Onko Hugo Piukkapaula kohdannut voittajansa?

Tämä sopinee tänne:
Päätin ottaa selville, kuinka suuri määrä onkaan kirjahyllyni alaosan täyttävien kirjaston kirjojen määrä. No, niitä löytyi kokonaista kaksikahdeksatta (LXXII) kappaletta (Yhteensä kolmesta eri kirjastosta, muuten). Haastankin nyt kaikki muut kontulaiset tutkailemaan itseään ja lainaustietojaan - onko kukaan muu jäänyt samanlaiseen kierteeseen (menen kirjastoon, lainaan kirjan, kaksi, kolme, viisi. Luen yhden, palautan sen, lainaan viisi lisää, ja ruletti jatkuu, kunnes lukemattomien puoliluettujen kirjojen kaikki uusintakerrat ovat menneet täyteen, jolloin joudun niistä luopumaan ja lohdutukseksi lainaan kymmenen uutta kirjaa) kuin minä?

Minulla on vain muutama hassu sarjakuva-albumi lainatavarana. Päätin kirjastossa päivittyä tarkastaja Ankardon ja Petri Hiltusen suhteen ja lainasin pari molempia.

Tampere-miitti-topicissa kertovat että menevät katsomaan leffaa Epämiellyttävä totuus. Ilmestyyköhän valkokankaalle puoleksitoista tunniksi teksti: "TURKU ON PAREMPI"? Miittiläiset itse kertokoot...

Jaoin tämän keskustelun omaksi kokonaisuudekseen. Toivottavasti päätökseni on kaunis ja hyvä.

Vastaisinkin kysymykseen, mutta menin sadan lainakirjan kohdalla sekaisin laskuissani. Arvatkaa, kuka lihottaa kirjastojen sakkomaksukassaa aivan tosissaan? Miksi eräpäivät muistaa aina päivän myöhässä? Miksi pitää lainata kirjoja periaatteella "tuonkin voisin ehkä lukea, jos on aikaa"? Toisaalta, miksi kirjoja pitäisi ostaa, kun niitä saa ilmaiseksikin käyttöönsä pitkiksi ajoiksi? Ennen kaikkea sanakirjoja ja muita hyviä hakuteoksia.

Teit minusta samalla Kulmikkaan Pöydän johtavan off-topiccaajan. Alunperinhän Ereinionin aloittama ketju oli vain viimeisin Huomioita elämästä, maailmankaikkeudesta yms. -topicissa mainituista huomioista ennen minun tekstiäni. Siellä kaksi erilaista huomiota ei herätä kummastusta toisin kuin tässä topicissa. En silti viitsi editoida tekstiäni. Ja vanhasta tottumuksesta kirjoitan tässäkin pätkässä jotain aiheesta, koska silloin konnavahtien on vähemmän perusteltua poistaa teksti. Kulmikkaassa Pöydässä se ei olisi välttämätöntä, mutta on ihan hyvä pitää jäykkää käytäntöä yllä niin sitä tulee noudatettua sitten Pyöreässä Pöydässäkin offaillessa.

Kerran kirjastotäti tuumi harmistuneena, ettei pystynyt rankaisemaan minua paremmin kuin vähän sakottamalla kun palautin yhden hartaasti etsityn kirjan. Hän olisi selvästi halunnut vähintään iskeä rystysilleni viivottimella Toiselle kirjastotädille kerroin palauttavani kirjan joka oli lainattu "liitukaudella". Ei se ihan niin vanha laina ollut.

Tik sanoi:

Vastaisinkin kysymykseen, mutta menin sadan lainakirjan kohdalla sekaisin laskuissani.

Click to expand...

Mistä saa lainata sata kirjaa?!? O_o Helmetissä ainakin on kirottu 40 niteen raja, ja olen vähän väliä helisemässä sen kanssa, kun jotain pitäisi aina palauttaa ennen kuin saan hakea kaikki varaamani ihanuudet, enkä sitten ehdi lukea kaikkea, ja sitten ne pitää varata uudelleen, ja sitten pitää taas jotain muuta palauttaa, että saan ne uudelleen varatut haettua ja niin edelleen.

Tällä hetkellä tilanne tosin on ihan inhimillinen, lainassa on helmet-tietokannan mukaan 30 nidettä ja viisi odottaa noutoa, joten mitään ei tarvitse palauttaa. Ellen sitten innostu ronkkimaan varaamieni niteiden lisäksi hyllystä yli viittä muuta lainattavaa, siellä kun on aina vaikka mitä kivaa näkösällä...

Erehtykääpä kirjastoon töihin joksikin aikaa!
Miulla oli ennen oikein hyvä periaate muutamasta kirjalainasta. Sitten töissä ollessa tuli kerättyä aina hyvännäköinen uutuus, palautus ja hyllyn kätköistä löytynyt teos. Tais silloin lähennellä lainasaldo kolmeakymmentä, joka tietenkin oli ihan hirveän paljon minulle.
Nyt olen pikkuhiljaa saanut saldoa tiputeltua 12 kplseen ja onneksi niistäkin on 2 videota ja yksi sanakirja.

Motkotin ennen paljonkin mössylleni, että hänellä oli sallituissa rajoissa 60 lainaa ja miulla oli korkeintaan se kolme. Nyt taitaa miekkosella olla se 15 melko normaali, joten tässä tilanteessa en voi sanoa asiasta enää mitään.

Niin, ja Kuopiossa on lainattavien niteiden määrä 60 kpl. Eli vaikka kirjoja 35, dvd:itä 5, cd:itä 15 ja videoita 5. Tai vaan kirjoja se 60 kpl.

Mikä on pisin laina-aikanne?
Mie teen paraikaa uutta ennätystäni, mutta taitaapas noiden lainojen laina-aika sijoittua työjaksoni lopulle eli tämän vuoden maaliskuulle, eli ei ne niin vanhoja ollutkaan, mitä luulin. Puoli vuotta siis. Taitaa aerobic-videot ja parisuhdeopas olla sellaisia, jotka ovat nyt kestolainassa.

Ei nyt kummoisia lukuja, mutta on mielenkiintoista tehdä analyysia omasta lainauskäyttäytymisestä ja mahdollisesti korjata pahoja tapojaan.

Asun onnekseni pienessä kunnassa, joten kirjastomme ei ole suuren suuri. Siitä huolimatta viime kesänä, vaikka luulin kolunneeni hyllyt läpi tarkkaan ja lukeneeni kaiken lukemisen arvoisen, niin kuinka ollakaan... Töissä ollessani törmäsin päivittäin non kuuteen kirjaan, jotka halusin lainata, ja tulin kaukolainanneeksi itselleni vaikka mitä, kun se oli työntekijöille ilmaista. Ennätykseni ei ihan Tikiä taida lyödä, samaan aikaan minulla oli lainassa 96 kirjaa, mutta jos laskemme mukaan myös Orivedeltä lainassa olleet cd:t ja Ajan Pyörät, niin taitaapa yhteensä tulla jotakuinkin 120 ja risat. Uskoisin, että tuo kirjahiiremme (tai rottamme) päihittää silti kenet tahansa kontulaisen.

Siinä vaiheessa äitini heräsi ja kantoi kuusi kassillista takaisin kirjastoon, vaikka kuinka valitin, etten ole kaikkia vielä lukenut. (Taisi jäädä ainakin kolmasosa lukematta, loppujen lopuksi.)

Minulla on sellainen paha tapa, että aloitan useita kirjoja samaan aikaan. Nytkin taitaa olla kesken 9, kaksi englanniksi, yksi ruotsiksi ja 6 suomeksi. Sormusten Herraa luen Lukutuvan projektin tähden aika hitaalla tempolla, onneksi se löytyy omasta hyllystä, en ole helisemässä lainanpidennysten kanssa.

Luetteko te monia teoksia samaan aikaan?

S.E.h.v: in cd "Puoli viisi aamulla" oli minulla semmoiset kuutisen kuukautta, kadoksissakin välillä (äiti mokoma oli varastanut sen kuunteluun), mutta viimein toissapäivänä senkin palautin.

Ereinion´in kuvailema oravanpyörä kuulostaa niin tutulta.

Helmetin 40 lainan rajoitus tuottaa minullekin usein raastavia
eronhetkiä lukemattajääneistä kirjoista. Kun on pakko palauttaa
aina jotakin jotta pääsee lainaamaan lisää kirjoja.
Pelastuksekseni Helsingissä on myös pohjoismainen kirjasto,
josta saa lainata kirjoja ilman minkäänlaisia inhottavia rajoituksia. !

Omien lainojeni määrä on tällä hetkellä kuudenkymmenen
tienoilla, koska olen ollut koko viikon kipeänä eli olen päässyt
vain naapuritalon lainarajoitteiseen kirjastoon. Kunhan tästä
paranen niin tuo määrä tuplaantuu.

Kirjojen lainaaminen on terapeuttista. Ei mikään piristä niin
kuin repullinen vastalainattuja kirjaston kirjoja!

Pienessä mittakaavassa tuo oravanpyörä on minullekin tuttu. Hankalinta on ollut, kun on asioinut useammassa kirjastossa kuin yhdessä. Olen mennyt hakemaan tai palauttamaan jotain tiettyä kirjaa johonkin harvemmin käyttämääni kirjastoon, niin kummasti on pakko katsoa, löytyisikö sieltä jotain mielenkiintoista. Niinpä sitä on lainoja useammasta kirjastosta samaan aikaan ja eräpäivistä menee luonnollisesti sekaisin. Netissä voi onneksi uusia kaikki lainansa samalla kerralla, saapahan eräpäivän samaksi.

Työprojektin takia en ole ehtinyt lainaamiani romaaneja lukea, ties kuinka monta kertaa olen jo uusinut. Mitäs niitä nyt siellä hyllyssä lymyilee: LeGuin, Lucius Shepard, Perez-Reverte. Tainaronin olen ehtinyt lukea jo aikaa sitten mutten palauttaa. Viisi kertaa taitaa olla maksimi Helmetissä uusimiseen. Diplomityötä tehdessä se täyttyi pariinkin otteeseen. Nyt olen eniten huolissani työprojektin kirjojen takia, joita olen arkkitehtiosaston kirjastosta lainaillut melkoisen pinon. Osa niistä piileskellee muiden projektiin osallistuneiden hallussa. Pitäisi ruveta palauttelemaan.

Tuttua tutumpaa on minullekin tuo oravanpyörä. Tälläkin hetkellä taitaa olla neljä kirjaa kesken (yksi niistä TSH, kun päätin jatkaa sitä vasta sitten, kun pääsette Lukutuvassa samaan vaiheeseen kanssani). Olen pyrkinyt pitämään lainattujen kirjojen määrän alle 30 ihan vain oman mielenterveyteni vuoksi. Minua ärsyttää suunnattomasti, jos joudun palauttamaan kirjan takaisin kirjastoon lukematta sitä...

Toiseenkin ongelmaan (?) olen kirjaston kirjojen kanssa törmännyt. Lainasin yliopiston kirjastosta kirjan yhtä harjoitustyötä varten ja kirja on vieläkin lainassa... En vain ole saanut sitä palautettua, kun kirjassa on kaikkea äärimmäisen hyödyllistä ja tarpeellista tietoa (niin kai...). Kirja on lainattu joskus lokakuussa 2003... :hups: Koulumme kirjastossa on uusimisraja 99 kertaa ja kirjastoon tutustuessamme meille vihjattiin, että kukaan ei koskaan ole tuohon päässyt. Pyysivät ystävällisesti ilmoittamaan, jos joskus joku tuon saavuttaa. Eivät uskoneet, että joku tuohon joskus pääsisi.

Siirrytäänpä sulavasti hiukan toisenlaiseen aiheeseen:
Tuli tuossa päivänä muutamana mieleen, että pitäisi joskus pitää kirjaa kaikesta lukemastaan. No, ajattelinpa sitten, että merkitään kaikki marraskuun aikana luetut opukset muistiin, ja katsotaan sitten, millainen setti niistä tulee. Koska olen kiinnostunut, onko Konnussa joku vielä minuakin pahempi kirjaholisti, ajattelin haastaa muitakin mukaan. Eräänlainen "kenellä on vähiten elämää poissa kirjahyllyn luota" -skaba siis. Palkinnoksi voittajalle lukulasit, tai sitten vaihtoehtoisesti Hannes Steinin Vihdoinkin eroon ajattelusta! -opus.
Keitä lähtee mukaan?

Siis ne, mitkä on luettu alusta loppuun marraskuun aikana, ei marraskuun aikana aloitetut kirjat tai marraskuussa loppuun luetut mutta jo aikaisemmin aloitetut? Minulta kyllä osallistuminen onnistuisi, pidän muutenkin suhteellisen säntillistä lukupäiväkirjaa. Mutta noteerataanko sellaisia kirjoja, joita ei ole aikomustakaan lukea kokonaan, vaan joista etsitään vain jotain tiettyä tietoa (esimerkkinä lainaamani laivaensyklopedia, josta opiskelen nimenomaan vain ja ainoastaan 1700-luvun ja sitä varhaisempia alustyyppejä)?

Btw: lapseni sai tänään oman kirjastokortin. Nyt meillä on siis yhteensä 80 niteen kiintiö käytettävissämme, ja nelivuotiaan holhoojana hänen korttinsa tunnuslukuineen on minun hallussani. Muhahaa!

Itse en ajatellut työntää jotakin esseiden lähdeteoksia mukaan, jos niitä ei kokonaan tule luettua. Kai tässä saa toimia sen mukaan, kuin itse parhaaksi kokee. (Paitsi jos tästä tulee kaamea ja verinen kilpailu niin sitten sovittakoon jotta niisä kirjoista, jotka on aloitettu jo aiemmin tai joita ei ole loppuun ehditty, merkitään miltä sivulta minne on ehtinyt.)

Ömhöm... tuotanoin. Minulla on tällä hetkellä lainassa noin puolisen toistakymmentä kirjaa, joista muuten laskutusraja (kuusi euroa) on jo aikaa sitten umpeutunut ja kirjasto muistaa minua sähköpostilla asiasta joka toinen päivä. No, joka tapauksessa. Minulla on ollut kyllä Helsingissä joskus viime vuonna lainassa seitsemänkymmentä nidettä joten ei se kyllä mikään este ollut. Kahden kaverin kanssa lainattiin yhteensä 130 kirjaa ja lehteä. Laskettiin että jos myöhästyy, yksi päivä maksaa 44 euroa (noin teoriatasolla) joten huvitti kovasti tuo. Mutta kyllä kirjastotäti pystyy sen rajoituksen (40 nidettä) kumoamaan Helsingissäkin kun oikein kauniisti pyytää.

Voisin tulla mukaan tuohon, kun koeviikkokin osuu joulukuun alkupuolelle

Ala-asteella voitin Sivujen Sankarit-lukukilvan, vaviskaa! Tosin enää en lue niin paljon 20-osaisia fantasiakirjasarjoja.

Ereinion sanoi:

Tuli tuossa päivänä muutamana mieleen, että pitäisi joskus pitää kirjaa kaikesta lukemastaan.

Click to expand...

Puoliksi offina. Suosittelen tätä tapaa kaikille lukijoille! On kiva seurata, mitä itse tulee vuosien varrella luettua. Itse olen merkinnyt kaikki lukemani kirjat vuodesta 2003 lähtien, kun uudeksi vuodeksi piti keksiä joku uusi kiva juttu. Välillä on hyvä tarkistaa, että minkäs osan siitä ja siitä kirjasarjasta viimeksi luki, luin sitä kirjaa silloin kun katsoin sen ja sen leffan, niin voin tarkistaa mikä kuukausi se oli tai muuten vain katsella mitä on lukenut ja paras juttu: montako kirjaa luen vuodessa.
Joskus on myös hupaisaa löytää listasta joku sellainen kirja, mitä ei todellakaan muista lukeneensa, vai mitä sanotte "Kalun käyttöoppaasta"?

Vinyarogwen sanoi:

mitä sanotte "Kalun käyttöoppaasta"?

Click to expand...

Kykenemättä sanomaan mitään tyydymme tuijottamaan.

Ereinion, haaste otettu vastaan. Ei kai muuta sanottavaa ollutkaan.

Täälläkin haaste otetaan vastaan. Muutenkin tulee pidettyä kirjaa lukemisista, niin tämä menee sitten samalla vaivalla.

Marraskuun saldo:

Kokonaan marraskuussa luettuja:

Frances Hodgson Burnett: Pikku Prinsessa
Tove Jansson: Taikatalvi (luettuna ääneen pikku palleroiselleni)
C.J. Sansom: Sovereign

Suurimmaksi osaksi marraskuussa luettuja:

Maria Lang: Inte flera mord!
Pratchett, Stewart & Cohen: The Science of Discworld II
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus (luettuna ääneen pikku palleroiselleni)
Reijo Ahtokari: Salat ja valat. Vapaamuurarit suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisuudessa 1756 - 1996 (ja ei, tämä ei ole tenttikirja vaikka jokaikinen kirjan kädessäni nähnyt ihminen tuntuu niin kuvitelleen. Valitsin sen luettavakseni puhtaasti omaksi ilokseni.)