Valië Nienna
Hobitti
Tämä aihe on niin tiiviisti sidoksissa kysymykseen tolkienologian luonteesta, että aioin jo vaihtaa jutunjuureksi kaanonin Tolkienin teoksissa, mutta anti mennä. Eipähän ole niin kuivaa.
Mikä on lopullinen totuus Galadrielista, vai onko sellaista?
Liki koko alati muuttuvan tarinakaarensa aikana Galadriel oli jalo mutta ylpeä ja tulisyömminen Noldorin ruhtinatar, joka osallistui kapinaan ja maanpakoon ja sankarillisesti ylitti Helcaraxën, tahtoen tehdä Fëanorin kaikki aikeet tyhjiksi. Koska hän oli osallinen kapinaan ja pannaan, hän ei Ensimmäisen Ajan lopussa saanut lupaa palata Länteen, ja hän ylpeästi totesi ettei halunnutkaan. Kaksi pitkää Aikaa johti taistelua Sauronia vastaan, hän myös joko Doriathissa tai Lórienissa kohtasi Celebornin, sindarilaisen ruhtinaan. Keski-Maan vuodet kuitenkin tainnuttivat hänen ylpeytensä ja kasvattivat hänen viisauttaan, ja saivat hänet kipeästi kaipaamaan muinaista kotiaan. Pitkän taistelunsa vuoksi, ja sen tähden, että hän kieltäytyi Sormuksesta, hän sai viimein luvan palata Länteen.
Mutta. Viimeisten kahden elinvuotensa aikana JRR päätti, että Galadrielin täytyi olla joko vain pienissä määrin syyllinen kapinaan, tai sitten ei ollenkaan. Niinpä hänestä tehdäänkin täysin kapinaan osaton olosuhteiden uhri, joka Alqualondën sankarillisen puolustustaistelun jälkeen, Fëanorin väkivaltaisuudesta "kauhistuneena", nostaa Amanin Teleriin kuuluvan Celebornin kanssa purjeet kohti Keski-Maata ja saapuvat sinne kaksistaan, Amanin Eldarista ensimmäisinä. He laskevat ankkurin mukavasti Beleriandin haltiasatamiin ja majailevat Doriathissa, missä kieltäytyvät ottamasta osaa taisteluun jossa Valar eivät ole mukana. Koska Gala on lähtenyt samaan aikaan kuin kapinalliset, hänetkin asetetaan pannan alle, niin viaton ja puhtoinen kuin onkin. Myöhemmin hän taistelee kaksi Aikaa Sauronia vastaan ja työnsä suoritettuaan palaa Länteen.
Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, vaan kapinallis-Galadrielista on paljon ristiriitaista tietoa, alkaen siitä, missä hän tapasi Celebornin ja missä hän asui Toisella Ajalla. Kuitenkin uhri-Galadriel on niin radikaali muutos, että katson voivani jakaa Galadrielin kahdeksi prototyypiksi. Kysymys kuuluu, kumpaa kuuluisi pitää kaanonisempana? Kirjailijan viimeistä tahtoa, vai mytologiaan ja jo julkaistuun materiaaliin vakiinnutettua alkuperäistä konseptia?
Heittäydyn laiskaksi ja omana mielipiteenäni laitan tähän lainauksen eräältä toiselta foorumilta:
Sitäpaitsi, mikäli voittajaversio saadaan valita pelkkien kirjallisten ansioiden perustella, alkuperäinen näkemys on ilman muuta parempi. Olen jälleen laiska:
//muah. Keksikää parempi otsikko jos voitte. -- Nerwen
Mikä on lopullinen totuus Galadrielista, vai onko sellaista?
Liki koko alati muuttuvan tarinakaarensa aikana Galadriel oli jalo mutta ylpeä ja tulisyömminen Noldorin ruhtinatar, joka osallistui kapinaan ja maanpakoon ja sankarillisesti ylitti Helcaraxën, tahtoen tehdä Fëanorin kaikki aikeet tyhjiksi. Koska hän oli osallinen kapinaan ja pannaan, hän ei Ensimmäisen Ajan lopussa saanut lupaa palata Länteen, ja hän ylpeästi totesi ettei halunnutkaan. Kaksi pitkää Aikaa johti taistelua Sauronia vastaan, hän myös joko Doriathissa tai Lórienissa kohtasi Celebornin, sindarilaisen ruhtinaan. Keski-Maan vuodet kuitenkin tainnuttivat hänen ylpeytensä ja kasvattivat hänen viisauttaan, ja saivat hänet kipeästi kaipaamaan muinaista kotiaan. Pitkän taistelunsa vuoksi, ja sen tähden, että hän kieltäytyi Sormuksesta, hän sai viimein luvan palata Länteen.
Mutta. Viimeisten kahden elinvuotensa aikana JRR päätti, että Galadrielin täytyi olla joko vain pienissä määrin syyllinen kapinaan, tai sitten ei ollenkaan. Niinpä hänestä tehdäänkin täysin kapinaan osaton olosuhteiden uhri, joka Alqualondën sankarillisen puolustustaistelun jälkeen, Fëanorin väkivaltaisuudesta "kauhistuneena", nostaa Amanin Teleriin kuuluvan Celebornin kanssa purjeet kohti Keski-Maata ja saapuvat sinne kaksistaan, Amanin Eldarista ensimmäisinä. He laskevat ankkurin mukavasti Beleriandin haltiasatamiin ja majailevat Doriathissa, missä kieltäytyvät ottamasta osaa taisteluun jossa Valar eivät ole mukana. Koska Gala on lähtenyt samaan aikaan kuin kapinalliset, hänetkin asetetaan pannan alle, niin viaton ja puhtoinen kuin onkin. Myöhemmin hän taistelee kaksi Aikaa Sauronia vastaan ja työnsä suoritettuaan palaa Länteen.
Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, vaan kapinallis-Galadrielista on paljon ristiriitaista tietoa, alkaen siitä, missä hän tapasi Celebornin ja missä hän asui Toisella Ajalla. Kuitenkin uhri-Galadriel on niin radikaali muutos, että katson voivani jakaa Galadrielin kahdeksi prototyypiksi. Kysymys kuuluu, kumpaa kuuluisi pitää kaanonisempana? Kirjailijan viimeistä tahtoa, vai mytologiaan ja jo julkaistuun materiaaliin vakiinnutettua alkuperäistä konseptia?
Heittäydyn laiskaksi ja omana mielipiteenäni laitan tähän lainauksen eräältä toiselta foorumilta:
I think, possibly due to the sheer amount of 'unpublished material' many Tolkien fans are used to dealing with these days, that this matter has gotten slightly out of hand: Tolkien published material is simply a different animal than the rest. And the argument that unpublished, contradictory material should supersede something Tolkien himself decided to reveal to his Readership needs something more compelling than a later date in my opinion.
Sitäpaitsi, mikäli voittajaversio saadaan valita pelkkien kirjallisten ansioiden perustella, alkuperäinen näkemys on ilman muuta parempi. Olen jälleen laiska:
I am always for the interpretation that adds greatest depth and poignancy to the story. Galadriel sneaking off like a teenager who has permission to go, but whose permission is suddenly rescinded because of some incident by an unruly mob, is both less interesting and less dynamic than the tale of a prideful, powerful queen of the Eldar who must lose everything----before she can receive absolution and permission to return to Valinor. “Gee, Mom and Dad, I’m sorry I broke curfew,” carries nothing in comparison to a tale of self-abnegation and redemption.
//muah. Keksikää parempi otsikko jos voitte. -- Nerwen