Pitäisi mennä nukkumaan, mutta...

On taas näitä perinteisiä päiviä siinä mielessä, että on ollut väsynyt/vetämätön olo koko päivän... ja sitten kas kummaa kun pitäisi unille mennä, niin siitä huolimatta sitä ei sitten vaan saa sitä aikaiseksi.

Eli tämän topikin tarkoitus on antaa väylä itseaivopesulle, jotta menisi nukkumaan ajoissa. Myös motivaatiovinkkejä saa jaella jos sattuu sellainen sopiva sauma.


Ensinnäkin: kaikki joille normaalisti voisin nykyisellään höpötellä ovat jo menneet unille. Tämän luulisi olevan selvin merkki siitä, että pitäisi pistää papimaan.

Toisekseen: en ihan oikeasti ole saanut tänään hyödyllistä aikaiseksi. Töissäkin aikaansaaminen oli varsin lievää.

Siksitoisekseen: heräsin aikamoisen aikaisin, puoli kahdeksalta jo. Se on aikamoisen hieno heräämisaika ihan ilman minkäänlaisia herätysapuja ja paljon parempi kuin maanantain oliko 11.15 herääminen... eli kuitenkin, pitäisi oikeasti väsyttää jo tuossakin valossa niin paljon, että unille olisi mentävä.


Sitten kuitenkin on näitä typeriä ideoita, joita saa just nyt kun ei pitäisi. Kuten että voisi lisätä miittisivulle laskurin, joka kertoo kuinka pitkä aika on seuraavan miitin alkuun. Siis ihan tyhjänpäiväinen asia sinänsä. Kiva, mutta tarpeeton. Ja nyt sitten tietty semmoista tekisi mieli toteuttaa. Voi huoh sentään.

Eli jos nyt olen sitä mieltä, että tämä itseaivopesu on toiminut ja menen nukkumaan. Peppu ylös ja näyttö kiinni. Mars mars. Ei patukka.

Räkätauti pysäyttää nukkumisyritykset: aina kun alan laskeutua levolle, keskeyttää niistäminen hyvin valmistellun työn. Aika turhauttavaa.

Miksi aina on pakko säveltää yöllä? Tajuta asioita yöllä? Ainakin varmistaa ettei seuraavana päivänä tajua univelaltaan yhtään mitään. Seitsemältä pitäisi herätä ja pitkä päivä edessä, mutta kun yövalvominen on niin kivaa, kun on yksin ja hiljaista ja pimeää ja huonotkin ideat tuntuvat hyviltä.

Ajatus, että huomisesta tulee huono päivä jos en nyt nuku ei toimi, koska huomisesta tulee todennäköisesti huono päivä joka tapauksessa. Aivot pois päältä, koko päivänä ei ole musiikkia (ainoa päivä viikosta, lukkarissani on kuusi tuntia musaa) ja ei vaan jaksaisi. Negatiivisen ilmapiirin omaava paikka ei ole inspiroiva ja juuri nyt tekisi mieli tehdä mielekkäitä asioita.

Minulla ei oikeastaan ole hyviä syitä mennä nukkumaan paitsi itsekuri niin ehkä yritän totella sitä ja painua pehkuihin. 6h 15min aikaa nukkua.

Olen koko viikon ollut töissä vasta klo 11 - 12 jäljistä. Tänäänkin (siis eilen) minulla oli herätys "jo" 9.45, mutta kas vain kun heräsin lopulta vasta 11.45 ja sitten piti siihen päälle möhmötellä vähän sitä, että taas meni myöhäiseksi. Ja koska on sprintin päättävä perjantai, niin pitäisi olla yhdeksältä töissä. Joten ratkaisu? Valvo yö. Ainakin olen sentään aikaisin perjantaina kotona, jeij... tosin siitä ilosta ei pahemmin pääse nauttimaan.

Ongelma on siinä, että nukkuminen on kivaa mutta nukkumaan meneminen ei.

Tämmöinen pieni ongelma on, että minä kyllä menen mieluusti nukkumaan varhain, mutta kun en pysy siellä unten mailla. Viime yökin meni niin, että yhdeksältä petiin ja yhdeltä ylös. Kahden jälkeen yritin vielä mennä uudestaan nukkumaan, mutta eipä auttanut.

Voisinkin vaihtaa Merrin nukkumaanmenoa kammoksuvan sielun omaani.

Ärsyttää kyllä, kun yhteiskunta on suunniteltu enemmän aamuvirkuille kuin iltavirkuille. Minulle ainakin aamulla klo 8 ( :15 ) alkavat luennot ovat täyttä tuskaa. Silloin harvoin kun niille eksyn, niin eipä siellä kyllä ihan hirveästi koskaan ole porukkaa. Ainakin yliopistossa voitaisiin ihan hyvin luentojen osalta myöhäistää päivän ensimmäiset luennot alkamaan kello 10 ( :15 ). Tämä olisi varmaankin ihan sopiva kompromissi kaikille osapuolille. Monesti olen yrittänyt siirtää unirytmiä sinne klo 22-24 väliin, mutta lopulta huomaan kuitenkin, että itselleni ominaisin aika nukkumaan menemiselle on siinä 01:00 +- 30min.

Unirytmit ovat tosiaan kumman yksilöllisiä. Minä taas herään mielelläni aikaisin ja jo klo 16 maissa huomaan että en enää kykene samalla tavalla älylliseen ja keskittymistä taikka kärsivällisyyttä vaativaan tekemiseen kuin aamulla. Klo 22 kauppalistojen miettiminen on jo liian vaativaa hommaa ja saa minut tuskastumaan kun ajatus harhailee.
Kun vaan oppisi menemään ajoissa sänkyyn että saisi sen tarvittavan unen vaikka herääkin ajoissa. Nykyään menee ihan liian usein puolilleöin ja kun herään yleensä arkena kuuden maissa kun mies ja lapsi lähtevät niin kuuden tunnin uni ei vaan riitä. Tarvitsen n. kahdeksan tuntia unta yössä ollakseni pirteä ja täydessä toimintatarmossa. Eli minun pitäisi olla viimeistään klo 22 sängyssä.
Nyt tuo pieni Spyro vielä sotkee pakkaa, mutta se on nyt ohimenevä vaihe elämässä. Ja erityisesti nyt olisi hyvä osata mennä ajoissa nukkumaan kun yö on katkonainen.