseen taikavoiman, jolla kullan voi pakottaa sormukseksi."

Alberich: "Eikö teitä vielä pelota? Kisailkaa siis pimeässä, veden kansa! Minä sammutan teiltä valon, riistän särkältä kullan, taon kostavan sormuksen. Virta on todistajani: näin minä kiroan rakkauden!"

Alberich nibelungeille: "Pelkää ja vapise, kesytetty joukko! Totelkaa nopeasti sormuksen herraa!"


Donner: "Kääpiö alistaa meidät kaikki valtaansa, ellei sormusta riistetä häneltä!"

Pääjumala Wotan on korviaan myöten veloissa Fafnerille ja Fasoltille näiden rakennettua Valhallan linnan jumalten asuinpaikaksi. Kuultuaan Alberichin sormuksesta jättiläiset vaativat sitä palkakseen ja sieppaavat pantikseen jumalatar Freian, jolloin Wotan on pakotettu laskeutumaan Nibelungin maanalaisiin luoliin sormusta hakemaan. Viekkaan Logen avulla Wotan vangitsee Alberichin, riistää tältä sormuksen ja päästää sitten menemään.

Alberich: "Olenko nyt vapaa? Todella vapaa? Niinpä osoitan teille vapauteni ensi tervehdyksen! Kirouksen kautta sormus joutui minulle, olkoon se siis kirottu! Sen kullalta minä sain rajattoman vallan, nyt tuokoon sen taika kuoleman sille, joka sitä käyttää! Älköön kukaan sitä iloiten kantako; älköön sen kirkas loiste hymyilkö onnelliselle! Joka sen omistaa, sitä kalvakoon suru, jolta se puuttuu, sitä nakertakoon kateus! Jokainen himoitkoon sitä omakseen, mutta älköön kukaan siitä hyötykö! Turhaan varjelkoon sen herra sitä, se vetäköön murhaajan hänen puoleensa! Kauhu kahlitkoon kuolemaantuomitun pelkurin; koko elinaikansa hän kuolkoon riutuen, sormuksen herra sormuksen orjana, kunnes minä taas pitelen ryöstettyä kädessäni! Näin siunaa viimeisessä hädässä Nibelung sormuksensa! Pidä se vain, varjele sitä hyvin! Kiroustani et vältä!"

Jättiläisveljekset Fafner ja Fasolt kiistelevät sormuksesta:

Fasolt: "Lopeta, röyhkimys! Sormus on minun, minä sain sen Freian katseesta!"

Fafner: "Kätesi pois! Sormus on minun!"

Fasolt: "Minä pidän sen, se kuuluu minulle!"

Fafner: "Pidä tiukasti kiinni, muuten se putoaa! (Hän lyö Fasoltin maahan yhdellä iskulla ja sieppaa kuolevalta sormuksen.) Tähyile nyt Freian katseen perään! Sormukseen et enää koske!"

Wotan: "Nyt huomaan, kuinka kauhea kirouksen voima on!"



Ja siitä hauskuus vasta alkaa... seuraavat 14 oopperatuntia kuvaavat sormuksen pahuuden aikaansaamia tapahtumia ja Wotanin yrityksiä pelastaa tilanne. Mukaan mahtuu niin Gandalf-tyylistä vaeltamista kuin kaksintaisteluja, lohikäärmeitä, valkyyrioita ja tietenkin Alberichin petoksia... Ei klassinen musiikki taidakaan olla niin tylsää? :D
 
Narsil sanoi:
oopperatetralogiaan

Mikä sana!! Ja sitten ku vielä näillä pienillä typerillä rokkari-aivoillaan ymmärtäisi että mitä ihmettä tuo kyseinen sana tarkoittaa... :D

Tuota näytettä, vai mikskä sitä pitäis kutsua, ku luki niin se kyllä vaikutti ihan kivalta... :) Saa nyt nähdä mitä tuumin kun saan Silman luettua - taas kerran :D Voishan sitä vaikka kokeillakin....
 
Blody sanoi:
Narsil sanoi:
oopperatetralogiaan

Mikä sana!! Ja sitten ku vielä näillä pienillä typerillä rokkari-aivoillaan ymmärtäisi että mitä ihmettä tuo kyseinen sana tarkoittaa... :D

Voinen siis avittaa, etteivät pienet rokkarinaivosi vallan nyrjähdä. :D

"Tetralogia" tarkoittaa neliosaista sarjaa samoin kuin trilogia kolmiosaista. Nibelungin Sormus nimittäin koostuu neljästä erillisestä oopperasta, jotka ovat Reininkulta, Valkyyria, Siegfried ja Jumalten tuho.:D Kuitenkin nämä kietoutuvat toisiinsa samaan tapaan kuin Taru Sormusten Herrasta; esim. Jumalten tuho jatkaa suoraan siitä, mihin Siegfried jäi.

Musiikissa taas korostuu leitmotifien eli johtoaiheiden käyttö, elikkä jokaisella merkittävällä hahmolla tai jopa esineellä on oma teemansa, kuten Reinintyttärillä, Jumalilla, Sormuksella, Notung-miekalla jne. Leitmotif oli Wagnerin itsensä kehittämä tekniikka, joka pitkässä, tauottomassa musiikissa (yhtä soittoa alusta loppuun vailla kappaleiden välisiä taukoja muuten kuin näytösten väliajoilla) toimii mielenkiintoa ylläpitävinä musiikillisina "maamerkkeinä" ja tarinaa koossapitävänä elementtinä, ja jota mm. John Williams on käyttänyt Star Wars -elokuvissa; muistanette Darth Vaderin ja Imperiumin synkän marssin, Luken sankariteeman, Leian hempeät soinnut ja Kapinaliiton fanfaarit... samaa on kuultavissa myös Taru Sormusten Herrasta -elokuvissa: mm. Saattueella, hobiteilla, Sormuksella, haltioilla ja rohirrimilla on kullakin omanlaisensa melodia...
 
Eikös se olisi "quadrologia"?

Niin, ja niistä yhtäläisyyksistä... Sankaritaruissa (jotka periytyvät ainakin keskiajalle) on lähes poikkeuksetta sankari, mahtava apuri (eli velho, shamaani, tietäjä) sekä jokin mahtiväline, josta hyvä ja paha taistelevat. Tietysti lopussa hyvä voittaa, paha sortuu, ja maaginen väline tuhoutuu/ palautetaan omistajalle/ suljetaan johonkin kammioon turvaan...

Kunhan tuli mieleen.
 
Dinker sanoi:
Eikös se olisi "quadrologia"?

Alienin yhteydessä on tuokin sana esiintynyt... mutta ei, tässä tapauksessa se on todella tetralogia. Muistelepa geometriasta tetraedria, nelitahokasta kappaletta. Tai tsekkaa sanakirjasta, jos et usko... :D

Niin, ja niistä yhtäläisyyksistä... Sankaritaruissa (jotka periytyvät ainakin keskiajalle) on lähes poikkeuksetta sankari, mahtava apuri (eli velho, shamaani, tietäjä) sekä jokin mahtiväline, josta hyvä ja paha taistelevat. Tietysti lopussa hyvä voittaa, paha sortuu, ja maaginen väline tuhoutuu/ palautetaan omistajalle/ suljetaan johonkin kammioon turvaan...

Kunhan tuli mieleen.

Tässäkin on tietysti voittamattomia sankareita, mutta heillä on useista muista taruista poiketen myös raadollisiakin puolia... Sormus todella palautuu lopussa sinne, mistä se on ryöstettykin, eli Reinintyttärille. Mutta kiintoisasti pääkonna selviää hengissä, tietysti mahtinsa menettäneenä... suunnilleen kaikki muut kuolevat. :D
 
Narsil sanoi:
Mutta kiintoisasti pääkonna selviää hengissä, tietysti mahtinsa menettäneenä... suunnilleen kaikki muut kuolevat. :D
Joka on tietty kuolemaa vastaava tuomio; eihän siitä nyt enää mitään tule, kun ei voi pahistella. Joutuu kerjäläiseksi katuojaan, ja ne paenneet entiset apurit nyt lynkkaavat ;)
 
Narsil sanoi:
Blody sanoi:
Narsil sanoi:
oopperatetralogiaan

Mikä sana!! Ja sitten ku vielä näillä pienillä typerillä rokkari-aivoillaan ymmärtäisi että mitä ihmettä tuo kyseinen sana tarkoittaa... :D

Voinen siis avittaa, etteivät pienet rokkarinaivosi vallan nyrjähdä. :D

"Tetralogia" tarkoittaa neliosaista sarjaa samoin kuin trilogia kolmiosaista.

Kiitti, toi tetralogia aukes, mutta toi muu jäi vielä vähän hämärän peittoon, muuta se voi taas johtua sitä, että meillä oli tänään ranskan kaksoistunti ja mä oon nyt tosi virkeellä päällä... :D Semmoset tunnit pitäis kieltää lailla... :x :yuck: :yawn: :knockout:

Vähän meni off-topiciksi, mutat onneksi vaan vähän... :grin:

Karsin hieman lainausviidakkoa. Kannattaa pyrkia siihen etta viesti on ymmarrettava ilman lainauksiakin. Ja karsia hymioita ja off-topikkia. Kiito. Ereine
 
Narsil sanoi:
Alberich: "Olenko nyt vapaa? Todella vapaa? Niinpä osoitan teille vapauteni ensi tervehdyksen! Kirouksen kautta sormus joutui minulle, olkoon se siis kirottu! Sen kullalta minä sain rajattoman vallan, nyt tuokoon sen taika kuoleman sille, joka sitä käyttää! Älköön kukaan sitä iloiten kantako; älköön sen kirkas loiste hymyilkö onnelliselle! Joka sen omistaa, sitä kalvakoon suru, jolta se puuttuu, sitä nakertakoon kateus! Jokainen himoitkoon sitä omakseen, mutta älköön kukaan siitä hyötykö! Turhaan varjelkoon sen herra sitä, se vetäköön murhaajan hänen puoleensa! Kauhu kahlitkoon kuolemaantuomitun pelkurin; koko elinaikansa hän kuolkoon riutuen, sormuksen herra sormuksen orjana, kunnes minä taas pitelen ryöstettyä kädessäni! Näin siunaa viimeisessä hädässä Nibelung sormuksensa! Pidä se vain, varjele sitä hyvin! Kiroustani et vältä!"

Englanniksi tämä kohta muuten kuuluu:

Since by curse it came to me,
accursed be this ring!
Since its gold gave me
measureless might,
now may its magic bring
death to whoever wears it!
It shall gladden
no happy man;
its bright gleam shall light
on no one lucky!


Liekö vain sattumaa, mutta miten tuleekaan mieleen Isildur ja Kurjenmiekkakentät (Gladden fields)?


Jättiläisveljekset Fafner ja Fasolt kiistelevät sormuksesta:

Fasolt: "Lopeta, röyhkimys! Sormus on minun, minä sain sen Freian katseesta!"

Fafner: "Kätesi pois! Sormus on minun!"

Fasolt: "Minä pidän sen, se kuuluu minulle!"

Fafner: "Pidä tiukasti kiinni, muuten se putoaa! (Hän lyö Fasoltin maahan yhdellä iskulla ja sieppaa kuolevalta sormuksen.) Tähyile nyt Freian katseen perään! Sormukseen et enää koske!"

Joo. Sméagol-Déagol. Jätti vain on muuttunut höpötiksi. Harva LOTR-fani tajuaakaan, kuinka paljosta TSH ja elokuvamusiikki ovat velkaa klassisille taruille ja Wagnerille.
 
Narsil sanoi:
Harva LOTR-fani tajuaakaan, kuinka paljosta TSH ja elokuvamusiikki ovat velkaa klassisille taruille ja Wagnerille.

Varmasti varsin moni LOTR-fani tietää myyttien ja tarujen vaikutuksen Tolkienin tuotantoon, kyllähän siitä on vähintään Kalevalasta jauhettu jo aika paljon.

Enemmän minua jäikin mietityttämään tuo "velka" Wagnerille. Eroaako Wagnerin libretto sitten paljonkin Niebelungeinlaulusta?

edit: muokattu niebelungeinlaulun kirjoitusasua, vaikka siitä varmasti monennäköisiä suomennoksia onkin :)
 
Ei Tolkien ollut välttämättä yhtään mitään velkaa Wagnerille. Tolkien käytti totta kai yhtenä innoitteenaan tuota Nibelungeinlaulua. Mutta Wagner muokkasi Nibelung-epoksen tarinaa aika paljon omiin käyttötarkoituksiin sopiviksi, lisäsi juttuja antiikista ja muista eurooppalaisista taruista ja totta kai muutenkin libretto on tekstinä väkisinkin erilainen kuin se runoeepos.

Carpenterin Tolkien-elämäkerran mukaan Tolkien inhosi tätä Wagnerin Nibelung-tulkintaa ja moitti Wagneria niissä yliopiston herrakerhojen kokouksissa. Tolkienhan itse sanoi että TSH:ssa ja Nibelunginsormuksessa ei ole mitään muuta yhteistä kuin että kumpikin sormus on pyöreä. Ei niissä minustakaan paljon muuta yhteistä ole.

Suosittelen silti tutustumaan Wagnerin tetralogiaan, varsinkin jos tykkää yltiöromanttisista spektaakkeleista. Wagner oli saksalaisen romanttisen oopperan ehdoton huippu.

Itse keskityn oopperoissa aina musiikkiin ja lavastukseen, koska ne tarinat on yleensä ihan naurettavia. Ja ihan aina pitää muuten sen nuoren naisen kuolla traagisesti oopperan lopussa. Hohhoijaa.
 
femme_noir sanoi:
Enemmän minua jäikin mietityttämään tuo "velka" Wagnerille. Eroaako Wagnerin libretto sitten paljonkin Niebelungeinlaulusta?
Tässä tapauksessahan "velka" viittaa lähinnä musiikkiin. Suurin elokuvamusiikki on sävelletty 1800-luvun romanttiseen tyyliin. Tässä Wagnerin vaikutus näkyy erityisesti leitmotifien eli johtoaiheiden käytössä, eli jokaisella tarinan kannalta oleellisella asialla, henkilöllä tai esineellä on oma teemansa -olipa kyse sitten jumalista, miekasta, Voimasta, keisarista tai vaikkapa Sormuksesta tai Saattueesta. Ja tämä teema ilmestyy yleensä muodossa tai toisessa, kun asiaan viitataan tarinassa. Muistanette Luke Skywalkerin, Darth Vaderin, Keisarin, kapinallisten, Sormuksen, Rohanin ja Gondorin ikiomat melodiat ja niin edelleen... velka Wagnerille syntyy siitä, että Wagner kehitti leitmotif-tekniikan.
 
Mun on nyt pakko kysyä, että sanotaanko jossain Gandalfin sauvan olleen saarnipuusta? On mennyt minulta kyllä tämä yksityiskohta ohi silmien.
 
Nerwen sanoi:
Mun on nyt pakko kysyä, että sanotaanko jossain Gandalfin sauvan olleen saarnipuusta? On mennyt minulta kyllä tämä yksityiskohta ohi silmien.
Voi toki, eihän Dilbert nyt palturia puhuisi. :p

"Sauva velhon kädessä voi olla muutakin kuin korkean iän tuki", Háma sanoi. Hän katseli tiukasti saarnisauvaa johon Gandalf nojasi. "Mutta epäilyksen hetkellä luottaa mies omaan harkintaansa. Minä uskon teidät ystäviksi ja kunnianarvoiseksi väeksi jolla ei ole pahoja aikeita. Saatte mennä sisään."

Siispä ainakin Gandalf Valkoisen sauva oli saarnipuinen.
 
Kiitos Halti. Menen tästä vaikka pureskelemaan seiniä.
(Montako kertaa se kirja oikein pitää lukea että kaikki tarttuu mukaan?!)
 
Muistelin, että täällä oli tämmöinenkin aihe. No, eilen telkussa näkyi mainos, jonka mukaan ensi lauantaina (16.12.) tv:stä tulisi Legenda Nibelungin Sormuksesta vuodelta 2004. Saas nähdä, onko ohjelma kyllästetty Wagnerin musiikilla. Joka tapauksessa sormusfanien kannattanee katsoa tämä.

http://www.yle.fi/tv2/?p=kausi_ohjelmat&g=7&ID=2114

Sankareita, mystinen sormus, lohikäärme ja ihana neito. Siinä aineksia kaksiosaisesta elokuvasta, joka perustuu vanhaan saksalaiseen tarinaan Das Nibelunglied ja islantilaiseen tarustoon Völsunga Saga. Niebelungin sormus innoitti myös J.R.R. Tolkienia.
Tarinan päähenkilö on nuori seppä Siegfried, joka on kuninkaallista sukua tietämättä sitä kuitenkaan itse. Eräänä päivänä hän tapaa Islannin kauniin kuningattaren Brunnhildin, ja nuoret rakastuvat toisiinsa.

Siegfried on työssään taitava, ja eräänä päivänä hänen apuaan tarvitaan Burgundissa, jossa aarteita valvova lohikäärme on riehaantunut. Siegfried voittaa lohikäärmeen ja tuo kaikki rikkaudet Burgundin kuninkaalle. Ainoastaan yhden sormuksen hän pitää itse. Mutta sormus ei olekaan mikä tahansa sormus – sitä vainoaa Nigelungin kirous. Ken sormuksen ottaa ja kantaa kullat kammioihinsa, saa tuntea ahneuden korvaavan ystävyyden, viekkauden vievän uskollisuuden…

Elokuvan Legenda Nibelungin sormuksesta (Ring of the Nibelungs, 2004) on ohjannut Uli Edel. Käsikirjoituksesta vastaavat Diane Duane ja Peter Morwood. Pääosissa nähdään Max von Sydow, Brunno Fürmann, Kristanna Løken, Samuel West, Alicia Witt ja Julian Sands.

www.ring-of-the-nibelungs.com


On sitä juonta näköjään hieman muutettu ja lyhennettykin. Vai että valkyyria Brünnhildestä Islannin kuningatar? Toisaalta, koko saagan kertominen vaatisi wagneriaaniset mittasuhteet täyttävän elokuvasarjan, joka ei voisi olla ainakaan lyhyempi kuin Wagnerin oopperatetralogia.
 
Yhtäläisyydet tämäntyyppisissä teoksissa ei tietysti välttämättä tarkoita, että myöhempi kirjoittaja olisi innoittunut tai edes pitänyt tietyn aiemman tekijän työstä.

Mutta löytyyhän yhtäläisyyksiä, sormuksen pyöreyden lisäksi

- Kirottu sormus aiheuttaa ahneutta, vie kulloisenkin kantajansa tuhoon. Kaikki tuntuvat silti havittelevan sormusta. Sormus päätyy lopulta liekkeihin, tasapaino palautuu maailmaan, Valhalla tuhoutuu.
- Voimakas miekka murtuu taistelussa, miekanhaltija saa surmansa. Joku ottaa murtuneen miekan palaset talteen, kuolleen soturin tuleva jälkeläinen takoo aikanaan miekan uudelleen.
- Ahne lohikäärme, joka välittää lähinnä kullasta
- Brünnhilde hylkää jumaluutensa rakkauden vuoksi. Rakastettu on kuolevainen, joka mieheksi vartuttuaan takoo murtuneen miekan uudelleen ja jonka on määrä vapauttaa maailma. (joskin tuo sankari on perso alkoholille ja ilmeisen helposti höynäytettävissä)
- Jumalten asuinsijojen nimet muistuttavat toisiaan (kenties sattuma), Valinor ja Valhalla

Minusta taas esimerkiksi jumaluuteensa kyllästynyttä Wotania tai valkyyrioita ei voi verrata mihinkään Tolkienilla.

Luuttuaja sanoi:
Itse keskityn oopperoissa aina musiikkiin ja lavastukseen, koska ne tarinat on yleensä ihan naurettavia.

Wagnerin tarinat onkin parhaasta päästä oopperamaailmassa...
 
Dilbert sanoi:
Muistelin, että täällä oli tämmöinenkin aihe. No, eilen telkussa näkyi mainos, jonka mukaan ensi lauantaina (16.12.) tv:stä tulisi Legenda Nibelungin Sormuksesta vuodelta 2004.

Kyseinen leffa/leffat tuli eilen (26.5.) jälleen tv:stä. Itselleni tämä tarina oli kokonaan uusi tuttavuus ja leffa kyllä kolahti. Totesin juuri siskolleni, että minulle ei näkymä sovi leffat jotka liittyvät sormuksiin.. Tai mieli järkkyy liiaksi. :grin: Jatkossa ehkä pysyn sormus-leffoista erossa, mikäli niitä eteeni ilmestyy. *heh-heh* :wink:
Tähän tarinaan enemmän perehtyneillä varmasti pyörii nyt silmät päässä ja savu nousee korvista, kun minä intoilen jälleen jostain leffasta! Mutta olenhan moiseen reaktioon jo tottunut TSH leffojen (ja vasta sitä kautta koko Keski-Maan) elämääni tulon myötä.. ;)

Katsoiko kukaan muu eilen Legenda Nibelungin sormuksesta? :) Vai olinko ainut yö-virkku, joka menetti myös loppuyön unet leffan takia.. (Meni usko 'onnellisiin loppuihin' tämän leffan myötä.)
 
Ylös