Luvailin
Kontulainen
Taidat saada minutkin vakuutetuksi. Nyt tekisi mieli sanoa, että Manwën piti olla Morgothin vastaisen sodan johtohahmo, mutta voi olla että tämäkin mielipide vielä muuttuu seuraavia lukuja lukiessa...En ole tämänkään tulkinnan jälkeen oikein samaa mieltä.
Vai viitttaako ja sen nimi oli Eä epätäsmällisesti tulen sijaan maailmaan tai näkyyn (jotka mainittiin virkkeessä aiemmin)? Silloin tämä puolipisteellä erotettu lause voisi olla erillinen lisäys, joka kertoo mahdollisimman lyhyesti, että maailma sai nimen, ja viitaa samalla sen syntysanaan. Muualla ei taideta käyttää nimeä Eä viittaamaan muuhun kuin maailmaan?Näyttää myös siltä, että Valaquentan alussa ilmoitetaan, että Salainen tuli = Eä.
Arvailua: Eru sanoi Tästä sävelaiheesta - - tahdon teidän yhdessä tekevän sointuvan Suuren soiton (alkutekstissä Of the theme that I have declared to you, I will now that ye make in harmony together a Great Music). Melkorin lisäykset eivät sointuneet yhteen Ilúvatarin sävelaiheen kanssa, ja hänen ympärilleen muodostui epäsointu (discord).Oliko hänen lankeemuksensa ("syntinsä"?) ensin vapaa tahto ja vasta sitten vallanhimo? Ilúvatar näyttää suorastaan kateelliselta siitä, että luomus ennätti tekijän suunnitelmien edelle, vaikka Ilúvatar oli luvannut, että nämä saavat koristaa sävelaihetta omin ajatuksin ja teoin.
Voisiko ajatella, että tästä sävelaiheesta ja in harmony olisivat jonkinlaisia Erun käskyjä tai vaatimuksia, joita Melkor rikkoi? Ensimmäinen synti siis voisi olla tämän "käskyn" rikkominen.
Ehkä Melkor halusi tehdä jotain "täysin omaa" (mitä tämä sitten tarkoittaakin), mutta Eru huomautti hänelle, että kukaan ei voi soittaa aihetta jonka alkujuuri ei ole minussa. Waldman-kirjeessähän sanotaan hänen [Melkorin] lankeemuksensa liittyi alempaan luomiseen, mutta ei tarkenneta sen enempää. Arvailuksi tämä kyllä menee...
En osaa vastata, mutta epäilen, että joku Amanissa asustava haltiateologi on pohtinut tätä kysymystä pari tuhatta vuotta.Mitä Sammumaton liekki/Salainen tuli todella oli?
Sattumalta löysin Tolkienin oman pohdinnan Athrabeth Finrod ah Andreth -keskustelun kommentaarista (HoME X, Tolkienin alaviite 11 hänen kommentaaritekstiinsä): - - the Ainulindalë, in which reference is made to the 'Flame Imperishable'. This appears to mean the Creative activity of Eru (in some sense distinct from or within Him), by which things could be given a 'real' and independent (though derivative and created) existence.
Tässäkin käsite on siis melko abstrakti: jonkinlainen luomisvoima. Tämä alaviite viittaa kohtaan, jossa puhutaan siitä ihmisten toivosta, että Eru Itse tulee myöhemmin Maailmaan vastustamaan Melkoria, ja erityisesti siitä, että Finrod huomaa tässä monimutkaisuutta Erun luonteessa, koska hänen täytyy tällöin olla sekä maailman ulko- että sisäpuolella.
Edelliset viestit saivat minut selaamaan Athrabethia, koska se kommentaareineen on ehkä suorin esimerkki em. kristinuskon sekoittamisesta Tolkienin legendariumiin, ja siitä Tolkien itse sanoo eräässä muistiinpanossaan: Already it is (if inevitably) too like a parody of Christianity. Any legend of the Fall [=ihmisen syntiinlankeemus] would make it completely so? Tässä siis lisäesimerkki siitä, että Tolkien tosiaan vältti liian suoria viittauksia kristinuskoon.
(HoMEa lukemattomille: Tämä "Athrabeth" on siis pitkä haltian ja ihmisen välinen keskustelu ihmisten kuolevaisuudesta ja haltioiden kuolemattomuudesta, johon Tolkien vielä kirjoitti oman kommentaarinsa.)
Last edited: