Poets of the Fall

No niin. Olen nyt sen verran ihastunut tähän bändiin, että se saa oman topikin.

Poets of the Fallin eka sinkku Late Goodbye on soinut radiossa jo vaikka kuinka pitkään, en edes tiedä tarkkaan, että mistä asti ( ainakin vuoden though)? Bändin ensimmäinen pitkäsoitto Signs of Life ilmestyi tässä vähän aikaa sitten ja kipusi suoraan listaykköseksi. Kelatkaa, levy on omakustanne. Musta on aivan mielettömän hienoa, että kerrankin listaykkösenä on bändi, jonka takana ei häärää mitään suurta levy-yhtiötä. Minusta se on kunnioitettavaa ja lisää tykkäämistänikin.

Mutta niin. Kaikki on varmaan kuulleet justiin Late Goodbyen, Liftin ja nyt on näköjään radiossa alkanut soida Illusion & Dream, joka on IMHO levyn paras biisi. Minä tykkään Poetseista aivan valtavasti. Joitakuita häiritsee liika "amerikkalaisuus", musta se on tässä tapauksessa vaan plussaa. Tai no, itseasiassa sillä ei ole mitään väliä. Hyvin vähän suomalaiseltahan Poetsit kuulostaa.

Keikkaa en ole vielä päässyt todistamaan, mutta tuokin korjaantuu 15.3. kun bändi esiintyy Tavastialla. Liputkin löytyy jo!

Öö. Signs of Life on vaan ihan törkeän hyvä levy. Parhaimpia vetoja siltä ovat justiin Illusion and Dream, Sleep, Stay ja nuo hitit, Late Goodbye ja Lift.

Itte asiassa mie tykkään suht paljo kans. Hitsi kun ei ou sitä levyä. Tai jos mistään tykkäämisestä voidaan puhua, jos on suunnilleen kolme biisiä vuan kuullu :roll: Mutta nepä onkin sitten ihan mahtavia Late Goodbye on ehkä paras mitä oun kuullu. Ja samalla ensimmäinen. Hyvä että YleX:llä soittivat suht paljon, niin tarttu tähänkin päähän En mie muuta nyt osaa sanoa.

Olen kuullut vain sen verran mitä radiossa soitetaan, mutta olin suorastaan ällistynyt kun kuulin tämän olevan suomalainen poppoo. Positiivisella tavalla amerikkalainen. Olisikohan ollut Lift ensimmäinen kappale jonka näiltä kuulin, siinä on nostetta.

Liftissä tosiaan on nostetta. Sen verran, mitä olen muuta levyä kuullut, niin aika pohjoisamerikkalaista meininkiä tuntuu pojilla olevan, isoa soundia jne. Ensimmäisenä mieleen tulee jokin Nickelbackin (yöh) ja Creedin risteytys, johon on lisätty aavistus Bon Jovia. Täytyisikin tahkota levy oikein kunnolla läpi, noin ohimennen kuultuna se jäi kyllä vähän tylsähköksi ja ilmeettömäksi perusrockiksi. Liftiä lukuunottamatta.

Tunnustan myös tykästyneeni bändiin. Taisin ekan kerran kuulla kyseistä poppoota automatkalla Laukaalle tässä jokin aika sitten. :wink: Ostin tuossa viikko sitten levynkin ja onhan sitä tullut kuunneltua ihan kiittettävästi. Jos Bon Jovi uppoaa niin miksipä ei tämäkin.

Keikalle olisi kyllä päästävä, mutta kukaan kaveri ei kyllä taida olla lähdössä mukaan, hmpf.

Täytyy tunnustaa, että olen yllättynyt että Poets Of the Fall breikkasi. Materiaali oli kyllä loistavaa jo alusta alkaen, lähtökohdat eivät (ainakaan historiallisesti ottaen).
Kuuntelin Late Goodbyeta tuossa puolitoista vuotta sitten enemmänkin, mutta koko bändi unohtui pitkäksi aikaa. Kunnes YleX alkoi soittamaan Late Goodbyeta. Oli kyllä mennä auto ojaan, kun kuulin PotF:ia valtakunnallissa radiossa

Taitaa olla historian ensimmäinen tietokonepelin kautta pinnalle noussut bändi. Max Payne 2:den loppukrediittejä vartenhan Late Goodbye alunperin sävellettiin. Ja kyllä se kiinnitti huomion, koska pelimusiikki on valtaosin instrumentaalista.

Levyltä ehkä eniten ovat säväyttäneet Overboard, 3am, Everything Fades ja Illusion & Dream.

Mitä mieltä muuten olette siitä "salaiselta" sivulta löytyvästä Liftin "Dramadance" remixistä? Klassista Captainia, huomaa kyllä mistä musiikkitaustasta kaveri on PotFiin eksynyt

Hmm, yllätyin että aika vähän viestejä tässä topikissa. Onhan kyseessä tämän hetken yksi parhaimpia suomalaisbändejä!

Itsekin olen ihastunut tähän bändiin jo "Late Goodbye" -sinkun aikoihin. Itse albumi on hemmetin kova debyyttilevy bändille. Lift on loistava biisi, Overboard myös kiva kappale, Late Goodbye uskomaton, Don't Mess With Me henkilökohtainen suosikkini..

Kaikki biisit on uskomattoman hyviä, levy on pyörinyt soittimessani jo satoja kertoja. Enään on pakko päästä bändin keikalle katsomaan bändiä livenä.

Don't Mess With Mesta on tullu munkin suuri suosikkini tässä viime aikoina.

Ja hoi kaikki! Poets of the Fall Helsingin On The Rocksissa 1.6. Lämppäämässä mainio porilaisyhtye Ground. Sinne kaik! Mä meen ainaski, ku nimenki saa listalle. :yay:

Ihanaa! Tää on yks miun lempi bändeistä, itse asiassa tullut vasta vähän aika sitten! Illusion and Dreams on mahtava! Muitakin biisejä oon kuullu ja kyllä he tekee aivan mahtavaa musaa. Ens kesänä nään bändin livenä :wink:

Hieno yhtye tämä Poets Of The Fall, itse omistan heiltä kaiken jullkaistun materiaalin, ja löysin yhtyeen kauan ennen ensimmäistäkään radiohittiä. Signs Of Life -albumill on pelkästään hienoja kappaleita, eikä minun tarvinnut edes maksaa siitä mitään.

Kyäjjee. En ole paljoa eri biisejä bändiltä kuullut, mutta Illusion and dream on kyllä hyvä.
Ja oikeastaan oli pieni järkytys se, että bändi olikin suomalainen. Eii osannu odottaa.

Poets of the Falliin tutustuin viime vuoden kesällä Max Payne 2:sen merkeissä.
"Late Goodbye" on ihan mukava kappale ja Pari muutakin olen kuullut vaikken nimiä tiedäkkään...
Ihan Menevää musiikkia vaikken tämäntyylistä yleensä kuuntelekkaan...

Enpä paljoa tästä bändistä perusta mutta Illusion and Dreamsin ne kitara välisoitot ovat ihan tör-keen hy-vi-ä. Mutta yhden biisin takia en tätä levyä osta, tuon biisin kuulee niin usein radiosta.

Muistan kauhistuneeni kaksi kertaa sitä, että Poets of The Fall on suomalainen. Ensin luulin sitä vain joksikin amerikkalaiseksi massatavaraksi, ja todellakin kauhistuin, kun setä radiossa kertoi sen olevan suomalainen. Niin, kauhistuin sitten toisenkin kerran, kun kuulin toisen kerran sedän radiossa kehuvan suomalaista Poetsia. Hyvä minä.

Mutta enköhän jo nyt muista että Poets todellakin on suomalainen. Luultavasti juuri siksi annankin orkesterille kunnioitusta ja kaunista hymyä, sillä sen kuuloista tavaraahan tuo muu suuri maailma on pulloillaan. Mutta että Suomesta tuon kuuloista..
No mutta, eipä jorista. Omistan näiden huippulevyn Signs of The Life:n, vaikka aluksi hieman epäröinkin sen ostamista. Poetsin suuri ihailija kuitenkin yllytti minua ostamaan tämän levyn, enkä kyllä sano katuvani yhtään.
Aika samantapaisiahan ne kaikki levyn biisit ovat, lukuunottamatta huomiota herättäviä ns. hittejä Late Goodbye, Lift ja Illusion & Dream. Eikä siinä oikeastaan mitään, mukavaltahan ne kuulostavat, mutta erityisesti olen ihastunut viimeiseen Sleep-kipaleeseen.

Eikä ole muutenkaan tapaistani ihastua suomalaiseen bändiin, ja uskonpa etten Poetsista yhtään pitäisikään, jos laulut olisivat suomeksi. Onneksi eivät ole.
Kuitenkaan vielä Poets of The Fall ei ole päässyt listaani, missä ovat lueteltuna parhaimmat orkesterit päällä maan. Ehkä joku päivä sitten..

Rakastan. Todellakin rakastan.
En ole ikinä ennen hurahtanut mihinkään bändiin yhtä pahasti kuin mitä hurahdin Poetsiin viime vuoden alussa. Tai ainakaan mikään hurahdukseni ei ole kestänyt näin kauaa... Toisin kävi Green Dayn kanssa; helimkuussa ostin levyn (Signs of lifen kanssa samaan aikaan) ja nyt jo harkitsen sen myymistä kun en enää jaksaisi koko bändiä.
Mutta tämä rakkaus kestää!
En ole vielä kertaakaan päässyt näkemään Poetsia livenä, vaikka onkin ollut tarkoitus mennä johonkin ilmaiskonserttiin. Mutta aina ne on sellaiseen aikaan etten ole ehtinyt. Tai sitten ei ole ollut ketään joka tulisi mukaan.
Rakastan bändiä. Rakastan biisejä. Haluan keikalle!

Tuossa pari päivää sitten totesin itselleni, että Poets of the Fallin Lift on oikeasti kyllä älyttömän hyvä biisi. En ole missään vaiheessa kyllästynyt siihen ja se on kuitenkin ollut kuultavissa jo aika kauan. Ihan mielettömät kitarat, laulajan ääni, kaikki. Se on mahtava, lennokas, jotenkin vapaa.

Toki tykästyin jo Late goodbyehen kun sen eka kertaa kuulin. Kokonaisuudessaan Signs of Life -levy on ehkä vähän liian täynnä samanlaista kamaa, mutta se ei haittaa. Sieltä löytyy ihanaisen Liftin lisäksi monta muutakin helmeä: Shallow, Illusion & Dream, Stay jne.

Usein tämän bändin yhteydessä on todettu se "jenkkikamaa Suomesta" -fraasi, mikä periaatteessa on ihan tottakin, muttei myöskään haittaa. Passelia olis joskus päästä katsomaan poikia. Täytynee liittää toiveet tonne hamaan tulevaisuuteen... :wink:

Bändillä on ihan menevää radiomusiikkia, mutta varsinainen syy miksen pidä bändistä juuri ollenkaan, on, noh, _huono_ live-esiintyminen. Ponnetonta ja väsynyttä menoa, ja vaikka musiikki ei olekaan sitä nopeinta, ei esiintymisen tarvitse olla ihan näin vaatimatonta. Arvostus bändiä kohtaan laimeni kyllä reilusti keikkakokemuksen jälkeen. Hyvänä puolena laskettakoon ihan ok livesoitto, siinä ei sekoiltu eikä sen pahemmin laulussakaan.

Itse olen näitä Illusion&Dream- biisin ihkuttajia. Muuten bändi ei ole minulle lainkaan tuttu. Ehkä menetän jotain, ehkä en...olen nähnyt tämän joukon pari kertaa livenä, enkä kyllä innostunut. En tiedä, johtuuko se siitä, että tämä on "uusi" bändi, joten esiintymiskokemusta ei ole niin paljon. Vai mistä johtuu.

Ehkä he tästä kehittyvät.

Ah, Poets...

Näin bändin viime yönä kolmatta kertaa livenä ja oi voi sanani eivät riitä kuvaamaan sitä tunnelmaa. Mainio keikka. Tosin koska Carnival of Rust julkaistaan vasta keskiviikkona niin ei voinut laulaa mukana niin antaumuksella kuin syksyllä.

Tutustuin bändiin joskus keväällä 2005 ja ihastuin heti. Signs of Lifen ostin heti kun rahavarani sallivat, ja se olikin ensimmäinen levy, jonka olin ostanut noin kolmeen vuoteen. Pitihän sitä nyt suomalaisia poikia tukea kun niin hienoja biisejä ovat tehneet.

Suosikkibiisejäni ovat 3 am, Illusion & Dream ja Overboard. Ainoa mistä en niinkään välitä, on Sleep, joka on kyllä kaunis kappale mutta omaan makuuni liian hidas.

Eilen sain seinääni koristamaan PotF-julisteen nimmareilla varustettuna. Vähänkö hienoa.

Ja jos joku älypää ei vielä tajunnut, niin fani olen.

//Edittiä:

Nyt on Carnival of Rust levyhyllyssä. Jotenkin hitaammin aukeneva levy kuin SoL. En ole vieläkään saanut tuntumaa muutamaan biisiin, vaikka Roses, Sorry Go 'Round ja Gravity rokkaavat sukkiani ihan kiitettävästi.

Tulipa käytyä Tampereen keikalla, vaikka aiemmat live-esiintymiset mitä olen nähnyt ovat olleet kyllä pettymyksiä (YleX-ilmaiskonsertin televisiosta ja Provinssissa ihan omin silmin). Kehitystä on tottavie tapahtunut, sillä tällä kertaa bändi rokkasi oikein kunnolla. Esiintymisessä oli menoa ja pienessä YO-Talossa nousi fiilis kattoon keikan loppua kohti. Alussa oli vähän vaisua menoa, luultavasti johtuen siitä että yleisö ei oikein lämmennyt vielä kunnolla uusille biiseille.

En tosin osaa sanoa sitten miten tuo esiintyminen toimii isommassa mittakaavassa, kuten festareilla.