Onhan tuo SoM tuttu jo teinivuosilta. Kun olin gootti tietämättä, että olin gootti. Löysin bändin uudelleen pari vuotta sitten, kun silloinen tuleva aviomieheni laittoi synttäreillään soimaan Sistersien version Lucretiasta. Ah, se oli rakkautta siitä lähtien.
Sitten kaivettiin levyhyllyä uudelleen läpi. On ihana aina välillä muistaa, että niin juu, tuokin bändi on olemassa. Levyhyllystä löytyisi (elleivät olisi lainassa) Vision Thing, Floodland ja se hittikokoelma. Suosikkibiisejä on monia, tuo Lucretia nyt sattuneesta syystä säväyttää. Ja ne sanat ovat yksinkertaisesti niiiiiin riipaisevat, että melkein jo naurattaa. Ai, kun piti muinoin angstata!
Tykkään valtavasti Eldritchin äänestä. Olen heikkona mataliin, muriseviin miesääniin. Välillä tosin bändin konekokeilut menevät naurettavan puolelle (Finland Red, Egypt White), mutta kyllä Sisters noin yleensäottaen toimii. Kun tarvitsee vähän Juliet Jonesin Sydäntä rajumpaa musiikkia.
Mitäs vielä. Kommentoin, jos tulee lisää kommentoitavaa.
Muoks. Taidan olla toistaiseksi ainoa, joka on tunnistanut Sillanrakentajan arvuuttelemia Sisters-biisejä Musahuoneen topikissa. Katsotaan, jos nuoremmatkin fanit tunnistavat jossain vaiheessa näitä kulttibiisejä.
Itse voin tunnustautua aika uudeksi Sistersien kuuntelijaksi, löysin kyseisen yhtyeen vasta viime keväänä. Siitä se sitten lähti. Nykyisin pyörii soittimessa melkeimpä joka päivä. Upeaa musiikkia, sanoisinko. Erityisesti Some girls wander by mistake on saanut paikan sydämestäni. Heidän musiikissaan on sitä tiettyä synkkyyttä, mutta silti ihanan hyväntuulinen tunnelma (tietysti poikkeuksiakin löytyy). Kyllä ne 80-luvulla osasivat. Laulajan ääni on jotain uskomatonta, se on vain niin miehekkään komea. Ehdottomasti yksi suosikeistani.
