[T] Jalokuusen tarinoita (uutta 29.10)

Wau!!!

:| Olen sanaton!

Jos toi ei ole lahjakasta kirjottamista niin mikä sitten? Hienoja tarinoita molemmat!

KUKKULAN KIROUS oli tosi magee.
Sä oot aika varmasti lukenut paljon kirjoja, koska se näkyy sun kirjoituksissas. Se ei haittaa, koska se parantaa tekstin kuvaavuutta! Hieno tarina!!!

TYTTÖ taas vaikutti enemmän tositarinalta mutta oli sekin upeasti kirjoitettu.


Upeita MOLEMMAT!!! :D
Jatka ihmeessä kirjoittamista!
 
Re: Wau!!!

Aiai, hienoa tekstiä. Muistutti aika lailla omaa kirjoitustyyliäni, ja viehätti. Tuli ihan sellainen olo, että nyt pitää taas kirjoittaa. Nuo tarinat saivat molemmat jotenkin myös ajattelemaan kesää.
En nyt saa aikaan suuria arvosteluja juuri, mutta hienoa tekstiä.
 
Täytyy ihan ensiksi kehua, että kirjoitat hyvin ja sujuvasti, minulla ainakaan ei yksikään ilmaisu tai sanavalinta pistänyt pahasti silmään kuten yleensä tahtoo käydä.

Kukkulan kirouksen idea ei ehkä ollut kovin omaperäinen, mutta tarinan pelasti kirjoitustyylisi sekä se, ettet sortunut mihinkään yltiöromanttiseen loppuun, kuten useimmille tuntuu tälläisten tarinoiden kanssa käyvän. En tarkoita, ettei juoni olisi ollut hyvä tai ettei tarina olisi ollut kaunis. Se oli. Itse pidin kuitenkin enemmän Tytöstä. Se oli hieno kuvaus ja osoitti jälleen, että osaat todella kirjoittaa ja katsoa ympärillesi. Erityisesti se kohta, jossa kuvasit kuinka tarinasi minä suruissaan raaputtaa kynsilakkaa varpaistaan kasoiksi, lakkaa kynnet uudelleen ja raaputtaa taas lakan pois. En tiedä miksi, mutta jotenkin se kosketti.

Jos sinä 18-vuotiaana kirjoitat tälläistä, haluaisinpa todella nähdä, mitä kirjoitat parin vuoden kuluttua. Toisin sanoen jatka kirjoittamista, sinulla on lahjoja siihen.
 
KUKKULAN KIROUS oli omaperäinen tarina. Hyvin keksitty ja kirjoitettu. Neito teki niin suuren työn saadakseen puun kasvamaan, ja noin huonosti kävi. Yhden kirouksen takia kuoli kaksi ihmistä ja puu. Ja puulla oma tahto..intresting.

TYTTÖ. Tästä minä pidin enemmän kuin tuosta ensimmäisestä tarinasta. Tämä on juuri sellainen kertomus, mikä loppuu juuri sillä tavalla, että lukijalle jää kamala "mitä sen jälkeen tapahtui?"- olo ja hirveä 'hinku' lukea jatkoa. Erittäin mukava tarina, salaperäisyyttä mukana. Kuka tuo tyttö oli? Miksi hän oli niin hiljainen? Mitä hän näki kertojana toimivassa ihmisessä? Tällaisista tarinoista minä tykkään.

Olisi mukava, jos kirjoittaisit lisää tarinoita. Minä olen aina valmiina kommentoimaan niitä :D

Ai niin, kannattaisi vielä käydä läpi oikeinkirjoitusta, vaikkei niitä virheitä kovinkaan montaa ollutkaan.
 
Ylös