Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Shacklebolt tekee melkoisen järeää terassia.

Tässäkin rakentamisessa materiaalina on useimmiten puu eri muodoissaan, joskus erisorttisia vanereita ja muita puupohjaisia levyjä. Joitakin osia saatetaan tehdä pellistä, vaikka se ei useimmiten olekaan tarpeen.
 
No niin, Olorin voi jatkaa kysymyksiä kun tarkentaa vielä mikä mitta pöntössä on tuollainen. Tai ei sen niin väliä, voi ilmankin jatkaa.
 
Pöntön rei'än kokoja, vaan mitä pöllönpönttöjä nuo isommat lienevät. Tällaiselle lintuja harrastamattomalle mielikuva pöntöstä on pikkulinnulle tarkoitettu.

Aivan muihin aiheisiin. Takavuosina oli juttu karkkien ravintokoostumuksesta, jossa laboratorioon oli toimittaja lähettänyt tutkittavaksi makeisia, ja tuloksia verrattiin tuoteselosteeseen. Jonkin verran eroja löytyikin, esim. salmiakkikarkeissa ei pitänyt tuoteselosteen mukaan olla proteiinia, mutta laboratoriotulosten perusteella valkuaispitoisuus oli peräti 10 %. Mistä ero johtui?
 
Jep, isoin on viirupöllö, sitten lehtopöllöä, koskeloa jne. Muutamat ns. pikkulinnutkin tarvitsevat yllättävän suuren aukon (70mm) kun ovat huonoja laskeutumaan siivet supussa, mut joo toiseen asiaan.

Arvaan, tai no en arvaa, arvaus on mutta jätän sen myöhemmäksi. Pitää etsiä puukko että saa maalitahroja pois sieltä missä niitä on liian paksuja. Talkoot on sitten aina kivoja.

(Muoks. Nyt on aikaa arvata tuo eli yllättäen salmiakkikarkeissa olisi käytetty lihalientä suolan lähteenä)
 
Last edited:
Sinänsä kyseessä ei ole kovin suuri yllätys. Tämä tunnetaan myös Kiinassa, jossa oli taannoin äidinmaidonkorvikekohu.
 
Korvikkeeseen oli lisätty teollisuudessa käytettävää ainetta, joka ei sovellu ihmisravinnoksi. Yhteinen nimittäjä oli siis tuoteväärennys.
 
Kiinalaiset kyllä lisäsivät myrkyllistä teollista kemikaalia, melamiinia, korvikkeeseen, mutta salmiakkimakeiset olivat ihan aitoa tavaraa.
 
Koejärjestely oli sellainen, että muut salmiakkiin kuuluvat aineet (joiden nimiä en joko muista tai tiedä = jnejmtt) tulkittiin koetuloksissa proteiinien lähtöaineiksi/osatekijöiksi, jnejmtt.
 
Jospa ero johtui samasta syystä kuin takavuosina jolloin nuori voimannostaja tms. oli käyttänyt anatomisia stereoita tms. ja kisojen yhteydessä joutui antamaan virtsanäytteen. Hän oli aiemmin saanut pikkuveljensä virtsaamaan purkkiin ja onnistui kaatamaan testissä virtsanäyteastiaan purkista väärää virtsaa. Testituloksista palastui kuitenkin huimia dopingainemääriä. Nnostaja oli onnettomuudekseen käyttänyt purkkia, jossa hän oli säilyttänyt dopingaineitaan. Niinpä tarjoan vastaukseksi salmiakkimakeisten kontaminoitumista toimittajan toiminnasta johtuen. Ehkä lähetyspussissa oli säilytetty jotain valkuaispitoista.
 
Makeisten pintakäsittelyaineena käytettiin sellakkaa ja proteiinit olivat peräisin sellakkaa tuottavista lakkakilpikirvoista?
 
Salmiakkipastilleissa ei oikeasti ollut valkuaista, mutta laboratorioanalyysissä ei itsessään ollut mitään vikaa, vaan virheellinen tulos johtui testin luonteesta, kuten Tik sanoi. Jos joku vielä osaa antaa täsmällisemmän vastauksen, voi ryöstää voiton itselleen.
 
Ammoniumkloridia, sitähän se salmiakki on, eikö niin? Ja sen hajottaminen sai aikaan ainetta, jota saa myös proteiineja hajottamalla? Olisiko aminohappoa tms.?
 
Valkuainenhan koostuu aminohapoista, joiksi se joka tapauksessa hajoaa ruoansulatuksessa, joten oikeastaan olemme kiinnostuneita ravinnon aminohappokoostumuksesta. Koska aminohappojen tutkiminen on varsinkin aiemmin ollut vaikeaa, on yleisessä käytössä karkeampia valkuaisen määrää arvioivia menetelmiä, joilla saadaan raakavalkuaiseksi eli -proteiiniksi kutsuttu arvio aineen valkuaispitoisuudesta. Paitsi että tällainen menetelmä ei kerro mitään eri aminohappojen osuuksista, se voi myös yliarvioida valkuaisen määrää.

Raakavalkuaista mitataan 1800-luvulla keksityillä menetelmillä. Sekä Kjeldahlin menetelmä että Dumasin menetelmä mittaavat aineen typpipitoisuutta. Koska jo varhain tiedettiin valkuaisen sisältävän n. 16 % typpeä, voitiin raakavalkuainen laskea kertomalla aineen typpipitoisuus 6,25:llä.

Koska salmiakki on ammoniumkloridia, lasketaan ammoniumin typpi menetelmässä valkuaiseksi, vaikka (yksimahaiset) eivät voi sitä millään tavoin hyödyntää. Samoin äidinmaidonkorvikkeeseen sekoitettu melamiini laskennallisesti nostaa sen raakavalkuaispitoisuutta. Koska melamiinissa on kaksi kolmasosaa typpeä, sen raakavalkuaispitoisuus on yli 400 %.

Tik voi esittää uuden kysymyksen.
 
No niin, oletteko kuulleet yksiköstä nimeltään mikromortti? Jos olette, kertokaa meille muillekin mitä sillä mitataan, niin saatte halutessanne jatkaa tietokilpailua eteenpäin. Vinkiksi voin sanoa, että yksikköä nimeltään mikrovertti ei ole olemassa, joten siihen ei kenenkään koiranleuan (mieleeni tulee useitakin nimiä, mutta hienotunteisena jyrsijänä en niitä erikseen mainitse) kannata viitata vastauksissaan. Voi toki viitata, mutta aion vastata moisiin viittauksiin purevan ivallisesti ja ylenkatseellisen ironisesti. Uskaltakaapas. Mutta asiaan: mikä on mikromortti?

P.S. Toinenkin vinkki, olemattomiin yksiköihin nanomortti, gigamortti, kilomortti ja hehtomortti yms. yms. ei myöskään parane selityksissä turvautua. Tavallaan on enemmän tosi kuin epätosi lause jos esimerkiksi yksikön mikrosievert selittää sanoin "mikrosievert on sievertin miljoonasosa", mutta se ei vielä täytä "selityksen" määritelmää, joka filosofiassa on suunnilleen "pyrkimys löytää syy jollekin asiantilalle".
 
Last edited:
Sana "yksikkö" tosin voi viitata tappokoneis.. ei kun puolustusvoimiin, mutta kun haetaan mittayksikköä, ei "alokas" oikein kuulu samaan kategoriaan. Myös vastaus "mikromortti on hyvin pienikokoisten alokkaiden mittayksikkö" menee metsään vikkelämmin kuin jääkärijoukkue. Älkää nyt enää sekoittako puuroja ja vellejä keskenään älkääkä varsinkaan alkako mitata niitä mikromorteilla, pliis.

P.S. Koiranleukojen provosointi on sitten helppoa! Sain houkuteltua jo ensimmäisen kolostaan, kiäh kiäh.
 
Kysymyksessä ei kyllä puhuttu mitään nimenomaan mittayksiköstä, vaan pelkästään yksiköstä ja alokas käy sotilaallisesta yksiköstä siinä missä ryhmä ja joukkuekin.
 
Ylös