Perhosvaikutus

En löytänyt tästä keskustelua, joten pakkohan se oli tehdä ite.

Eli, ovatko kontulaiset tutustuneet tähän Ashton Kutcherin tähdittämään, tällä hetkillä teattereissa pyörivään yliluonnolliseen trilleriin? Mitä piditte?

Itse näin elokuvan tänään ja odotin sen olevan samanlaista sontaa, kuin Kutcherin aikaisemmat elokuvat. Mutta ilokseni elokuva olikin erittäin positiivinen yllätys, ja tuijotin koko vajaan kaksi tuntisen elokuvaa silmät naulittuna. Tylsää ei tullut missään vaiheessa ja parissa kohdassa taisin pomppia penkissä säikähyksestä. Elokuva oli IMO erittäin yllättävä, ja jos nyt loppu ei mikään maailman suurin neroleimaus ollutkaan, niin minä ainakin tykkäsin.

Kutcherhan siis esittää elokuvassa poikaa, jolla on pienestä pitäen ollut muistikatkoksia ja kaikki ikävät lapsuusmuistot katoaa. Sitten eräänä päivänä nuorna miehenä, hän huomaa, että voi liikkua ajassa, ja päättää korjata rakkainpansa elämän, poistamalla kaikki hänelle tapahtuneet ikävät asia. No seuraukset ei kuitenkaan ole ihan toivotun laiset, jne..
Elokuvan muissa pääosissa nähdään mm. Amy Smart, Melora Walters ja Eric Stoltz.

Meitsillä oli tämän suhteen aika samankaltainen fiilis, mitään kun en odottanut elokuvalta, niin yllätyin positiivisesti. Ashton Kutcherkaan ei loppujen lopuksi hirvittävästi tuntunut Kelsolta, ja muutenkin suoriutui tehtävästään lähes kunnialla. Ihan ei rahkeet vielä riitä näin "vaikeaan" elokuvaan, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Käsikirjoitus oli ihan kiva, samaa ideaa on mun mielestä kierrätetty ties kuinka monta kertaa, joten sinänsä leffa ei tarjonnut mitään maailmaa mullistavaa. Lievää skitsofreenisyyttä oli kyllä hengessä, tietyllä tavalla oltiin tekemässä elokuvaa teineille, mutta kuitenkin leffa latoo valkokankaalle toinen toisiaan rankempia juttuja. Varmaan menee herkemmillä katsojilla luu väärään kurkkuun, mikäli erehtyvät ottamaan ikäsuositukset kevyesti.

Anyways, yllättävän hyvä elokuva, ei mikään uusi Kummisetä kuitenkaan. Mikäli pystyy sietämään Ashton Kutcheria lähes koko elokuvallisen, niin kannattaa harkita.

Leffa alkoi tosi hyvin.
Tunnelma oli irrationaalinen ja lyijynraskas.
Juoni keveni tasaisesti loppua kohti.
Jossain vaiheessa trillerimäinen,jopa kauhuvaikutteinen tunnelma muuttui kepeän teinihuumorin puolelle,melkein.
Loppuratkaisu oli tosi ikävä.
Jos koko elokuvan ajan paasataan,että "hyväksykää maailma sellaisena kuin se on,Jumalan leikkiminen on pahasta",silti loppuratkaisuksi saadaan melkein onnellinen ja ongelmat ratkesivat "pahan keinoilla".
Eli kaksi viimeistä kohtausta pilasi koko elokuvan sanoman.

Mutta varsinkin alun puolesta tosi hyvä elokuva.