The Nature of Middle-earth / Kirjoituksia Keski-Maasta

Vaikka monilla sivustoilla lukee vielä, että Kirjoituksia Keski-Maasta ilmestyisi 30. toukokuuta (Risingshadow tosin sanoo, että 24.5.) Suomalaisen kirjakaupan tuotesivun mukaan sitä on saatavilla ympäri maata (vaikka ko. sivullakin arvioitu ilmestymispäivä on 30.5.).

Niin että jos tämän opuksen hankkiminen jo polttelee mieltä, visiitti kirjakauppaan saattaa olla vaivan arvoinen.

No johan! Juuri tänään mietin, että milloinkahan ennakkotilattu opus mahtaa saapua. Ehkä piankin

Muoks: Kyllä vain, heti seuraavana aamuna kuudelta oli sähköpostiin napsahtanut ilmoitus matkalla olevasta tilauksesta.

Hesarissa on ilmestynyt Vesa Sisätön arvostelu:

Juuri lainasin tuon kirjastosta. Kiehtova, vaikka vähän rasittava alussa Tolkienin miettien noita haltioiden ikääntymisaikoja tms. Mutta pakko lukea, koska eihän Tolkienista ikinä tarpeekseen saa. Aina lukeminen vähän syventää tietämystä Keski-Maasta...

Etälukupiiri:

Mainostetaanpas nyt täälläkin, että seuran smial Brandagamba keskustelee tästä kirjasta etälukupiireissä koko syksyn ajan kahden viikon välein. Muutkin kun smialin jäsenet ovat hyvin tervetulleita! Tarkempia tietoja ja aikataulu täällä smialin omassa ketjussa. Ja nämä lukupiirit toimivat siis niin, että olemme lukeneet annetun alueen etukäteen (enemmän tai vähemmän siihen keskittyen) ja juttelemme kaikesta mitä mieleen juolahtaa. Muutama meistä on lukenut esim. History of Middle-earthia joskus aiemmin, mutta suurin osa ei, joten en usko keskustelujen menevän vaikeatajuisiksi seurata.

Ensimmäinen kerta on ensi tiistaina klo 18. Vaikkei ehtisi ensimmäiseen, tämä on siitä helppo lukupiiri, että mille tahansa yksittäisille kerroille pääsee helposti mukaan, koska kirjan eri luvut (ja siis eri lukupiirikerrat) liittyvät toisiinsa joko hyvin löyhästi tai eivät ollenkaan.

Tulipahan hankittua tämä itselle vähän niinkuin joululahjaksi, vaikka en malttanutkaan odottaa Joulua.

Onhan tämä pakkohankinta "Tolkkienistille" ja mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy. En ole oikeastaan koskaan aikaisemmin tajunnutkaan tuota haltioiden "ikääntymistä" siinä mielessä kuin Tolkien sen on näemmä itse ajatellut. Vaikka täytyy myöntää, että myös minä tunnen nuo Tolkienin ikälaskelmat ja niiden kaikki erilaiset variaatiot (eri aikanimikkeineen ja lyhenteineen) aika vaikeaselkoisiksi tai ainakin vaikeasti seurattaviksi. Ei tahdo jaksaa keskittyä niihin niin paljon, että asia täysin selkenisi. Mutta olen vasta alkupuolella ja luulenpa, että noita muita mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy myös lisää.

Kovastippa vähästi uusi Tolkien-kirja kirvoittaa keskustelua. Haltijoiden ikääntymisproblematiikka oli hyvää nukahtamislukemista, mutta muuten aivan kelpoisa teos. Uusia tarinanpätkiä (edes keskenjääneitä) ei varmaan enää putkahda ilmoille?

Lukupiirissämme olemme kyllä keksineet joka kerta keskusteltavaa - vielä muutama kerta jäljellä. Ainakin itselleni on jäänyt mielikuva, ettei tässä mitään kovin isoa uutta ja ihmeellistä ole, mutta paljon kivoja pieniä yksityiskohtia.

Ymmärrän nyt myös paremmin kirjan englanninkielisen nimen: suuri osa teksteistä käsittelee Keski-Maan rakennetta ja sitä, millaisia sen asukkaat ovat - ehkä varsinkin haltioiden sielun ja ruumiin välistä suhdetta ja sitä kautta kuolevaisuutta/kuolemattomuutta. Englannin 'nature'-sanallahan taitaa olla laajempi merkitys kuin suomen 'luonto'. Olisikohan 'metafysiikka' oikea termi suomeksi?

Kirjasta saa myös kuvan Tolkienin suunnitelmallisuudesta (ainakin vanhoilla päivillään): minua yllätti, kuinka paljon siellä mietitään kertomuksien syvimpiä taustoja ja vaikkapa sitä, tekivätkö valar mahdollisesti virheen jo päättäessään kutsua haltiat Länteen pois synnyinsijoiltaan. HoMe:ssakin on vastaavia pohdintoja, mutta useimmat niistä liittyvät suoremmin kertomuksiin (tai sinne on valittu kertovampia tekstejä): esimerkiksi Finwën ja Mírielin ongelma tai Finrodin ja Andrethin keskustelu kuolevaisuudesta HoMe:ssa ovat jotenkin konkreettisempia kuin monet tämän kirjan esseet, joissa ei ole yhtä selvästi taustalla jotain tiettyä Keski-Maan tapahtumaa. Tai siltä minusta tuntui, mutta ehkä tämä osittain johtuu siitä, että lukiessa koko ajan odotan/toivon, että täältä vielä löytyisi jokin uusi kertomus - koska HoMessa sentään oli paljon uusia keskeneräiseksi jääneitä sivukertomuksia pääaineksen eli Tarun ja Silman aiempien tekstiversioiden lisäksi.

Monessa kohdassa olisin toivonut kirjalta ennemmän toimitustyötä, varsinkin sitä, että tekstien kontekstia ja viittauksia olisi avattu enemmän. Monta kertaa kirja vain kertoo, mihin HoMe:n tai KTK:n teksteihin tässä julkaistava uusi teksti liittyy, ja itse yleensä pysähdyin lukemaan tai selaamaan nämä tekstit ensin. Tämä kai yrittää olla itsenäinen teos eikä "HoMe osa XIII", joten eikö niitä HoMen tekstejä olisi voinut ottaa tähän mukaan, vaikka ne onkin jo julkaistu? Tai edes kuvailla, mistä ne kertovat... Tällaisia lukuja on siellä täällä, mutta ei kai tämä kuitenkaan koske suurinta osaa kirjasta.

Kivoista yksityiskohdista minulle jäi mieleen varsinkin kuvaukset Tarun henkilöistä (osa II luku VI), jotka tuntuivat sopivan yllättävänkin hyvin taideteosten ja elokuvien hahmoihin. Lisäksi valarin olemuksesta ja voimista kerrotaan useammassakin luvussa, ja esim. Manwën ja Erun keskustelu (osa II luku XV) oli jännää luettavaa, kun Eru on niin vähän äänessä muualla.

Haltioiden ja ainurin telepatiasta oli myös jännä lukea (osa II luku IX), ja se toi lisää syvyyttä joihinkin Tarun kohtiin, vaikka toisaalta mietin, että noinkin laaja telepatia taitaa sopia huonosti esim. siihen, että Valkoisen neuvoston kokouksia varten piti tehdä pitkiä ja vaivalloisia matkoja "etäkokouksen" sijaan.

Vielä odottelen ainakin "loppuhuipennusta" eli viimeistä lukua Gondorin joista ja kokkovaaroista, jota muistaakseni toivoin pääseväni lukemaan jo silloin lapsena, kun luin Keskeneräisten tarujen kirjasta, että sellainen on olemassa.

Vohobitti sai luettua Kirjoituksia Keski-Maasta. On vähän hämmentynyt olo, enkä osaa päättää olisiko se pitänyt jättää julkaisematta. Se kun ei kokonaisuutena sisältänyt radikaalia uutta, mutta kylläkin joitain yksittäisiä hauskoja tietoja tyyliin tanssivat karhut tai haltioiden vanheneminen. Olisi ehkä riittänyt jokin suppeampi julkaisu. Sitä paitsi parhaimmat palat näistähän on julkaistu aikaisemmin journaaleista. Nyt tällaisessa tiiliskivessä on aika paljon toistoa. Mutta ehkä julkaisun puolesta suomeksi puoltaa se, että HoMe:a ei ole julkaistu suomeksi, niin tämä kompensoi sitä.

Kirja toimisi roolipelimaailman lähdemateraalina, mutta kirjallista fantasiamaailmaa käsittelevänä teoksen sen arvo on kyseenalainen.

Se, että aikaisemmin artikkeleina julkaistut on nyt kasattu huonosti editoiduksi monografiaksi, ilmentää Vohobitin mielestä pyrkimystä rahastaa Tolkienilla. Nimittäin kirjan lopussa olevat liitteet paljastavat kenelle teos on suunnattu: amerikkalaisille kuluttajille, joille täytyy vääntää rautalangasta se, mikä oli Tolkienin suhde vaikkapa evoluutioon Keski-Maata käsittelevien kirjoitusten perusteella. Sivistynyt eurooppalainen ymmärtäisi vähemmästäkin.

Mutta en silti malta olla mainitsematta, että olen kyllä vähän huolestunut siitä, että aika moni meidänkin maailmassa jakaa Tolkienin Keski-Maata käsittelevien kirjoitusten metafysiikan ja moraalifilosofian. Tarkoitan, että fantasiamaailmaan se on ok., mutta jännää kuinka katolinen kirkko selittää – jos ei fysiikkaa, niin ainakin biologiaa ja sosiaalista – päämääräsyillä ja useat ottavat sen tosissaan ja maailmankuvansa pohjaksi. Se ei ole ainoastaan järjen vastaista, vaan tämän hobitin mielestä johtaa myös yhteiskunnalliseen moraalittomuuten ja huonoon käytökseen, ajatukseen, että luonnossa olisi olemassa luonnottomuutta: kuinka esteettisesti ruman tai runnellun ihmisen on oltava sekä paha että epätäydellinen, luonnoton jne.

Vohobitti sanoi:

Sitä paitsi parhaimmat palat näistähän on julkaistu aikaisemmin journaaleista. Nyt tällaisessa tiiliskivessä on aika paljon toistoa.

Click to expand...

Mutta tämä on englanniksikin paljon helpommin saatavilla kuin sekalainen kokoelma pienilevikkisten lehtien numeroita. Olin kyllä kuullut muutamista näistä artikkeleista aiemmin - ehkä jostain täältä Käärmeestä - ja ne vaikuttivat kiinnostavilta, mutta en jaksanut nähdä vaivaa yrittää tilata vanhaa lehden numeroa jostain vain yhtä artikkelia varten...

Luvailin sanoi:

Vielä odottelen ainakin "loppuhuipennusta" eli viimeistä lukua Gondorin joista ja kokkovaaroista, jota muistaakseni toivoin pääseväni lukemaan jo silloin lapsena

Click to expand...

Olihan se kiva lukea, mutta tässäkin petyin siihen, että essee ei ollut kirjassa kokonaisena, vaan muualla (KTK:ssa) julkaistuihin paloihin oli vain viittaus. Mieluummin olisin nähnyt sen lähellä alkuperäistä muotoaan.

Itselleni suurin puute kirjassa oli uusien kertomusten puuttuminen - mutta varmaankin se johtui siitä, että kaikki sellaiset on jo julkaistu viimeistään HoMe:ssa. Silti minusta kirja on kyllä hyvä lisä Tolkien-tietouteen, ja vaikka tätä oli välillä vähän yksitoikkoista lukea (usein myös kiinnostavaa!), ehkä kuitenkin parempi että se julkaistiin näin kuin että olisi esim. tehty toinen laitos kaikista HoMe:n kahdestatoista osasta niin että jokaiseen osaan olisi tungettu parikymmentä sivua uutta materiaalia täältä. Näin jälkeenpäin ajatellen näistä Tolkienin keskeneräisistä teksteistä saisi varmaankin mielekkäämpiä kokonaisuuksia, jos nyt voisi järjestää KTK:n, HoMe:n ja tämän kirjan luvut uusiksi noin neljäksitoista kirjaksi, mutta eihän se toki aiemmin ollut mahdollista: tuskinpa edes Christopherilla oli selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea voisi julkaista, ennen kuin ehkä jossain HoMe:n viimeisiä osia toimittaessaan.