Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Paini tai joku kamppailulaji?

Ei oo paini, ei mikään muukaan kamppailulaji. Painijoilla (niin kreikkalais-roomalaisilla kuin vapaillakin) on painitossut, semmoiset pitkävartiset ja tukevat, judossa kiepsautellaan kaveria nurin paljain jaloin ja (ensimmäistä kertaa mukana olevassa) karatessa niin ikään ollaan potkivinaan (ei saa mennä perille!) vastustajaa paljaalla jalalla ja taekwondossa käytetään kenkiä (ei sentään nappulakenkiä, onneksi). Olikos niitä muita kamppailulajeja? Ai niin, nyrkkeily, tietysti: kengät jalassa tepsutellaan kehässä eteen ja taakse, välillä näytetään kengänpohjiakin muulle maailmalle ja kuunnellaan tuomarin luvunlaskua sekä päänsisäisten pikkulintujen viserrystä. Eiivätkä nyrkkeilijäraukat edes saisi kenkiä pois jalastaan niillä paksuilla tumpuillaan, yrittäkööt vain. Sepä olisi hassu näky.

Niin, huomatkaa myös, ettemme ota lainkaan huomioon sellaista mahdollisuutta, että palkintojenjakoa viivytetään myöhempään ajankohtaan. Siihen tilanteeseen eivät tietysti päde enää mitkään lajikohtaiset jutut, vaan urheilija on voinut kokea mitä totaalisimman metamorfoosin kilpailuasuisesta, läähättävästä, kaikkensa antaneesta mutta ah niin onnellisesta sukkahepusta maajoukkueensa edustusverkkareihin tai jopa siistiin siviiliasuun pukeutuneeksi, tyytyväisenä myhäileväksi urheilukenkiin tai pyhäkenkiin sonnustautuneeksi olennoksi.

Ei, me kuvittelemme mielessämme tilanteen, jossa mitalit pannaan jakoon hetipaikalla kilpailun jälkeen eivätkä urheilijat voi mitenkään seistä tiedätte-tai-ainakin-arvaatte-kyllä-millä kilpailukengät jaloissaan. Hurjaa, vai mitä? Ylimaallisen kummallista, suorastaan, mutta totuus on usein (joskaan ei aina) tarua ihmeellisempää. Minä kyllä pidän enemmän taruista, mutta enpä olekaan päässyt edustamaan maatani tai edes olympiakomiteaani (niin kuin joissakin maissa on päässyt käymään) olympialaisiin. Sen siitä saa kun elää pää pilvissä ja jalat irti maasta. [tähän vielä vitsi, joka liittää edellisen lauseen alkuperäiseen kysymykseen. Lorem ipsum.]

Kiipeilyhän on uusi laji ja eikös siinä käytetä jokseenkin huonosti kävelyyn sopivia kenkiä?

Tuota noin, enpä ole vielä perehtynyt tähän mutta ei ole kukaan muukaan, sillä kiipeilyn olympiamitaleita ei ole vielä koskaan jaettu, ja siksi vastaus on vielä hämärän peitossa, tulevaisuuden usvien takana ja vailla vakiintunutta tai edes sellaiseksi pyrkivää käytäntöä. Saattaa toki käydä niin, että sukkajalkaisten mitalistien luetteloon - huum, hom - on vielä lisättävä kiipeilijät, nuo olympialaisten klonkut, mutta ei vielä, ei ihan vielä, eihän, aarre? Klunk.

P.S. Lisättäköön vielä "tarkennuksen" vuoksi, että kysymys koskee nykyisiä olympialajeja. Ei siis köydenvetoa, vauhditonta korkeushyppyä, antiikkista kiekonheittoa tai kolmentuhannen metrin joukkuejuoksua, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Eikä kyyhkys- tai villikarjuammuntaa sen puoleen. Eikä edes pankrationia tai mitään muutakaan Olympian kisojen lajia. Muinaiset kreikkalaiset muuten tuskin käyttivät sukkia. En kyllä ole tästä aivan varma, mutta ei tarvitsekaan, sillä tulimme juuri sulkeneeksi kelpo helleenit (siis ne muinaiset) kysymyksenasettelun ulkopuolelle. Samaten antiikin roomalaiset ja mahdollisesti kisoihin osallistuneet gallialaiset.

Itse mietin pyöräilykenkiä. Niissähän on pohjassa polkimiin lukittuva härdelli. Toki ainakin "tavallisilla" pyöräilykengillä voi kävellä, työpaikallakin kyllä kuulee kolisevasta askelluksesta, kuka tuli lukkopoljinpyörällä töihin, mutta ehkä kilpakengät ovat liian erikoistuneet kävelyyn.

Valitan. Kengät. Ja jos vaikka nämä kengät eivät ole mukavat askeltaa maan pinnalla, on se kuitenkin mahdollista. Hakemassamme lajissa ei ole. Sukkajalkaisuus on siis lajityypillistä käyttäytymistä.

Uinti?

Tämä vastaus on kierolla ja mielenkiintoisella tavalla lähempänä oikeaa kuin aikaisemmat. Mutta vain kierolla ja mielenkiintoisella. Sillä uimarit altaasta noustuaan tassuttelevat lits läts paljain jaloin pallille (sanonko vielä tähän synonyymin, en sano) palkittavaksi. Paljain jaloin he kauhovat vettä, kädet viuhuen kuin myllyn tahi mutanttiperhosen siivet tahi sammakan raajat, vuoro- tai tasatahtia, ja jalat perässä huiskien miten parhaaksi katsovat. Paljaiina. Ilman sukkia. Mutta silti jokin yhdistävä elementti viittoo kiivaasti kohti oikeaa vastausta. Siellä se odottaa kulman takana, epäilemättä vienosti sukkamehulta lemuten mutta kuitenkin.

Olisikohan soutajille jonkinlaiset veneeseen kiinnitetyt kengät?

Tai sitten jokin laji, jota harrastetaan luistimet jalassa. Mutta koska tunnen olympialajeja tosi huonosti, niin mitähän minä osaisin edes ehdottaa tähän? Kilpaluistelu? Pikaluistelu? Öö?

Vesipallo tulee mieleen, jospa siinä käytetään kenkiä.

Voisiko olla, etteivät curling-kengät tykkää hyvää, jos niillä kävellään muualla kuin jäällä, ja siksi curlaajat olisivat sukkasillaan palkintopallille noustessaan?

Muoks: Jäästä tulivat mieleen vielä ratakelkkailijat. Ainakin joukkuekelkassa takimmainen kelkkailija muistaakseni työntää kelkan liikkeelle eli juoksee jäisessä rännissä alkumetrit. Se vaatinee aika erikoistuneita kenkiä, joissa on varmaan jonkinlaiset hokit tms. pohjissa. Voisiko olla, ettei sellaisilla ole asiaa palkintopallille, joko siksi, että ne ovat siihen hommaan yhtä vaarallisen liukkaat kuin mitkä tahansa kengänpohjiin kiinnitettävät hokit sileillä kovilla lattiapinnoilla, tai koska ne vahingoittaisivat palkintopallin pintaa?

Ennen kuin ehdin tunnustaa, etten tullut lainkaan ajatelleeksi talviolympialaisia, totean @Telimektarin löytäneen prikulleen oikean vastauksen: soutu ja veneeseen kiinnitetyt kengät. Dervangan kisastudio vaikenee kuin muuri ja päästää sodanjumalan valloilleen.

Lopuksi yleinen toivomus kaikille jumalille: Älköön pieni urheiluhullu maamme kärsikö enää kuivuudesta vaan langetkoon päällemme virkistävä mitalisade, kengin tahi kengittä. Alamaraine! Comtrya! Kreegah Bundolo!

Eikö soutaja jätä uppoavaa venettä?

Eivät kaleeriorjatkaan jättäneet. Mutta seuraavaan kysymykseen. Keskiaikaisen baghdadilaisen runoilijan al-Sabhadin mukaan intialaisten kansakunnalla oli kolme ylpeydenaihetta. Mitkähän?

Norsut, rakennustaide ja hindulainen uskonto?

Tupakka, viini ja villit naiset?

Kaneli, pippuri ja puuvillakankaat?

Hyvin koulutetut norsut olivat intialaisten ruhtinaiden erityinen ylpeydenaihe, ja varmasti tuon ajan intialaisia miellyttivät muutkin vastauksissa mainitut asiat lukuunottamatta tuolloin vielä tuntematonta tupakkaa. Mutta al Sabhadin mainitsemat kolme ylpeydenaihetta olivat sellaisia abstraktimpia asioita, keksintöjä tai kulttuurituotteita jotka olivat levinneet myös arabien käyttöön. Ainakin kaksi näistä on myös nykyajan länsimaalaisille hyvin tunnettuja.

Numerot ainakin. Olisiko myös alkemia eli kemian äiti alun perin intialaista syntyperää? Veikkaan kolmanneksi vaikkapa optiikkaa eli siihen maailman aikaan käytännössä kaukoputkea ja mahdollisesti silmälaseja.