TSH 2023: I/2.5 Khazad-dûmin silta

Vohobitti

Murhoppeli
Voi vain kuvitella, kuinka tämä luku on ollut keskiössä kun Gary Gagyx on saanut inspiraation siirtyä Napoleonin sotia tai keskiaikaista sodankäyntiä simuloivista strategiapeleistä ensin kohti fantasiaelementtejä (velhoja, ritateita, lohikäärmeitä) sisältäviin strategiapeleihin ja sitten roolipeleihin, joissa haltiat, puolituiset, kääpiöt, haltiat, ritarit ja velhot tulipalloineen tappalevat luolissa örkkejä ja peikkoja vastaan edeten huone huoneelta.

Luku alkaa Mazarbulin kammion tonkimisella (myös tuttua roolipeleistä), löytyy örkkien aseita. Mainitaan Durinin kirves ja kypärä. Morian örkit harrastavat sapeleita, myöhemmin käy ilmi, että Rautapihan örkeillä on lyhyet miekat. Balinin retkikunnan tappaneet örkit ovat siis Mordorista? Mutta miten Vohobitilla on käsitys, että Sormusten saattuetta Anduinin länsipuolella olevat örkit ovat Rautapihasta. Companionissa taisi olla aika tarkat aikataulut örkkien liikkeistä. Gandalf kuitenkin puhuu ”Mordorin mustista urukeista”.

Siten kumahtaa. Epäselväksi ainakin tälle Vohobitille jää, että onko kyseessä rummut vai takooko joku peikko jonkun luolan seiniä.

Gandalf tekee luvun ensimmäisen loitsun, ilmeisesti jonkinlainen valoloitsu. Jos seuraamme Rune Questin sääntöjä, niin Gandalfilla on ilmaisesti hyvä väitöskyky tai sitten hän hyppää nuolien suhahtaessa ohi. D&D:n säännöt toimivat tässä sikäli paremmin, että nuolten osumattomuus perustuu hänen AC:hen.

Boromir ei saa peikkoa häädettyä ovelta. Ilmeisesti täytyy olla taika-ase, jotta läpäisee peikon kivikovan nahan. Frodon Piikillä se onnistuu, tai sitten Frodon pelaaja heittää nopilla kriittisen onnistumisen, peikko vetää jalan ovenraosta.

Mazarbulin kammioon ryntää örkkejä, tarkkaa lukumäärää ei mainita. Gimli ja Sam hoitavat kumpikin yhden. Samin örkinkaato on huomattava sekä siksi, että keskimäärin örkin pitäisi voittaa puolituinen (ainakin RuneQuestin säännöillä, D&D:llä se voisikin onnistua, jopa 1. tason puolituiselta), tosin hän haavoittuu, menettänee 1–2 kestopistettä. Legolas ampuu jousella, kurkkuun tai silmään, toisin sanoen kriittisiä osumia tuosta vaan. Näillä pelihahmoilla on ilmeisesti aika hyvä kyvyt. Boromir ja Aragorn hoitelevat useamman örkin, tarkemmin asiaa ei eritellä. Hyökkäyksen tyrehdyttyä kuolleita örkkejä on 13. RQ:ssa yksi melee-vuoro on 12 sekuntia (D&D:ssä 10 sekuntia), mutta jos näillä kahdella on miekan osuma yli 100%, niin teoriassa voivat iskeä kaksi örkkiä maahan yhdessä vuorossa sikäli kun terä läpäisee panssarin. Mutta vaikka näin ei olisi, niin taistelu Mazarbulin kammiossa ei kestä minuuttiakaan. Eikä tekstikään TSH:ssa taistelusta ole kuin yhden pienen kappaleen mittainen. Silti sen vaikutus (rooli)peleihin on ollut valtava.

Sitten kammioon ryntää isoörkki. Hän torjuu Boromirin iskun ja väistää Aragornin. Ja iskee (vai heittää) peitsen kohti Frodoa. Jos jollain hoppelilla on käsissä enkunkielinen TSH, niin tsekatkaa millä nimellä isonörkin asetta kutsutaan. Onko se lance? Eikö sellaista käytetä ratsain. Toinen kysymys on se, että onko vahinko, että Frodo on aina tulilinjalla? Aragorn hoitelee isoörkin, miekka vältähtää. D&D:n säännöin siinä se voisi olla +5 taikamiekka, RQ:n säännöin voisi ajatella, että siinä on pysyvä tosimiekka riimuloitsu, mikä kaksinkertaistaa sen vahingon tms.

Paetaan Mazarbulin kammiosta, Gandalf jää loihtimaan. Ja tulee vauhdilla portaita alas. Mielenkiintoinen tällainen vastaloitsu, josta Gandalf puhuu. Dispel-magic tai counter-magic ovat tuttuja roolipelien taikasysteemeistä. Mutta ei niiden pitäisi romahduttaa luolan kattoa. Nyt joka tapauksessa viimeistään on selvää, että Gandalf osaa myös muita taikoja kuin tulitaikoja sormuksensa avulla.

En tiedä johtuuko uudesta käännöksestä, mutta hahmotan nyt paremmin saattueen reitin Mazarbulin kammiosta kohti uloskäyntiä. Joka tapauksessa tunti portaiden kipuamista alaspäin tuntuu väsyttävältä. Miten paljon saattue oikein laskeutuukaan? Aika monta pilvenpiirtäjän korkeutta!

Saattue putkahaa sivuovesta kammion puoliväliin, kääntyy oikealla ja aloittaa paon. Takaa-ajajat jäävät tulen (laavan?) vasemmalle puolelle. Kaikki menee hyvin siihen asti kunnes ensin peikot ja sitten Balrog ilmestyy, ja Gandalf päättää jäädä taistelemaan Balrogia vastaan eikä opasta saattuetta ulos Moriasta. Bankshin leffassa on muuten virhe: vain Balrgoin miekka hajoaa yhteenotossa, Glamring säilyy ehjänä. Sen sijaan Gandalfin sauva hajoaa hänen iskiessä siltaan (miksi?), myöhemmin Gandalf saa ilmeisesti uuden sauvan (Lorienista?) Gandalf tippuu Balrogin kanssa kuiluun. Ilmeisesti tässä vaiheessa pelataan D&D:n säännöillä, koska kummalla on nähtävästi aika monta kestopistettä kun alkavat mätkimään toisiaan päivätolkulla. Tai jos pelataan RQ:n säännöillä, niin sitten heidän ajautumisensa alamaailmaan voisi ajatella siirtymistä sankariulottuvuuteen, jossa tämänpuoleisen maailman säännöt eivät päde. RQ:ssa kun hahmon kehittyessä hänen kestopisteensä eivät lisäänny kuten D&D:ssä, päinvastoin, ne enemmänkin realistisesti vähenevät hänen vanhetessaan, vaikka kyvyt paranevat. Kun myöhemmin Gandalf kertoo taistelustaan Balrogin kanssa luvussa Valkoinen ratsastaja, niin siinä päästää lähelle H. P. Lovecraftin kosmista kauhua, koska siinä annetaan ymmärtää Balrorgin tai edes Sauronin olevan pikkutekijöitä tai mukavia tyyppejä kun verrataan Keski-Maan syvyyksiin, missä todellinen kauhu asuu.

Mutta saattue pääsee pois vuorten itäpuolelle. Mainittakoon, että ajatus monen päivän pimeän matkan jälkeen tuli vuoristoilmaan ja auringonpaisteeseen, laaksoon, missä on järvi, sykähdyttää Vohobittia jopa siinä määrin, että siitä on tullut yksi suosikkipaikoistani Keski-Maassa.
 
Last edited:
Mietin itsekin tätä lukiessani, että nyt ollaan fantasiaroolipelien ytimessä: eri fantasiakansoista koottu pieni sankarijoukko, jonka yksi jäsen on lisäksi velho, taistelemassa örkkejä, peikkoja ja muita hirmuja vastaan tunnelilabyrintissa. Tämähän on myös Hero Quest -lautapelin koko idea, olkoonkin, ettei siinä sankarijoukkoon sisälly puolituisia.

Taas kerran mietin myös sitä, miten erilaiselta Balinin haudan löytyminen tuntui ensimmäisellä lukukerralla. Minulla ei silloin ollut mitään käsitystä siitä, kuka Balin oli, ja maininnat hänen tuttavuudestaan Bilbon kanssa menivät täysin ohi, koska Bilbokin oli minulle silloin vain tarinan alkupuolen vähän hassu vanha hobitti. Myöhemmin sentään luin Lohikäärmevuoren ja hahmotin, että Kalpa Kassinen on yhtä kuin Bilbo Reppuli, mutta Poppo = Balin jäi silti vuosikausiksi tajuamatta. Morian haudan traagisuus iskikin sitten kerralla tajuntaan, kun minulle aikanaan vihdoin selvisi, mitkä Kalvan kanssa reissanneiden kääpiöiden nimet alun perin olivat.

Mazarbulin kirjan löytyminen tuntuu nykyään vähän kliseiseltä tavalta saada tietoa paikasta, jossa kaikki asukkaat ovat kuolleet, mutta paha sanoa, oliko se sitä Tolkienin aikaan. Kirjan repaleisuus ja sen tarjoaman informaation vähyys myös vähän lievittää "kuinka sattuikaan, että täällä on jäljellä näppärä kirja saattamassa sankarijoukon ajan tasalle tapahtumista" -vaikutelmaa.

Óinin kohtalo kuulostaa erityisen epämiellyttävältä. Hän yritti ilmeisesti päästä kahlaamalla ulos Morian länsiportista, koska tuskin pelkkä portin avaaminen olisi saanut Veden valvojaa hereille. Tai mistä minä toisaalta tiedän, ties vaikka se olisi ollut kyttäämässä heti oven takana siinä toivossa, että saisi herkkupalan. Toivon joka tapauksessa Óinin kuoleman olleen nopea ja tuskaton.

Örkkien sapeleihin kiinnitin huomiota minäkin, mutten siitä näkökulmasta, mitä ne kyseisten örkkien alkuperästä ehkä kertovat, vaan siksi, että nekin ovat viite oman maailmamme itäisempiin kansoihin. Onhan meillä Suomessakin tätä symbolikkaa sekä Karjalan vaakunassa, jossa lännen suora miekka iskee idän käyrää miekkaa vastaan, ja koko valtakunnan vaakunassa, jossa lännen suoramiekkainen leijona tallaa idän käyrää sapelia. Mietin myös, miksi juuri kyseiset sapelit ovat mustuneet. Olivatko niiden terät jotenkin huonoa materiaalia (jolloin niiden kyllä olisi olettanut pikemminkin ruostuneen huoneessa, josta on suora rööri ulkoilmaan) vai viittaako mustuminen siihen, että ne ovat olleet veren peitossa jäädessään lattialle lojumaan?

Mietin myös, minkä kokoisia örkit oikeastaan keskimäärin ovat. Jos "valtava örkkipäällikkö" on lähes ihmisen mittainen, kuinka pieniä tavalliset örkit ovat? Hobitin kokoisia? Jossain hobitin ja ihmisen välimaastossa? Joka tapauksessa Sam on selkeästi kehittymässä kunnon taistelijaksi ja hänen pieni Westernesse-veitsensä on suorastaan yliluonnollisen terävä, kun sillä kerran voi noin vain iskeä peitsenvarren poikki. Mitä itse peitseen tulee, pohdin itsekin tuota kysymystä siitä, onko alkutekstissä ehkä käytetty sanaa "lance". En kuitenkaan tarkistanut vaan sen sijaan googletin, mitä kaikkea lance oikeastaan tarkoittaa. Se on toki ratsuväen keihäs, josta oli myös kädensuojuksella varustettu versio samoin kuin turnajaisvariaatioita, mutta ilmeisesti myös jalkaväen keihäs voi olla "lance". Oletan örkkipäälliköllä olleen kätösissään tällainen lyhennetty versio. Myös Andurilia vähän ihmettelin, siis lähinnä sitä, iskeekö se oikeasti tulta osuessaan panssariin vai oliko kuvauksessa örkkipäällikön kypärän halkaisusta kyse vain satunnaisesta kipinöinnistä.

Paon kohdalla vähän hämmästyttää, ettei portaiden alapäässä odottanut saattue millään tavalla huomannut niiden yläpäässä olleen kammion oven säpäleiksi räjähtämistä ja kammion romahdusta, jos he kerran kuitenkin kykenivät edelleen näkemään Gandalfin ylhäällä. Tekstistä saa ensin muutenkin sen kuvan, että Gandalf vain juoksi (no okei, syöksyi, mutta yleensä sillä sanalla kuvataan nopeaa juoksua) portaat alas, vaikka hetkeä myöhemmin hän itse sanoo paiskautuneensa.

Portaissa saattue ei paetessaan sentään koko tuntia käytä, matkalla portille on paljon käytäviäkin. Lisäksi reittiä piti varmasti miettiä jonkin verran edelleen, joten tuskinpa he koko tuntia ihan lakkaamattomassa liikkeessä olivat.

Gandalfin sauvan hajoamisen tulkitsin itse jonkinlaisen äärimmäisen loitsun osaksi. Senhän muistaakseni kuvattiin sataneen palasina sillalle, joka sitten murtui. Silta on takuulla ollut todella vankka, kun miettii, millaisessa paikassa se sijaitsi, joten Gandalfin on täytynyt pelata varman päälle saadakseen sen varmasti katkaistua. Siinä tilanteessa edes sauvan uhraaminen kyllin vahvan loitsun aikaansaamiseksi ei ehkä ole tuntunut liian kovalta hinnalta. Sillasta puheen ollen vähän kyllä ihmettelen, miksei siinä ollut edes kaiteita. Se kuitenkin ilmeisesti oli ainoa reitti Moriasta ulos sillä puolen vuorta. Kuulostaa aika riskialttiilta, että kaikkien kääpiöidenkin olisi täytynyt kulkea kapean, kaarevan, kaiteettoman sillan yli siltä puolelta Moriaa sisään tai ulos halutessaan ja asettua joka kerta alttiiksi sille vaaralle, että horjahtavat ja putoavat pohjattomaan syvyyteen. Mutta ehkä sellainen sitten oli kääpiöiden mielestä kivaa.

Tulen suhteen mietityttää, mikä salin alla oikeastaan paloi. Mitä ilmeisimmin liekit olivat suoraan yhteydessä balrogiin, koska ne tervehtivät häntä ja sammuivat hänen pudottuaan kuiluun. Mutta onhan niille silti täytynyt olla polttoainetta. Mitä? Hiiltä vuoren syvyyksistä? Maakaasua? Jotain muuta? Mietin myös, mikä on Gandalfin mainitsema Salainen tuli. Iluvatarin Eän ytimeen asettama liekki? Aurinko (tähän ainakin viittaisi "Anorin liekki")? Mutta mitä salaista auringossa on?

Tulien sammuttua salissa sanotaan tulleen säkkipimeää. Miten saattue siis oikein näki tuijottaa kuilua (poislukien Gimli, joka ilmeisesti näki pimeässä), miten Aragorn ja Boromir löysivät ovelle (oliko matka niin lyhyt, että oven löysi sokkonakin, vai huhuilivatko he muita saattueen jäseniä?) ja miten saattue näki sillan lopun putoavan? Vai näkikö vain Gimli sen ja Frodo kirjoitti sen myöhemmin kirjaansa ikään kuin se olisi ollut kaikkien nähtävissä?

Pidän siitä, että Tolkienin sankariepiikassa on täysin luonnollista, että jopa kaikkein karskeimmat taistelijat itkevät avoimesti tärkeän toverinsa menetettyään ja ottavat aikaa surulleen. Tämä on seikka, jonka soisin löytäneen tiensä useampiin muihinkin fantasiakirjoihin.
 
Vai näkikö vain Gimli sen ja Frodo kirjoitti sen myöhemmin kirjaansa ikään kuin se olisi ollut kaikkien nähtävissä?
Muistaakseni viime luvussa mainitaan Frodon uusista erikoiskyvyistä seuraavaa:
(Pahoittelut enkusta, ei ole juuri nyt suomennosta tässä lähettyvillä)
Frodo’s spirits had risen for a while after his escape, and after food and a draught of the cordial; but now a deep uneasiness, growing to dread, crept over him again. Though he had been healed in Rivendell of the knife-stroke, that grim wound had not been without effect. His senses were sharper and more aware of things that could not be seen. One sign of change that he soon had noticed was that he could see more in the dark than any of his companions, save perhaps Gandalf. And he was in any case the bearer of the Ring: it hung upon its chain against his breast, and at whiles it seemed a heavy weight. He felt the certainty of evil ahead and of evil following; but he said nothing.
 
Mutta se, että näkee pimeässä paremmin kuin muut, ei ole sama asia kuin että näkee säkkipimeässä. Tuossa mainitussa kohtauksessa Morian pimeydessä hohtaa Gandalfin sauva, joka antaa niukkaa valoa myös hänen perässään kulkeville. Ihmisilläkin on aika paljon vaihtelua siinä, kuinka hyvin hämäränäkö toimii, ts. kuinka hyvin silmät pystyvät hyödyntämään vähäisenkin valon. Säkkipimeä kuitenkin tarkoittaa, ettei valoa ole lainkaan. Jopa kissa on niissä olosuhteissa sokea.
 
millä nimellä isonörkin asetta kutsutaan. Onko se lance?
"a great spear".

Näyttää olevan Tolkienin käyttämä sana sekä jalka- että ratsumiesten keihäistä. Elrondin neuvonpidossa mainitsema Gil-galadin keihäs Aiglos oli spear. Pelennorin peltojen taistelussa Rohanin ratsumiesten keihäät, long spears, tekivät heistä eteläisiä tehokkaampia taistelijoita. Myös "Hobitissa" viiden armeijan taistelussa metsähaltioiden jalkaisin taistelevat keihäsmiehet olivat "spearmen".

Jos "valtava örkkipäällikkö" on lähes ihmisen mittainen, kuinka pieniä tavalliset örkit ovat? Hobitin kokoisia? Jossain hobitin ja ihmisen välimaastossa?
Pienet örkit eivät ilmeisesti olleet kovin paljon hobittia isompia, koska Sam ja Frodo myöhemmin Mordorissa pystyivät sulautumaan örkkikomppaniaan. Huomattakoon myös Gimlin toteamus eri vihollislajien koosta Ämyrilinnan taistelussa, jossa hän katkoi innolla örkinkauloja: "Katsoin vuoristolaisia ja he näyttivät minusta liian suurilta".

Se, että valtavakin örkkipäällikkö oli vain melkein ihmismiehen mittainen täytyy ehkä suhteuttaa tilanteeseen, trilogiahan on Sormusten sodan historia "pikku väen silmin", eli Frodon ja Samin kirjoittamana. Tuohon mennessä he eivät vielä olleet nähneet paljoakaan Isoja ihmisiä, paitsi briiläisiä. Ehkä suuren örkkipäällikön koko tuossa tilanteessa jäi hobittien mieleen vertailtuna Aragornin ja Boromirin kokoon. Nämä salskeat urhothan olivat selvästi yli 190-senttisiä.
 
Nopeasti kommentteja.

DND-maailman örkit eivät ole sama asia kuin suurin osa Tolkienin örkeistä. Sumuvuorten örkit ovat ehkä suurin piirtein hiisiä, isohiisiä... tai jotakin sellaista, mikä on ilmiasultaan isohiiden ja tavallisen ihmisen välimaastosta, siis kooltaan.

Morian örkit ovat käsittääkseni vielä eri porukkaa kuin Rautapihan örkit. Tähän tullaan palaamaan vielä myöhemmissä luvuissa. Ne ovat erityisesti pienempiä kuin sekä Mordorin suuret urukit että Sarumanin uruk-hai. Ja tuliko rautapihalaisille suorat ja leveät aseet vasta siinä vaiheessa, kun Saruman alkoi ihan kunnolla pahuuden juoksupojaksi? Lopullinen muutos on saattanut sattua vasta ihan pari vuotta sitten. Ehkä Saruman ei ollut suunnitellut joukkojen aseistamista ja pohtinut miekkojen malleja lainkaan ennen sitä - tai oli hahmotellut asiaa vain teoreettisesti, ei vielä käytännössä. Kääpiösiirtokunnan tuhoutumisesta on puolestaan jo aikaa, muistaakseni yli 25 vuotta. Jopa 50 vuotta?

Suomen kielessä ei muuten tyypillisesti tehdä eroa lancen ja piken välillä. Molemmat voivat olla peitsi. Yhtä käyttää ratsuväki ja toista jalkaväki. Suomi ei myöskään erottele kahta erilaista keihästä, spearia ja javelinia. Tuo on mielestäni ihan mielenkiintoinen huomautus siitä huolimatta, että yllä jo selvitettiin kyseessä olevan englannin sanan spear. Hautakummun miekat ovat tosiaan laadultaan ja teholtaan todella hyviä aseita.

Oma kutinani on, että salainen tuli ja Anorin liekki voivat hyvin olla kaksi eri asiaa. Samaten kutisen, että salainen tuli viittaa juuri Erun mahtiin ja sammumattomaan liekkiin Eän sydämessä.

Yritän ehkä kirjoittaa myöhemmin lisää. Toivottavasti en ainakaan mystisesti häviä foorumilta useaksi vuodeksi, ennen kuin kirjoittelen vielä jotain.
 
Ja on Sumuvuorten örkkejäkin eri kokoisia. Hobitissa puhutaan suurimmista hiisistä, jopa vuorten örkeistä, jotka ovat selvästi keskimääräistä suurempia omassa porukassaan. Omassa tuumailussani nämäkin ovat kuitenkin pienempiä kuin ilmeisesti puoli-inhimilliset uruk-hai, tai toisaalta Mordorin parhaat valiot. No, nyt tosiaan poistun hetkeksi.
 
Suomen kielessä ei muuten tyypillisesti tehdä eroa lancen ja piken välillä. Molemmat voivat olla peitsi. Yhtä käyttää ratsuväki ja toista jalkaväki. Suomi ei myöskään erottele kahta erilaista keihästä, spearia ja javelinia. Tuo on mielestäni ihan mielenkiintoinen huomautus siitä huolimatta, että yllä jo selvitettiin kyseessä olevan englannin sanan spear. Hautakummun miekat ovat tosiaan laadultaan ja teholtaan todella hyviä aseita.

Pitkää keihästä tai pikeä eli sarissaa käytetään muuten kahdella kädellä. Makedonialaiset sitoivat jotenkin kilven olkapäähän. Mutta tällöin kilpeä ei kyennyt aktiivisesti liikuttamaan muuten kuin silloin, jos koko falangi muutti asentoa. Yritän siis sanoa, että jos isoörkillä oli suuri keihäs (yli 2 metriä), niin miten hänen onnistui torjumaan Boromirin miekka kilvellään. Ehkä isoörkin keihäs olikin ihan perus yhden käden keihäs kuin Akhilleuksella ja Hektorilla konsanaan heidän ottaessaan yhteen. Se vaan näytti hobiteista suurelta.
 
Last edited:
Palaanpas tähän lukuun vielä ainakin yhden huomautuksen verran. Tässä on taas kerran nähtävissä tarinankerronnan valinnat ei-diegeettisistä lähtökohdista. Edellisen luvun lopussa lukijalle ei paljastettu, mitä esineitä lojuu siellä sun täällä yltympäriinsä. Niistä ei mukamas saatu selkoa. Nyt kerrotaankin heti, että luita ja aseita siellä.

Ei hahmoilla oikeasti ollut mitään syytä olla tällaista tajuamatta. Kirjailija vain halusi pantata tietoa, että sai ensin esiteltyä Balinin haudan ja tähän tultaessa aloitettua uuden luvun. Myöhemmin tämä samanlainen tulee pariin otteeseen mukaan esim. sellaisissa dialogeissa, missä Gandalf on mukana.
 
Morian örkit harrastavat sapeleita, myöhemmin käy ilmi, että Rautapihan örkeillä on lyhyet miekat. Balinin retkikunnan tappaneet örkit ovat siis Mordorista? Mutta miten Vohobitilla on käsitys, että Sormusten saattuetta Anduinin länsipuolella olevat örkit ovat Rautapihasta.

Örkkien sapeleihin kiinnitin huomiota minäkin, mutten siitä näkökulmasta, mitä ne kyseisten örkkien alkuperästä ehkä kertovat, vaan siksi, että nekin ovat viite oman maailmamme itäisempiin kansoihin. Onhan meillä Suomessakin tätä symbolikkaa sekä Karjalan vaakunassa, jossa lännen suora miekka iskee idän käyrää miekkaa vastaan, ja koko valtakunnan vaakunassa, jossa lännen suoramiekkainen leijona tallaa idän käyrää sapelia.

Jotenkin olen itse lapsesta asti tulkinnut niin, että örkeillä on vahva oma käsityöperinne, Utumnon ajoista asti katkeamatta elänyt, ja siihen kuuluvat nimenomaan »itäiset» sapelit. Minun tulkinnassani sapeli on kaikkien örkkikansojen, niin »itsenäisten» kuin Sauronin tai balrogin hallitsemien, perusase, vaikka örkit väkivaltaan viehtyneinä otuksina varmasti ovat halunneet kokeilla myös muitten miekkatyyppien valmistamista. Rautapihan örkkien suorat miekat ovat minulla yhdistyneet siihen, että Saruman tietoisesti halusi luoda oman uuden kulttuurin, joka yhdisteli ihmisten ja örkkien perinteitä (ja perintötekijöitä...). Arvattavasti Saruman piti suoraa lyhyttä miekkaa toimivampana aseena kuin sapelia, ja ehkäpä hän halusi sen valitsemalla myös alleviivata tulevansa eri taustasta kuin kilpailijansa Sauron.
 
Last edited:
Ylös