Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Robert E. Howard: Conan, Kull, Solomon Kane...

Keskustelu huoneessa 'Kirjasto', aloittanut Kointähti, 21.08.2010.

  1. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Sarjakuvakuppilassa on jo keskustelu Robert E. Howardin (1906-1936) luomien hahmojen sarjakuvasovituksille, mutta tehdään nyt vielä kirjastonkin puolelle ketju Howardin kirjallisille saavutuksille. Howardin tunnetuimpia sankareitahan ovat Conan Kimmerialainen, Kuningas Kull ja Solomon Kane.

    Howard on yksi miekan ja magian suuria mestareita, jonka novellikokoelmia on julkaistu suomeksi useita. Howardin sankareille yhteistä on alkukantainen elinvoima, joka saa nämä taistelemaan hengestään viimeiseen verenpisaraan. He ovat tyypillisesti vaeltajia, levottomia sieluja, jotka eivät sopeudu sivistyneen maailman lakeihin. Sankareita ei tyypillisesti kiinnosta oikeuden puolustaminen tai maailman pelastaminen, vaan rikkaudet, viini ja naiset. Edelleen toisin kuin Tolkienilla, ovat naishahmot lähes yksinomaan hedelmällisessä iässä olevia seksiobjekteja. Maailmankuva on kyyninen mutta herooinen; valtaa pitävät moraalittomat papit, velhot ja kuninkaat, mutta yli-inhimillisiä ominaisuuksia omaavalla sankarilla on mahdollisuus selviytyä yksinään vihamielisessä maailmassa.

    Pistetään loppuun vielä REH:n mallikas kuvaus eräästä hahmostaan:

    "Hän oli sitkeä ja sopeutuva kuin susi. Rodun joukossa, jonka kestävyys hämmästytti jopa karskeinta pohjanmiestä, Turlogh Dubh oli omaa luokkaansa. Synnyttyään hänet oli heitetty lumihankeen, minkä tarkoituksena oli tarkistaa hänen oikeutensa jäädä henkiin. Lapsuus- ja poikavuotensa Turlogh oli viettänyt läntisillä vuorilla, rannikoilla ja nummilla. Ennen mieheksi varttumistaan hän ei ollut kertaakaan verhonnut kehoaan kudottuun vaatteeseen, vaan sudennahka oli saanut kelvata dalcassilaispäällikön pojan puvuksi. Ennen henkipattopäiviään hän oli pystynyt näännyttämään hevosen henkihieveriin juoksemalla itse koko pitkän päivän sen vierellä. Hän ei ollut koskaan uupunut uimisesta. Ja sen jälkeen kun hän oli joutunut kateellisten klaanilaisten vehkeilyn takia karkotetuksi erämaihin ja suden elämään, hänen karuutensa oli sitä luokkaa että sitä on mahdoton sivistyneen ihmisen käsittää."

    Karu jätkä! :D

    Mutta kerro toki omista lukukokemuksistasi ja näkemyksistäsi :) Sana on vapaa.

    Edit: Lisätty sankareiden nimiä
     
  2. Ksu

    Ksu Hobitti

    Howard on itselläni ikuisella "pitäisi lukea, mutta..." -listalla. Jotenkin en ole koskaan saanut aikaiseksi lukea häneltä mitään, vaikka meiltä kotoakin useampia teoksia löytyy (Mustan rannikon kuningatar -sarjakuva on sentään tullut luettua).

    Joten kysymys kuuluukin: mistä kannattaisi aloittaa? Conanista, vai nimenomaan jostain aivan muusta? Zambewein kuu -kokoelmasta?

    Hupaisana (?) anekdoottina sellainen, että minua pyydettiin kerran kääntämään eräs Howardin runo. Se oli sen verran synkkää kamaa, että oli pakko kanssa-asujalle mainita etukäteen siitä, että jos kämpässä pyörii epämääräiselle paperille kyhäelty käännösraapale, kyseessä on jonkun muun kirjoittama runo, eikä siis itsemurhaviesti...
     
  3. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Monien mielestä Howardin onnistunein sankari on Solomon Kane, jonka seikkailuja löytyy kokoelmasta Yön kuninkaat. Kyseinen kokoelma on omaan mieleeni muutenkin, ja siinä on Solomon Kanen ohella kolme muutakin Howardin hahmoa. Kokoelman viimeinen tarina Yön siivet on mielestäni mitä parhainta REH-antia.

    Conan-tarinoista suosikkini on puolestaan Punaiset naulat. Jalavan uuteen kirjaan Mustan rannikon kuningatar ja muita Conan-kertomuksia tuntuu olevan koottu Conan-tarinoiden parhaimmisto, myös Punaiset naulat. Zambebwein kuuta en olekaan lukenut.

    Eli kaiken kaikkiaan: jos tahtoo perehtyä REH:n tyyliin nopeasti ja tehokkaasti, suosittelen Yön kuninkaita. Jos haluaa tutustua Conaniin, on Mustan rannikon kuningatar ja muita Conan-kertomuksia hyvä valinta.
     
  4. Unbeliever

    Unbeliever Kontulainen

    Ksu: Kointähden vastaus on hyvä ja olen sen kanssa samaa mieltä. Haluan vielä lisätä, että oma suosikkini Conan-tarinoista on Mustan joen tuolla puolen. Sitä ei valitettavasti otettu mukaan Jalavan uuteen Mustan rannikon kuningatar -kokoelmaan. Jos kertomuksen haluaa lukea suomeksi, täytyy kaivaa kirjastosta esiin vanha Conan ja demonit vuodelta 1990.

    Wikipediassa Beyond the Black Riveristä sanotaan näin:
     
  5. Aldarian

    Aldarian Kontulainen

    Nostelen tätä ketjua Hyborisen ajan hämäristä. :D

    Tarkoituksenani on lähinnä tunnustautua Howardin tarinoiden ystäväksi ja suositella niitä kokeiltavaksi muillekin. Varsinkin ne, jotka pitävät yleensä miekka&magia tyylisestä kerronnasta, saattavat pitää myös Howardin tarinankuljetuksesta. Kointähti jo kuvasikin aloitusviestissään hyvin minkä tyyppistä kerrontaa ja tekstiä on odotettavissa. Ei siis Tolkien -tyylistä korkeaa fantasiaa mutta varsin viihdyttävää lukemistoa kuitenkin.

    Howardin sankareista omia suosikkejani ovat Conan Ja Solomon Kane. Kull kuninkaan (muistan aina miten Conan lehdissä opetettiin sanomaan näinpäin eikä "Kuningas Kullin".... :grin:) seikkailut eivät niin iske mutta eivät nekään huonoja ole. Enkä toki "dissaa" Bran Mak Morn ja Turlogh Dubh O'Brien tarinoitakaan.

    Omasta mielestäni parhaan Conan kertomuksen paikan vie "Mustan joen tuolla puolen" mutta sen rinnalla kilpailee kyllä kovasti "Punaiset naulat".
    Muita hyviä Conan tarinoita ovat myös vaikkapa "Mustan ympyrän kansa" ja "Rosvoja talossa".

    Parasta Solomon Kanea edustanee tarina "Yön siivet"

    Lisäksi haluaisin mainita tarinan "Korppikotkan varjo", joka perustuu historialliseen Wienin piiritykseen ja jossa muuten esiintyy ainoan kerran Howardin "Punainen Sonja" eli 'Red Sonya of Rogatino'. Howardin Sonjahan ei suinkaan pukeutunut rengas/suomuhaarniska -bikiniin kuten häneen erittäin löyhästi perustuva sarjakuvahahmonsa tekee.
     
    Constantine tykkää tästä.

Jaa somessa