The Ark

Hassua, ettei The Arkista ole vielä keskustelua.

Elieli, mistäs sitä nyt alottais. The Ark on rakkautta. Ja kehtaanpa vielä väittää, että ellette ole nähneet The Arkia livenä, ette ole nähneet puoliakaan tästä bändistä, livenä se meininki nimittäin toimii ja kunnolla! Todellinen livebändi.

Mä en edes muista kunnolla miten tutustuin The Arkiin, Disease tais olla ensimmäinen kuulemani biisi. Sitten tyttöä vietiin jo, The Most Radical Thing To Do, It Takes A Fool To Remain Sane, Let Your Body Decide.. Viime vuonna (?) tuli uusi levy, State of the Ark ja se kyllä jatkaa niin hienosti Arkin linjaa. Rock City Wankers, One Of Us Is Gonna Die Young ja kaikki joiden nimiä en nyt millään jaksa muistaa..

Näin itse The Arkin viime vuonna kolme kertaa keikalla, Tavastialla helmikuussa & joulukuussa sekä Ruisrokissa. Aivan mahtavaa, varsinkin nuo Tavastian keikat. Ne keikat on suht samanlaisia aina, mutta niin täynnä yllätyksiä (kuten joulukuun Tavan keikalla Olan accapella-versio Diseasesta :yay ja koko ajan saa olla hymy korvissa ja laulaa mukana täysillä.

No mutta! Katsotaanpa jos teitä muitakin Arkkilaisia löytyis.

Kyllä The Ark kuuluu ehdottomasti suosikkibändeihini. Minä taisin ensimmäisen kerran bändistä kiinnostua kuultuani It Takes A Fool To Remain Sane:n, mutta en hankkinut bändin levyjä vasta kun n. kaksi ja puoli vuotta sitten. Nyt eka ja toka levy soivat säännöllisesti soittimessa. Kolmatta en ole vielä ostanut, kuunnellut vain kaverilla.

Minä en ole päässyt vielä näkemään The Arkia livenä, HYVIN suureksi harmikseni. Ongelmana ei ole ollut yrityksen puute tai huono keikkasijainti, vaan yksinkertaisesti se, että aina minulla on ollut joku este. Ai, että ottaakin päähän nyt kun asiaa ajattelen! Kaikki The Arkia diggaavat kaverinikin hehkuttavat bändin live-esiintymistä ja ovat saaneet minut jopa häpeämään sitä, että en ole nähnyt bändiä livenä.

Tykkään kovasti sanoituksista ja Olan laulusta, minulla nimittäin on joidenkin bändien kohdalla se ongelma, että en saa sanoista tarpeeksi hyvin selvää, että ymmärtäisin kappaleen. The Arkin kanssa tätä ongelmaa ei ole ja pystyn kailottamaan sanoituksia ihanan Olan kanssa sanasta sanaan kilpaa.

Täällä ilmoittautuu taas yksi 'sailor of the Ark'.

Nähtyäni Father of a sonin videon (2002?) ostin In lust we trust -levyn, ja pidin siitä oi, niin paljon. En tajunnut ottaa bändistä selvää sen enempää, ja yllätys olikin suuri kun seuraavan vuoden Hulluilla Päivillä löysin We are the Ark -levyn alehintaan. Ostin levyn, mutten päässyt siihen sisälle samoin kuin ILWT:iin. State of the Arkin ilmestyessä aloin kuunnella myös ensimmäistä levyä. Luulin löytäneeni jotakin todella undergroundia, josta kukaan muu ei ole kuullutkaan.

Sitten tapahtui Ankkarock 2005 ja tajusin kuinka väärässä olin ollut. Eturivi oli intohimoinen, samoin minä. Aloin lopulta suorastaan rakastaa bändiä. Livekunto tosiaan on mahtava. Näin pojat myös Pakkahuoneella joulukuussa, mutten nauttinut keikasta läheskään niin paljon kuin Ankassa, johtuen ei tietenkään bändistä vaan yleisön määrästä ja laadusta. Hyvä että sai hengitettyä, ja puolet porukasta oli sellaisessa seilissä ettei mitään rajaa.

Se ei vienyt uskoani Arkiin, kuitenkaan. Uutta levyä ja keikkoja odotellessa.

Kyllähän Arkit tosiaan on Suomessa aika kuumaa kamaa, keikkojen (ja galtsun The Ark -yhteisön) perusteella ainaki. Kiinnostais tietää, kuinka iso juttu se on Ruotsissa?