Ruotsalaiset bändit/laulajat

Elena

Hobitti
Minusta olisi mukavaa tietää, mitä mieltä kontulaiset ovat rakkaan naapurimaamme Ruotsin musiikkituotannosta? Itse tutustuin siihen vasta n. puoltoista vuotta sitten, kun ostin The Arkin State Of The Ark -levyn, joka tänäkin päivänä pyörii soittimessani säännöllisesti. Nyt olen suuresti ihastunut myös The Hives:iin ja Sahara Hotnights:iin. Nyt harkitsen myös Moneybrotherin levyn ostoa, mutta haluaisin vähän enemmän tietoa hepun musiikista ennen ostamista. Yksittäisten bändienkin syvempi pohdiskelu olisi enemmän kuin tervetullutta. :)
(Jos aihe katsotaan turhaksi, niin lukitkaa pois vaan...)
 
Ruotsalaiset tekevät kyllä niin hyvää musiikkia, että ihan kateeksi käy (ei sillä, että suomalaiset bändit olisivat kamalan huonoja, ei todellakaan)

Tällä hetkellä ruotsalaisbändeistä kuuntelussa on varmaankin eniten The Hellacopters, The Hives, The Ark ja The Sounds. Kent, Sahara hotnights, Millencolin, Backyard Babies ja tietenkin ABBA pyörivät myös soittimessa aika tiuhaan. Ensi kesänä Suomen festareilla on muuten aika kivasti ruotsalaisbändit esillä :)

Skandinaavinen musiikkiahan nyt maailmalla vissiin aika kova sana, enkä kyllä ihmettele yhtään. Kyllähän muissakin pohjoismaissa tehdään erittäin hyvää musiikkia, mutta kyllä ruotsalaiset kamppailevat ihan omassa sarjassaan.
 
Minusta aihe on hieman turha, jos tarkoituksena on keskustella vain ruotsalaisista yhtyeistä/artisteista ja musiikistaan. Jos halutaan niputtaa, niin niputetaan mieluummin vaikka lajityypin mukaan, kuin että mistä maasta yhtye on. Ruotsi kun ei tosiaan ole aivan niitä pienimpiä musiikintuottajamaita, niin siellä niitä yhtyeitä ja artisteja riittää genreen kuin genreen.

Jos sen sijaan olisi tarkoitus keskustella Ruotsin musiikkiteollisuudesta ja -viennistä yleensä, esim. sen perinteistä ja käsittämättömästä hyvinvoinnista, ja vertailla niitä sitten vaikka Suomen kanssa, niin asia olisikin toinen.
 
Ruotsalaisista bändeistä ja artisteista ei nyt tule äkkiseltään mieleen kuin kent ja Lisa Nilson, joista molemmista tykkään kovin. Tosin Nilsonilta omistan vain yhden kokoelmalevyn, sen, jolta löytyy mm. yhteisbiisi Aki Sirkesalon kanssa, mutta eipä hän suomenmaalla niin kovin kuuluisa olekaan.

Kent on yksi suosikeistani, vallan hyvä bändi. Tykkään ruotsin kielestä niin koulussa opiskeltuna kuin kuunneltuna musiikkina, jotain vaihtelua siihen tavalliseen englantiin kun katsotaan ulkomaista musiikkia suurilta osin.
 
Jos yleistän, niin ruotsalainen musiikki on hyvää, yleensä parempaa kuin suomalainen. Miksiköhän? Esimerkiksi ruotsalainen pop-musiikki on aina ollut ihan eri kaliiperia kuin suomalainen, nykyään naapureiden hevimättömeininki on maailmanlaajuisesti tunnettua, kun suomalaiset yrittävät saada jotain hikisiä soppareita Suomessa. Mistähän tää johtuu?

Osataanko Ruotsissa sitten vaan tehdä muka parempaa musiikkia kuin Suomessa? Moni suomalainenkin artisti on hommannut listoillensa ruotsalaisen tuottajan (The Rasmus, Disco Ensemble (?), Feiled..) ja homma tuntuu toimivan.

Yritetään saada jotain keskustelua aikaiseksi.. Muuten aihe tosiaankin on aika turha.
 
Danyan sanoi:
Osataanko Ruotsissa sitten vaan tehdä muka parempaa musiikkia kuin Suomessa?

Itse en ole oikein koskaan lämmennyt suomalaiselle musiikille kovinkaan paljoa. Jotenkin tuntuu, että siitä puuttuu se jokin Ehkä olen liian monta kertaa pettynyt ostamaani suomalaisbändin levyyn; ruotsalaisen en ole kertaakaan. Kun suomalaisartistin levyltä löytyy yksi tai kaksi hittikipaletta, joista pidän, ruotsalaisartistin levyllä pidän yleensä niistä lopusta kymmenestä ei-listahitti kappaleesta.

Voisikohan ruotsalaisten menestyminen liittyä jotenkin myös luonteeseen? Ehkä suomalaisbändit eivät jätä promokeikoillaan ulkomailla kovin positiivista kuvaa, vaikka musasta tykättäisiinkin. Ehkä suomalainen perusluonne pilaa kaiken. Ehkä meistä suomalaisista paistaa läpi amatöörimaisuus, kun ruotsalaiset näyttävät aina osaavan asiansa täydellisesti. Sellaisiahan ne ruotsalaiset taitavat olla, perfektionisteja ja sen avulla he pärjäävät. Suomalaiset jättävät kenties jotakin vain puolitiehen musiikin suhteen, me emme tavoittele täydellisyyttä?

Toivottavasti saitte jotain selvää tekstin pointista...
 
Ylös