Pagba
Pronominit hän/hänen
[tiivistelmä]
Fitz kertoo heräävänsä joka aamu mustetta sormissaan, välillä kasvot työpöytää vasten. Hänen poikansa tuo hänelle aamiaista. Fitz on oppinut, että miehellä pitää olla päämäärä elämässään ja hänen päämääränsä on Lady Mielenmaltin ja kirjuri Fedwrenin aikaa sitten hylkäämä: kirjoittaa Kuuden herttuakunnan historia. Hän joutuu usein harhapoluille kirjoitustyössään, mutta jatkaa tietäen, että se on melkein riittävää pitämään hänet erossa Taidon käytöstä. Aivan liian usein hän on herttuakuntien historian sijaan kirjoittanut FitzUljaan historiasta, missä kyllä kerrottavaa riittääkin. Kuinka moni muu on kokenut kuoleman vankityrmässä ja routaiseen maahan haudatun ruumisarkun ja palannut kertomaan niistä? Fitz ei mielellään muistele kaikkein kivuliaimpia asioita, kuten nenänsä murtumista tai prinssi Vallan iskua. Hän ei voi koskaan antaa itselleen anteeksi sitä tyydytystä, jonka hän tuotti Vallalle kun otti myrkkyä ja kuoli. Kuollessaan hän menetti ainiaaksi tutun kasvuympäristönsä ja melkein kaikki sen ihmiset, kuten lady Mielenmaltin. Koskaan hän ei enää voi tavata heitä, jotka kutsuivat häntä ystäväkseen. Hänet todettiin postaalisesti syylliseksi Vaiston käyttämiseen ja siksi oikeudenmukaisesti teloitetuksi. Lady Mielenmaltti ainoana Laceyn kanssa huolehti Fitzin ruumiin hautaan ja suri häntä, eikä hän tiennyt Burrichin ja Chaden tempauksesta, josta Fitz ei vieläkään tiedä, ollako kiitollinen. Narri sanoo, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kohtalon edessä.
[/tiivistelmä]
Prologiksi aika kylmäävä juttu. Mutta kuka on tuo poika, joka tuo Fitzille aamiaista joskus moittien häntä siitä, että on taas nukahtanut työpöytänsä ääreen? Alkutekstissä hän on "my boy", ei "my son", joten hän ei liene Fitzin biologinen jälkeläinen. Mistä hän on Fitzin elämään putkahtanut?
Fitz kertoo heräävänsä joka aamu mustetta sormissaan, välillä kasvot työpöytää vasten. Hänen poikansa tuo hänelle aamiaista. Fitz on oppinut, että miehellä pitää olla päämäärä elämässään ja hänen päämääränsä on Lady Mielenmaltin ja kirjuri Fedwrenin aikaa sitten hylkäämä: kirjoittaa Kuuden herttuakunnan historia. Hän joutuu usein harhapoluille kirjoitustyössään, mutta jatkaa tietäen, että se on melkein riittävää pitämään hänet erossa Taidon käytöstä. Aivan liian usein hän on herttuakuntien historian sijaan kirjoittanut FitzUljaan historiasta, missä kyllä kerrottavaa riittääkin. Kuinka moni muu on kokenut kuoleman vankityrmässä ja routaiseen maahan haudatun ruumisarkun ja palannut kertomaan niistä? Fitz ei mielellään muistele kaikkein kivuliaimpia asioita, kuten nenänsä murtumista tai prinssi Vallan iskua. Hän ei voi koskaan antaa itselleen anteeksi sitä tyydytystä, jonka hän tuotti Vallalle kun otti myrkkyä ja kuoli. Kuollessaan hän menetti ainiaaksi tutun kasvuympäristönsä ja melkein kaikki sen ihmiset, kuten lady Mielenmaltin. Koskaan hän ei enää voi tavata heitä, jotka kutsuivat häntä ystäväkseen. Hänet todettiin postaalisesti syylliseksi Vaiston käyttämiseen ja siksi oikeudenmukaisesti teloitetuksi. Lady Mielenmaltti ainoana Laceyn kanssa huolehti Fitzin ruumiin hautaan ja suri häntä, eikä hän tiennyt Burrichin ja Chaden tempauksesta, josta Fitz ei vieläkään tiedä, ollako kiitollinen. Narri sanoo, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kohtalon edessä.
[/tiivistelmä]
Prologiksi aika kylmäävä juttu. Mutta kuka on tuo poika, joka tuo Fitzille aamiaista joskus moittien häntä siitä, että on taas nukahtanut työpöytänsä ääreen? Alkutekstissä hän on "my boy", ei "my son", joten hän ei liene Fitzin biologinen jälkeläinen. Mistä hän on Fitzin elämään putkahtanut?
