Kirjauutuus!
Wayne G. Hammond – Christina Scull, The Lord of the Rings : A Reader's Companion. – HarperCollins : London, 2005. – lxxxii, 894 s.
Hammond ja Scull suunnittelivat aluksi Andersonin Annotated Hobbitin kaltaista nootein varustettua editiota LoTR:sta, mutta käytännön syistä he päätyivät kirjoittamaan erillisen kommentaarin – josta tosin tuli kaksi kertaa laajempi kuin kustantajan kanssa oli alun perin sovittu. Ja hyvä niin, sillä tämä lähes 1000-sivuinen järkäle on ehtymätön aarreaitta jokaiselle täysfriikahtaneelle Tolkien-maanikolle.
En ole vielä ehtinyt paljon esipuhetta pitemmälle, joten kirjan arvostelemiseen en missään nimessä halua ryhtyä, mutta ehkä olisi syytä hieman esitellä sen sisältöä jo ennen joulupukin saapumista, jotta osaatte rustata lahjatoivelistanne uusiksi. Pukki ei edes joudu kovin suuriin talousvaikeuksiin, sillä pokkarina tämän kirjan saa esim. Akateemisesta hintaan 14,90. Pieni hinta suuresta ilosta, niin kuin meillä pohjoisneljännyksessä sanotaan (milloin ei solvata jälkikasvua).
Ensinnäkin lähteistä: hyvin kiinnostavalta vaikuttaa se, että H & S ovat kahlanneet läpi paitsi suuren määrän kirjallisuutta ja artikkeleita, myös arkistoja, joissa säilytetään julkaisematonta Tolkienin kirjeenvaihtoa. Lisäksi he ovat haastatelleet Christopher Tolkienia, joka on elävä arkisto vertaansa vailla. Eläisipä ainakin 111-vuotiaaksi ja muistaisi kaiken mitä on isänsä kanssa touhunnut.
Toiseksi katsaus kirjan sisältöön: ensimmäisenä on käsiteltävän teoksen lyhyt historia (s. xviii-xliv), jonka tekijät olivat tarkoittaneet kiivaasti odotetun J.R.R. Tolkien Companion and Guiden osaksi, mutta tuo teos antaa vielä odottaa itseään – osaksi juuri käsillä olevan opuksen valmistumisen takia – joten he päättivät julkaista Tarun kirjoittamisen historiasta jo nyt tiivistetyn version. Sillä pääsee sopivasti alkuun.
Ennen varsinaiseen tekstikommentaariin siirtymistä on vielä pari mielenkiintoista lukua, jotka antavat ymmärtää, millaisella tarkkuudella työhön on ryhdytty. Saamme tietää, miten J.R.R. rakenteli kronologioita, kalentereita ja kuun vaiheet ilmoittavia taulukoita (s. xlv-l), ja miten kannet, etusivu ja – ennen kaikkea – kartat ovat kehittyneet (s.li-liv). Karttaosuudessa esitellään Konnun (osa) kartan ja laajempien karttojen nimistöä ja sen kehitystä (s. lv-lxxxii).
Esipuheen tarkastelun jälkeen päästäänkin varsinaiseen tekstikommentaariin, joka kattaa sivut 1-741. Johdanto-osassakin oli 82 erikseen numeroitua sivua.
Tekstikommentaari etenee luvuittain, kommentit seuraavat aina sivunumeroilla varustettua sitaattia. Selitettävät kohdat löytää helposti riippumatta siitä, minkä englanninkielisen laitoksen omistaa, sillä jokaisen selitettävän kohdan "pääotsikkona" on sisennettynä sen kappaleen ensimmäiset sanat, jossa sitaatti esiintyy.
Kommenteissa käsitellään sekä tekstin historiaa, kieltä että sisältöä. Tässä ei siis liikuta pelkästään hakuteostasolla "sivu sejase: Asfaloth = Glorfindelin hevonen", vaan H & S siteeraavat aina kun voivat Tolkienin omia kommentteja tekstiinsä; ne ovat pääasiassa peräisin hänen kirjeistään, mutta myös The History of Middle-earthissa ja Unfinished Talesissa julkaistuista teksteistä. Lukijaa, erityisesti sellaista jonka äidinkieli ei ole englanti, ilahduttavat suuresti myös selitykset erikoisten ja arkaaisten englanninkielisten sanojen merkityksestä ja alkuperästä.
Sokerina pohjalla ovat sivulta 742 alkavat liitteet. Ensimmäisenä ovat ne otteet Tolkienin vuonna 1951 Milton Waldmanille kirjoittamasta tärkeästä kirjeestä, jotka eivät ole mukana Tolkienin kirjekokoelmassa (s. 742-749). Seuraavaksi tulee kauan odotettu, tarkistettu versio A Tolkien Compass –teoksessa aikoinaan julkaistusta, Tolkienin kääntäjien tarpeisiin kirjoittamasta tekstistä Guide to the Names in The Lord of the Rings, joka nyt on saanut uuden nimen: Nomenclature of The Lord of the Rings (s. 750-782). Teksti on transkriboitu uudestaan ja siihen on tehty lisäyksiä alkuperäisestä käsikirjoituksesta ja koneella kirjoitetuista kopioista. Mukana on (liekö tätä ollut lainkaan vuoden 1975 julkaisussa?) myös Tolkienin keskeneräinen sanasto, joka sisältää paikannimien selityksiä (s. 765-782).
Täydellisyyden vuoksi on vielä, ennen laajaa kirjallisuusluetteloa ja yksityiskohtaista sanahakemistoa, luettelo vuosien 2004 ja 2005 editioihin tehdyistä muutoksista ja kaikki tarkastuskerrat välttäneistä virheistä (s. 783-812). – Rayner Unwin kuulemma sanoi joskus (s. xliv), eikä täysin kieli poskella, että kestää kolme vuosisataa ennen kuin saavutetaan typografisesti täydellinen Tarun teksti. Tämän uskoo helposti, kun lukee korjausten luetteloa.
Päätän pintapuolisen esittelyni tähän ja jään kieli pitkällä odottelemaan Companion & Guiden ilmestymistä – onneksi riittää luettavaa sillä välin Tarun itsensä lisäksikin.
