Now playing

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.

Danyan

Kontulainen
Okei. Muistaakseni tällainen topikki oli joskus ennen muinoin Käärmeessä, mutta se on kai jo tuhottu. Periaatteessa tämä on lainvastainen listaustopikki, mutta kuitenkin ihan hauska sellainen.

Eli, idea on ihan iisi. Kerrot, mitä biisiä kuuntelet sillä hetkellä kun tähän topikkiin kirjoitat. Ei ole tarkoituksena kertoa jokaista biisiä siitä 3000 biisin soittolistalta, vaan tyyliin satunnainen biisi sieltä täältä. Muilla foorumeilla tällainen topikki on toiminut samalla hieman suosittelutopikkina, mutta meillähän sellainen jo oikeastaan on.

Tarkoituksena olisi siis vain ihan katsella mitä kaikkea kontulaiset kuuntelevat. Musahuoneeseenkin vähän enemmän eloa. :)

Ja voitais sopia vaikka sellainen sääntö, että ei kolmea viestiä samalta käyttäjältä peräkkäin.. Jos ette tottele niin lukitsen koko roskan saman tein niin että nätisti!

Death Cab For Cutie - Marching Bands of Manhattan (uusin löytöni)
 
Onks tää taas sellainen topic, jossa täytyy yrittää pakosta keksiä joku tosi erikoinen bändi, josta muut ei ole koskaan kuulleetkaan, niin että vaikuttaisi erikoisemmalta?
Jee!

Loituma: Ievan polokka (kansailvälisille markkinoille suunnatulta levyltä ilmeisesti, kun tietokeella lukee Ieva's polka)
 
amtjoska sanoi:
Onks tää taas sellainen topic, jossa täytyy yrittää pakosta keksiä joku tosi erikoinen bändi, josta muut ei ole koskaan kuulleetkaan, niin että vaikuttaisi erikoisemmalta?
Jee!

No ei oo sellanen topikki. En ainakaan sillä mielellä tätä perustanu.. :|
Miks aina pitää epäillä kaikkea ja olla niin öö.. kriittinen?
 
Metsatöll: Hundiraev.

Joskus ihan puhdas listaus on hauskaa... Ja kontulaisethan osaavat pitää tällaisen aisoissa :grin:
 
Danyan sanoi:
No ei oo sellanen topikki. En ainakaan sillä mielellä tätä perustanu.. :|
Miks aina pitää epäillä kaikkea ja olla niin öö.. kriittinen?

Anteeksi, en tarkoittanut epäillä ja kritisoida kuin itseäni...

kuuntelussa syvä hiljaisuus
 
amtjoska sanoi:
Onks tää taas sellainen topic, jossa täytyy yrittää pakosta keksiä joku tosi erikoinen bändi, josta muut ei ole koskaan kuulleetkaan, niin että vaikuttaisi erikoisemmalta?
Ai että vaikuttaisit itse erikoisemmalta, vai että vaikuttaisi yleensäkin (esim. koko topikki) erikoisemmalta? :p

Levylautasellani on pyörinyt viime aikoina kovasti Nirvanan Nevermind. Onnistuin muutama vuosi sitten tuhoamaan oman kappaleeni soittokelvottomaksi eräänkin epäonnisen tapahtumasarjan päätteeksi, joten olin sangen iloisesti yllättynyt, kun huomasin sen olevan tarjouksessa Anttilassa käydessäni. Vihdoinkin sitä raaski ostaa uuden, nyt rokkaa jälleen.

Tämä levy kun on yksi niistä, jotka ovat todella harvoin missään tarjouksessa - vähän sama kuin vaikka Metallican tai Pink Floydin levyjen kohdalla. (Tosin Pink Floydit ovat muuten olleet jo useamman kuukauden ajan tarjouksessa lähes kaikkialla.)

Eikä suotta yksi maailman parhaista levyistä ikinä.
 
The Pogues: Summer in Siam.
cd eksyi soittimeen kun halusin jotain piristävää masentuneelle mielelleni. Kyseinen kappele ei kyllä ole omiaan niitä nostamaan, mutta koko joukko muita Poguesin kappaleita kylläkin, kuten vaikkapa seuraava raita Turkish song of the Damned.
 
Sillanrakentaja sanoi:
amtjoska sanoi:
Onks tää taas sellainen topic, jossa täytyy yrittää pakosta keksiä joku tosi erikoinen bändi, josta muut ei ole koskaan kuulleetkaan, niin että vaikuttaisi erikoisemmalta?
Ai että vaikuttaisit itse erikoisemmalta, vai että vaikuttaisi yleensäkin (esim. koko topikki) erikoisemmalta? :p

Minähän siis tajusin jo/vasta yläasteella, ettei minusta koskaan tule superjulkkista mallina tai näyttelijänä tai rocklaulajana, eikä muutenkaan kaikkien ihailemaa henkilöä, ja päätin korvata tämän yrittämällä olla jotenkin sisältä erikoinen ja siten selvitä teinimasisteni yli. Jossain vaiheessa huomasin (järkyttyneenä), että kaikki teinit ajattelevat olevansa sisältä ihan erilaisia kuin kaikki muut, (siinä vaiheessa olin jo ehtinyt ostaa Radioheadin Kid A levyn ja yritin kovasti pitää siitä (vähän aikaa onnistuinkin siinä)), joka tapauksessa tajuttuani, etten välttämättä omituista musiikkia kuuntelemalla yms. muilla toimilla muutu sen hienommaksi ihmiseksi, päätin lopulta taantua ja nykyisin kuuntelen lähinnä tippa silmässä 90-luvun eurohumppaa.
Paitsi, että tällaiset topikit herättävät edelleen pienen wannabe-jonkun sisälläni.

juuri nyt: Garbagen I think I'm paranoid (itseasiassa tämän itseanalysoinnin jälkeen hyvä valinta...)
 
Mullakin oli yläasteiässä tuo sama Kid A- (vai oliko OK Computer)-vaihe, jolloin luulin että kaikki muut on tahdottomia idiootteja koska eivät kuuntele tarpeeksi hienoa musiikkia. Onneksi tuo teini-ikä menee ajan myötä ohi. Eurohumppaa en kyllä kuuntele vieläkään, mutta koko ajan on musiikkimaku sentään laajentunut.

Nyt soi joku Schmelzerin viulusonaatti.
 
Ihanaa, täällä jutustellaan. :yay:

Mulla on edelleen Ok Computer -vaihe. Tai ei ees vaihe, vaan se on ihan oikeesti hyvä levy.

Toisin sanoen Kid A tai Ok Computer on ollut teill ns. imagolevy? Samoin kuin itselleni jotkut jazz-levyt ovat. Siitä pitää ainaki koittaa tykätä, koska se on niin erikoista ja erilaista. :p Tosin jazzista mä oon alkanu tykätä viime aikoina.

Oon työpaikalla enkä kuule yhtään mikä tuolla soi. Äsken soi kuitenkin Moneybrotherin They're Building Walls Around Us.
 
En koskaan oppinut pitämään Radioheadin Kid A:sta tai Amnesiacista. Yritin kyllä, ja onhan levyillä muutamia erinomaisia kipaleita, mutta kokonaisuutena olivat aivan liian "taiteellisia" pläjäyksiä. Onneksi Hail To The Thiefillä tultiin pari askelta taaksepäin, osin jopa The Bendsin tunnelmiin. Onhan siinäkin toki muutamia yhä melko hämmentäviä biisejä, mutta on kokonaisuutena mukavampi.

Olen muutenkin helpohkon musiikin ystävä. Enkä nyt tarkoita helpohkolla musiikilla mitään Kiss FM- tai Radio NRJ -tusinapoppista, vaan sellaista, jota ei ole tekemällä tehty vaikeaksi. Jotain hyräiltävää, päähän jäävää, koukkuisaa. Suurin osa kaikesta jatsista nyt on tietty ihan oma lukunsa. Ygh. :wtf:

Now playing: Weeping Willows - Stairs. Muuten ihan älyttömän hyvä biisi, mutta se kohta ennen A-osaa (siis sitä biisin hittiosaa - varsinaista kertsiä kun tässä ei oo), jossa vain lauletaan kovin korkealta pelkät jouset taustalla, on jotenkin kiusallista kuunneltavaa. Toisin olisi tehty, jos olisin toiminut levyn tuottajana. ;)
 
Kuluneen viikon aikana on tullut kuunneltua kaikki 28 Ramones älppäriä. Muutamaa niistä olen tietenkin soittanut useampaankin kertaan. Täysin armotonta menoa ja suoraan sydämestä. On se Dee Dee kova sälli.
 
Kuuntelin Poets of the fallia tuossa aikasemmin syksyllä paljonkin, mutta sitten se jotenkin jäi muiden juttujen tieltä. Satuin kuuntelemaan radiota eilen ja siellä soi tämä kyseinen biisi, sain samalla muistutuksen bändin levyn omistamisesta.

Poets of The Fall - Illusion and Dream.
 
Lacrimosa - Not every pain hurts
Mukavan rauhallinen kappale ja tässä laulaa vain bändissä vaikuttava nainen, jolla on hyvä ääni. Yleensä mieslaulaja laulaa kappaleissa.
 
The decemberists - Eli, The Barrow Boy

Aivan ihana kappale. Oikeestaan kaikki bändin kappaleet. Sanoitukset ovat "satumaisia", niin että ne siis ovat kuin pieniä satuja. Musiikkilaji jonkinlaista poppia. Kyseinen kappale kertoo pojasta, joka työntelee tynnyriään (en nyt keksi parempaa sanaa) vielä kuolemansakin jälkeen.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös