TSH 2023: I/2.1 Kohtaamisia

Frodo saa herätessään viimein hengähtää hieman helpotuksesta. Tapahtumien kulku ei ole jäänyt kovin hyvin mieleen, mutta niiltä osin kun on, on Gandalf jo saanut kuulla niistä Frodon puhuttua unissaan; Eikä siinä vielä kaikki, sillä Gandalf kertoo voineensa helposti lukea Frodon ajatuksia ja muistia! Lieneekö tämä jossain muuallakin merkittäväksi tekijäksi nouseva kyky – ei tule itselläni äkksieltään mieleen, mutta voisin kuvitella että olisi – vai onko tuo sittenkin vain harmitonta leikinlaskua (tai osittaista sellaista)?


"Totta puhuen minä olin melkein luopunut toivosta, sillä arvelin että umpeutuneeseen haavaan oli jäänyt teränsiru. Mutta sitä ei löydetty ennen kuin viime yönä. Silloin Elrond poisti sirpaleen. Se oli syvässä ja tunkeutui yhä syvemmälle."
...
"Älä ole levoton!" Gandalf sanoi. "Se on nyt poissa. Se on sulatettu."

Onko sirpale otettu pois ja sulatettu vai poistettu sulattamalla se häivyksiin suoraan Frodon haavan sisällä – samaan tapaan kuin aurinko hävitti olemattomiin lopun terän Viimapäällä? Kun kerran palasta etsittiin monta päivää löytämättä sitä, ja Gandalf puhuu vain umpeutuneesta haavasta eikä lainkaan haavalle tehtävistä toimista, niin voisin nähdä tuon olevan hieman hassusti puhuttu, mikäli Frodon haava oltaisiin avattu ja kaivettu sieltä mahdollisesti monta päivää sitä sirua. Ja poistamisyön jälkeisenä aamuna Frodo myös käyttelee kättään kuin ei mitään; Vaikkakin toki jos haltioiden taidoilla voisi terän sulattaa suoraan olinpaikassaan, niin varmasti haavankin saisi varsin hyvin takaisin umpeen ja hyvään kuntoon.

Gandalfin tarinoitua saapuu Sam lopulta paikalle ja reagoi tilanteeseen varsin hellin sanankääntein; Tuosta voinee halutessaan kehitellä mielensä sopukoissa kaikenlaisia ajatuksia ystävyydestä, tai sitten ei. Hetken Rivendelliä makusteltuaan päätyvät kumppanukset tovereineen kuitenkin jo juhla-aterialle, jonka istumajärjestystä olen jossain kohtaa mietiskellyt.

Ensimmäisenä tulee kuvailuista mieleeni pitkä suuren salin perällä oleva pöytä, jonka toisessa päässä istuu Elrond kera Gandalfin ja Glorfindelin. Mutta eikö isäntä istu yksin pöydän päässä? Joko Gandalf ja Glorfindel olisivat myös pöydän päädyssä Elrond heidän keskellään, tahi sitten jompi kumpi istuisi selin salissa oleviin muihin pöytiin nähden. Tämän skenaarion saattaisi myös tehdä kyseenalaiseksi (vai tekisikö?) huomio, että koko saliin nähden Elrondin sijainti ei olisi keskeinen, vaan Arwenin. Toki Arwen on muutenkin jo lisäksi vieläpä omassa katoksessaankin, niin miksei keskeisellä paikalla muutenkin. Ja siis kun pöydän puolivälissä istuvan Arwenin kopin takana on oltava seinävaatteita, niin oletettavasti siellä olisi myös itse seinä, jolloin pöytä ei siis olisi salissa muiden pöytien keskellä (jossa tilanteessa Elrondin sijainti olisi ollut ehkä hieman paremmin keskeinen.)


Sitten päästäänkin jo keskustelemaan vierustovereiden kanssa; Nyt edellisen Hobitin lukukerran jälkeen en voi olla ajattelematta jokaisen Glóinin maininnan kohdalla Bilbon ryömimistä hänen vartionsa ohitse sormus sormessaan vuorten itäpuolisessa leirissä (Ellei sitten ajan hammas ole muokannut muistoa, ja vartiossa olikin joku muu kuin Glóin..). Mutta joka tapauksessa, tätä keskustelua seuraa ehkä minun mielestäni sykähdyttävin kohta:

Glóin katsoi Frodoa ja hymyili: "Te taisitte pitää Bilbosta kovasti? hän kysyi. "Pidin", Frodo vastasi. "Näkisin mielummin hänet kuin kaikki maailman tornit ja palatsit."
Tämä saa aina kaipaamaan omaa Bilboa, joka olisi menneinä vuosina kertonut runoja ja opastanut kotikulmilla harvoin käsiteltyjen sivistyksen alojen saloihin; Ehkä myös kertoillut laajasti oman aikansa kommelluksista Helsingin vilskeessä. Yhteistä kalligrafiaharrastustakaan en olisi laittanut pahitteeksi.
Pukeutuessaan Frodo oli huomannut, että Sormus oli hänen nukkuessaan ripustettu hänen kaulaansa uuteen ketjuun

Eli joku oli ottanut Sormuksen hetkeksi haltuunsa, kukahan sen lie tehnyt..


No, Sormuksen viettelevästä riipaisustakin selvitään ja Bilbo pääsee esittelemään laulua Eärendilistä – rohkea veto Elrondin talossa – johon on apua pyydetty myös Konkarilta. Muistelisin jossakin sanotun, että varhaisemmissa versioissa olisi Konkarin osa ollut suurempi, mutta liekö piti muuttaa suunnitelmaa, kun Arwen ilmaantui tarinaan eikä Aragron enää kehdannut olla kovin kummoisesti mukana näin julkeassa pyrkimyksessä Arwenin isän talossa..

Kääpiö jonka ohi Bilbo hiipi, oli Balin:


Terä kyllä mielestäni ongittiin ensin ulos Frodosta ennen kuin se sulatettiin. Gandalf sanoi selkeästi, että Elrond poisti sirpaleen löydettyään sen. Millaista sitten oli kirurgia Rivendellissä? Miten sirpale paikannettiin? Oliko käytössä pitkät pihdit? Rimpuiliko sirpale vastaan?

Mutta minua vaivaa hieman tuo terän sulattaminen. Mitä hyötyä siitä oli? Valettiinko sula terä palloksi tai jotain, jotta se ei haavoittaisi ketään?

Kohtaamisia herättää Vohobitissä kysymyksiä:

(1) Miksi ”oikotie” Vanhan metsän poikki oli Gandalfin mielestä virhe?

(2) Gandalf lukee ajatuksia ja Frodo puhuu unissaan?

(3) Olisiko vieras parempi käännös kuin outo sanasta strange kun Frodo luonnehtiin konkratia, Konkari kun on olevinaan hetero. Tolkienhan toisaalla viljelee paljon sanaa queer, mikä usein käännetään oudoksi. Sitä paitsi Vohobitti ei vieläkään ole vakuuttunut Aragornin luotettavuudesta, vaikka Gandalfin todistuksen mukaan Sam luotti nyt häneen.

(4) Missä Elrond on saanut kirurgin koulutuksen? Haltioilla ei näytä olevan ainoastaan high tech -vaellusvarusteita (ks. Jäähyväiset Lorienille) vaan ovat myös modernin lääketieteen mestareita.

(5) Et jos Glorfindelilla ja Aragornilla olisivat olleet hevoset, niin ne olisivat voittaneet mustat ratsastajat 6–0?

(6) Onko Gandalf käynyt parturissa kun hänen partansa sojottaa hänen noustessaan seisomaan leuka suorana?

(7) Glorfindelin onnistui sytyttämään nuotio aika nopeasti, valmistamaan soihtuja ja sitten ryntäämään mustien ratsastajien kimppuun?

(8) Miksi Gandalf ei diggaa siitä, että Pippin kutsuu Frodo-serkkua sormusten herraksi? Taru Sormusten herrasta toinen nimi voisi siis olla Kertomus Sauronista?

(9) Miksi Arwen istuu katoksen alla, pelkääkö hän, että saisi likkaa brunaa, jos ei olisi katosta?

(10) Miksi Bilbon eväät ovat niin surkeat, leipää ja juomaa? Toivottavasti edes viiniä ja leipä vehnäistä, minkä päällä homejuustoa. Mutta kyllä ne siitäkin huolimatta kaipaisivat rinnalle hedelmiä, viinirypäleitä tai omenanlohkoja.

(11) Miksi Konkari suostui kesken juhlan Bilbon kanssa runoilemaan, jos hän kerta lisäsi koko värssyyn ainoastaan yhden sanan? Onko muuten kukaan kontulainen hoppeli vertaillut Eärendil-runon vanhaa ja uutta käännöstä?

(12) Uudessa käännöksessä on sama kuva Rivendellistä kuin Hobitissa. On sen verran kapea laakso, että aurinko ei ainakaan talvella siellä montaa tuntia paista suoraan. Peltoja tai puutarhoja näyttää myös olevan aika snadisti. Niin ikään mitä enemmän asiaa miettii: kyllä raviini kuvaa laaksoa. Rivendellin käännös olisi pitänyt olla Raviinilaakso tms.

Kohtaamisia herättää Vohobitissä kysymyksiä:

(1) Miksi ”oikotie” Vanhan metsän poikki oli Gandalfin mielestä virhe?

* Eikö tämä ”tuhoisa” oikotie tullut esiin Frodon mietteitä seurattaessa?

(3) Olisiko vieras parempi käännös kuin outo sanasta strange kun Frodo luonnehtiin konkratia, Konkari kun on olevinaan hetero. Tolkienhan toisaalla viljelee paljon sanaa queer, mikä usein käännetään oudoksi. Sitä paitsi Vohobitti ei vieläkään ole vakuuttunut Aragornin luotettavuudesta, vaikka Gandalfin todistuksen mukaan Sam luotti nyt häneen.

* No ei sentään luojan tähden tällaista kannata pohtia.

(6) Onko Gandalf käynyt parturissa kun hänen partansa sojottaa hänen noustessaan seisomaan leuka suorana?

* Missä muuten kerrotaan tarkemmin Gandalfin parran pituudesta?

(8) Miksi Gandalf ei diggaa siitä, että Pippin kutsuu Frodo-serkkua sormusten herraksi? Taru Sormusten herrasta toinen nimi voisi siis olla Kertomus Sauronista?

* Tarkemmin sanottuna ”Sormuksen herraksi”. Pahaa ei pidä mainita ääneen ja nimeltä, sanoo Gandalf. Kuin kutsuisi sitä.

(9) Miksi Arwen istuu katoksen alla, pelkääkö hän, että saisi likkaa brunaa, jos ei olisi katosta?

* Keskiaikajuttu, sanoisin. Kunniapaikka. Elrond oli pöydän päässä mutta Arweninkin arvo täytyi osoittaa, kun hän istui muuten tavispaikalla.

Tik sanoi:

(6) Onko Gandalf käynyt parturissa kun hänen partansa sojottaa hänen noustessaan seisomaan leuka suorana?

* Missä muuten kerrotaan tarkemmin Gandalfin parran pituudesta?

Click to expand...

Itse asiassa Hobitin toisella sivulla on aika tarkka kuvaus Gandalfista ja hänen partansa pituudesta: se roikkuu vöytärön alapuolella. Et aika jäykkää karvaa pitää olla, jos sen pituinen parta töröttää. Toki kyseisestä kuvauksesta on kulunut noin 80 vuotta, mutta ei parta ainakaan lyhene itsestään, päinvastoin, jos siis ei käy parturissa.

Tik sanoi:

Mutta minua vaivaa hieman tuo terän sulattaminen. Mitä hyötyä siitä oli?

Click to expand...

Ehkä sulattaminen hävitti jonkinlaisen okkulttisen voiman, jonka terä oli siirtänyt haavaan, ja joka selvästi oli pelkkää mekaanista voimaa vaarallisempi. Tai sitten Rivendellissä todella vihattiin kaikkea Morgulista peräisin olevaa. Vertaa "Kahden tornin" kohtaa, jossa Rohanin ratsastajat olivat polttaneet tuhoamansa örkkikomppanian ruumiit, vaikka tämä epäilemättä hidasti heidän tehtäväänsä melkoisesti.

Ehkä Morgulin terän sirpale oli haavasta postettunakin yksinkertaisesti niin vaarallinen, että se puhdistettiin ja tuhottiin sulattamalla, ettei se pääsisi enää haavoittamaan ketään varomatonta? Paha poistettiin kerta kaikkiaan.

Gandalfin "ajatusten ja muistojen lukemisen" tulkitsin niin, että Frodo on yksinkertaisesti pälpättänyt unissaan kaiken mahdollisen seikkailustaan (jonkinlainen haltioiden parannustaikuuden tai ehkä Morgulin terän sivuvaikutus?) ja Gandalf on sitten siltä pohjalta tehnyt tulkintoja siitä, mitä on tapahtunut ja mitä Frodon päässä liikkuu. Hyvin kätevää kertojan kannalta, koska näin vältytään kyllästyttämästä lukijaa kertaamalla edellisten lukujen sisältö.

Mitä Gandalfin parran törröttämiseen tulee, ehkä kyse on vain siitä, että se sojottaa hetken juurestaan eteenpäin vaikka laskeutuukin sitten siitä alas ihan normaalisti. Lyhimmät haivenet toki varmaan törröttävät silloin koko pituudeltaan.

Frodon käsivarsi puolestaan ei ollut kunnossa heti aamulla. Se vain oli vihdoin taas lämmin ja Frodon alkoi olla mahdollista liikutella sitä vähän. Vasta illalla, Frodon nukuttua koko päivän Imladrisin terveyttä edistävässä ilmapiirissä, käsi alkoi olla kutakuinkin ennallaan. Enkä laittaisi tätä minkään edistyneen haltiakirurgian piikkiin vaan antaisin kunnian ihan perinteiselle taikuudelle, jota varmaan Elrondin Vilya-sormus edesauttoi.

Uuteen ketjuun siirretty Sormus tosiaan saa miettimään, kuka oli "riistänyt" sen Frodolta hetkeksi. Vai oliko uusi ketju sittenkin ujutettu Sormuksen läpi Frodon rinnan päällä, itse helyyn käsin koskematta?

Tässä luvussa Frodolle (ja lukijalle) vihdoin kerrotaan, mitä Mustat ratsastajat oikeastaan ovat ja miten Frodon olisi käynyt, jos ne olisivat saaneet suunnitelmansa toteutettua. Toki pelottavaa tekstiä, mutta silti tähän loppuu "tuntemattoman uhan" vaikuttavuus. Sitä paitsi samalla saadaan tietää olentojen heikkouksista, esimerkiksi siitä, että Valinorissa käyneet haltiat eivät niitä pelkää vaan pystyvät hyvin laittamaan niille hanttiin ja että ilman heppojaan ja kaapujaan ne ovat avuttomia ja vaarattomia ja joutuvat raahustamaan raajarikkoina takaisin herransa luo. Minua jäi tässä kohtaa mietityttämään, miksi näin on. Miksei näkymätön nazgûl voi pelkkien omien aistiensa turvin ahdistella eläviä ainakin yöaikaan? Miksei sellainen voisi vaikka kopata pahaa-aavistamatonta puolituista kainaloonsa ja kiikuttaa häntä jalkaisin Mordoriin? Ja jälleen se sama vanha kysymys: miksi nazgut eivät kaapanneet Frodoa jo aiemmin, kun kerran Gandalfkin nimenomaan sanoo, että ne olisivat voineet sen tehdä silloin kun Frodolla oli Sormus sormessaan, koska näkivät hänet silloin selvästi?

Mietin myös Elrondin virittelemää tulva-ansaa. Oliko vesi kerätty jonnekin padon taakse odottelemaan, että ensimmäisen nazgûlin ilmaantuminen häälymään Bruinen vesien ylle painaisi jonkinlaista taikaliipasinta ja aukaisisi padon? Vai saiko taikuus vuorten lumen sulamaan yhtäkkiä kuten Gandalfin viittauksesta voisi ehkä päätellä? Mutta eikö se puolestaan olisi ollut vaaraksi myös Rivendellille itselleen, koska Kohuvesi virtaa sen läpi? Vaikka Gandalf mainitseekin olleensa hetken huolisaaan siitä, että aikaansaatu tulva olisikin liian raju ja pyyhkäisisi myös hobitit seuralaisineen mennessään, hän ei sano mitään siitä, että vesi olisi Imladrisissakin noussut hälyttävän korkealle.

Imladris itse kuulostaa paikkana aivan täydelliseltä. Se on Keski-Maan paikoista se, jossa ehkä kaikkein mieluiten kävisin. Siellä kaunis luonto yhdistyy kaikenlaisiin taiteen ja sivistyksen aarteisiin, ja lisäksi Bilbo, tunnettu herkkusuu, mainitsee Rivendellin tarjoamista ihanuuksista ensimmäisenä ruuan. Siihen nähden on toisaalta vähän yllättävää, ettei Tolkien missään kohtaa kerro, mitä Rivendellisssä oikeastaan tarkalleen ottaen syötiin. Bilbon leipä ja juoma toki mainitaan, mutta juhlapöydässä istutaan ilman että saamme tietää ruokalistasta mitään. Kertomuksen pitäisi kuitenkin perustua hobittien muistiinpanoihin, joten tämä on aika outo laiminlyönti.

Juhla-aterian istumajärjestyksestä sen verran, että tekstissähän mainitaan Elrondin istuneen korokkeella pitkän pöydän päässä. Korokkeella lienee siis ollut ns. high table, poikittain pitkään pöytään nähden asetettu erillinen päätypöytä, jonka ääressä Elrond, Glorfindel ja Gandalf hyvin mahtuivat istumaan vierekkäin. Kieltämättä on kuitenkin erikoista, että pitkä pöytä itse oli ilmeisesti seinän vieressä, koska Arwenin takana mainitaan olevan seinävaatteita. Mitenkähän siihen nähden sijoittuivatkaan sivupöydät, joita ilmeisesti oli useampi, koska Sam, Pippin ja Merri istuivat niistä "erään" ääressä? (Ja eikö Frodo ollut vähän epäkohtelias, kun ensin keskittyi vain laittamaan ruokaa suuhunsa ja vasta jonkin aikaa syötyään alkoi kiinnittää huomiota muihin aterian osanottajiin?)

Hassusti jäin miettimään myös sitä, mikä oikeastaan oli se "asiaankuuluva järjestys", jossa ruokasalista siirryttiin Tulisaliin, ja miten varmistettiin, että kaikki osasivat asettua oikeaan kohtaan kulkuetta. Esimerkiksi hobitit tuskin tunsivat haltiaprotokollaa kovinkaan hyvin. Oliko paikalla ehkä jonkinlaisia seremoniamestareita, jotka diskreetisti ohjasivat vieraat oikeassa järjestyksessä ulos?

Olin ihan unohtanut, kuinka paljon tässä luvussa oikeastaan puhutaan Númenorista ja ylipäätään Silmaan sisältyvistä tarinoista. Se on aika kutkuttavaa kun miettii, ettei niistä yhtäkään oltu vielä julkaistu Sormusten Herran ilmestyessä. Ne ovat tässä vaiheessa vain houkuttelevia välähdyksiä siitä, että parhaillaan luettavan tarinan taustalle kätkeytyy pitkä historia paljon vanhempia tarinoita, ja jäävät myös viekoittelevan epämääräisiksi. Esimerkiksi sitä ei mielestäni mainita, miksi Dúnadanin mielestä on vähän hävytöntä vanhan hobitin runoilla Eärendilista Elrondin talossa. Pitää lukea liitteet, että pääsee näiden kahden sukulaisuussuhteesta perille - samoin kuin siitä, kuka oikeastaan on Arwenin äiti. Luulin lapsena, että kyseessä oli Galadriel, koska itse tarinassa sanotaan vain epämääräisesti Arwenin viettäneen aikaa "äitinsä suvun maassa" Lothlórienissa (siis silloin, kun kaikki teksti on ylipäätään mukana; ensimmäistä kertaa Sormusten Herraa lukiessani minulla oli käytössäni Louhi-painos, josta puuttuu tästä luvusta koko se kappale, jossa Arwen esitellään.)

Bilbon lauluun liittyen korvaani särähtää hiukan suomennoksen kohta "vanhukset kertoi ihmeistä". Eihän Valinorissa varsinaisia vanhuksia ollut vaikka tottakai osa siellä asuvista haltioista oli ikivanhoja. He olivat kuitenkin samalla ikinuoria, ja alkutekstikin sanoo vain "sages old" eli "viisaat vanhat". Samoin mietin, mistä Eärendilin huotran norsunluu ja nuolten eebenpuu olivat peräisin.

Kertomuksista puheen ollen Glóinin kuvaus uudelleenrakennetusta Laaksosta on hyvin kauniita mielikuvia synnyttävä. Haluaisin mielelläni lukea jonkin sinne sijoittuvan pienen tarinan.

Isilmírë sanoi:

Gandalfin "ajatusten ja muistojen lukemisen" tulkitsin niin, että Frodo on yksinkertaisesti pälpättänyt unissaan kaiken mahdollisen

Click to expand...

Tämä olisi täysin riittävä selitys, mutta on myös ajateltavissa että Sormusten haltijoilla oli jotenkin helpompi pääsy toistensa ajatuksiin.

Isilmírë sanoi:

Miksei näkymätön nazgûl voi pelkkien omien aistiensa turvin ahdistella eläviä ainakin yöaikaan? Miksei sellainen voisi vaikka kopata pahaa-aavistamatonta puolituista kainaloonsa ja kiikuttaa häntä jalkaisin Mordoriin?

Click to expand...

Eräs scifihenkinen selitys voisi olla sellainen, että nazgulien eetteriruumiit olivat sellaisenaan liian ohuita liikuttelemaan kiinteitä kappaleita. Niiden kaavut tai paremminkin jonkinlainen kaavun alla ollut ihopanssari oli eräänlainen erityisvalmisteinen ulkoinen tukiranka. Nazgulit liikuttelivat tätä ulkotukirankaansa telekineettisesti tai heikoilla hermosignaaleilla, ja se taas vahvisti liikkeet ja mahdollisti tarttumisen fyysisiin objekteihin. Tämän takia vaatteensa menettäneille nazguleille ei riittänyt joidenkin satunnaisten lakanoiden varastaminen samoojien pyykkinaruilta vaan ne joutuivat hakemaan uudet vaatteet Mordorista tai Dol Guldurista.

Isilmírë sanoi:

Oliko paikalla ehkä jonkinlaisia seremoniamestareita, jotka diskreetisti ohjasivat vieraat oikeassa järjestyksessä ulos?

Click to expand...

No jos Synkmetsän Haltiakuninkaallakin oli hovimestari, niin miksei Eriadorin salaisella kuninkaalla Elrondilla?

Isilmírë sanoi:

Eihän Valinorissa varsinaisia vanhuksia ollut vaikka tottakai osa siellä asuvista haltioista oli ikivanhoja. He olivat kuitenkin samalla ikinuoria

Click to expand...

Mutta jos he olivat kyllin vanhoja niin heille kasvoi jo partakin kuin Círdanille ikään. Siltikin suomenkielinen ilmaisu on huolimaton.

Isilmírë sanoi:

Samoin mietin, mistä Eärendilin huotran norsunluu ja nuolten eebenpuu olivat peräisin

Click to expand...

Nehän saattavat tietysti olla Bilbon runoilua, ei historiallisesti tarkka kuvaus Eärendilin varustuksesta. Toisaalta Círdanin merenkulkijoilla oli ollut tuhansia vuosia aikaa koluta Keski-Maan rannikoita, ehkä he olivat ehtineet hyvinkin kauas etelään. Vaihtoehto on että kääpiökaravaanit olisivat kantaneet näitä arvokkaita raaka-aineita tuhansien kilometrien päästä selässään.

Muoks. Sitäpaitsi englanninkielisessä tekstissä ei ole norsunluuta. Onko uusimmassakin suomennoksessa edelleen?

his arrows shorn of ebony,
of silver was his habergeon,
his scabbard of chalcedony;

Kalsedoni tarkoittaa eräitä kivilajeja. Huotran (ehkä nahkaisen) pinnalla oli kenties kameekoristelu, tai sitten nämä Bilbon säkeet olivat vain jonkinlaista nonsenseä tai "Errantrya".

Eräässä toisessa Tolkienin teoksessa kerrotaan ötököitä vastaan taistelleesta pienestä ilmapurjehtijasta ja hänen mikroliittivarusteistaan

There was a merry passenger, a messenger, a mariner
[...]
of crystal was his habergeon,
his scabbard of chalcedony;

(The Adventures of Tom Bombadil, "Errantry")